Einari Marvia
Kurt Einari Marvia (vuoteen 1935 Möller; 21. marraskuuta 1915 Tuusniemi – 16. kesäkuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä ja musiikintutkija sekä Musiikki-Fazerin kustannuspäällikkö 1946–1980.[1]
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marvian vanhemmat olivat apteekkari Elis Möller ja Lydi Arvola.[2] Hänen ensimmäinen puolisonsa 1942–1955 oli Vera Sofia Jansson, ja avioliitosta syntyivät lapset Kari ja Taru. Toinen puoliso 1956–1980 oli diplomilaulaja Anja Marvia – avioliitosta syntyi poika Jukka-Pekka –, ja kolmas puoliso vuodesta 1984 oli kustannuspäällikkö, musiikkitieteilijä, fil. maist. Liisa Aroheimo (1939–2023).[3]
Marvia opiskeli sävellystä 15-vuotiaasta alkaen, ensin yksityisesti Erkki Melartinin johdolla ja sitten Sibelius-Akatemiassa 1932–1945 opettajinaan Leevi Madetoja, Selim Palmgren, Aarre Merikanto ja Sulho Ranta. Sävellysopintojaan hän jatkoi Wienissä ja Italiassa 1951. Marvia toimi Reserviupseerikoulun orkesterinjohtajana 1940–1941.[2] Sävellyskonsertin hän piti Helsingissä 1945 ja 1950. Hänen suppeahko sävellystuotantonsa keskittyy yksinlauluihin, ja hän käytti muiden muassa Ilmari Pimiän, Einari Vuorelan, Saima Harmajan ja Katri Valan tekstejä.[4]
Marvia valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1955 ja filosofian lisensiaatiksi Turun yliopistosta 1973 pääaineenaan musiikkitiede. Hän toimi paitsi Pienen musiikkilehden toimittajana 1961–1979 myös konserttisäestäjänä ja kapellimestarina ja esitelmöi radiossa. Pro Finlandia -kunniamerkin Marvia sai 1968.
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sävellyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marvian sävellyksiin kuuluu erityisesti lauluja ja laulujen sovituksia. Hänen laulujaan ovat lauluja ovat esimerkiksi Einari Vuorelan tekstiin sävelletty Sade ja Kantelettareen pohjautuva Armahan kulku.
- Puupuhallinkvartetto, 1936 (kvintetiksi 1945)
- Muunnelmia eteläpohjalaisesta kansanlaulusta, 1937
- Taru, sinfoninen runo, 1940
- Pianosonaatti Des-duuri, 1945
- Yli sata yksinlaulua, laulusarjoja
- Nelisensataa tuttujen laulujen pianosovitusta
Tietokirjoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marvian teoksiin kuuluu musiikkialan tietokirjoja mutta myös Suomen vapaamuurareiden historiakirjan toimitustyö:
- Fazerin Musiikkikauppa 1897–1947, 1947
- Suomen säveltäjiä I–II (toim.), 1965–1966, Sulho Rannan Suomen säveltäjiä puolentoista vuosisadan ajalta pohjalta korjattu ja täydennetty teos
- Suomen säveltäjien 25 vuotta, 1970
- Helsingin kaupunginorkesteri 1882–1982 (yhdessä Matti Vainion kanssa), 1993
- Näkymättömän temppelin rakentajat: Suomalaisen vapaamuurariuden historia. (Toimituskunta: Reijo Ahtokari, vastaava toimittaja; Eero Ekman, Einari Marvia) Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13459-0
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto: A–Ö, s. 249. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5
- ↑ a b Marvia, Einari: ”Einari Marvia”, Suomen säveltäjiä: Toinen osa, s. 413–424. (Toimittanut Einari Marvia) Helsinki: WSOY, 1966.
- ↑ Tarasti, Eero: Elämäntyönä rakkaus musiikkiin. (Liisa Aroheimon muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 27.12.2023, s. B 16. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.12.2023.
- ↑ Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 4, s. 196. Helsinki 1978. ISBN 951-1-04763-9
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
