Embleemi

Suuret syövät pienet. Poliittinen embleemi embleemikirjassa vuodelta 1617.

Embleemi (ransk. emblème, kreik. mosaiikki) oli alun perin metalliastian kohokuva tai ornamentti. Nykyisin se tarkoittaa kuvaesitystä, jossa on symbolinen sisältö. Se on abstrakti tai esittävä kuva, joka ilmentää jotain käsitettä, esimerkiksi moraalista totuutta tai allegoriaa, tai edustaa henkilöä, kuten kuningasta tai pyhimystä.

Andrea Alciaton vuonna 1531 teoksessaan Emblemata määrittelemässä merkityksessä embleemi koostuu motosta, kuvasta ja runosta. Motto eli sana tai mietelmä esitetään kuvana ja selitetään runon avulla. Embleemit sisältyvät yleensä kirjoihin tai käsikirjoituksiin.

Emblematiikka tai embleemitaide on renessanssin aikana syntynyt embleemejä sisältävä taide, joka kukoisti barokin aikana varsinkin hovi- ja kirkkomaalauksissa. Aluksi motoissa viitattiin antiikista peräisin oleviin yleisiin moraalisiin väitteisiin, mutta 1500-luvulla vastauskonpuhdistus ja protestantismi ottivat embleemitaiteen käyttöönsä. Selityksettä ymmärrettäviä allegorioita alettiin kaivata 1700-luvulla, mutta romantiikassa, kuten C.D. Friedrichin maalauksissa näkyy vielä embleemaattisia motiiveja. Myöhemmin embleemi on liittynyt esimerkiksi julisteisiin tai propagandakuviin. Myös Venäjän avantgarde käytti hyväkseen eräänlaista abstraktia emblematiikkaa.

Embleemejä ja emblematiikkaa

• 
  Amor elegantiae pater.
• 
  Ikaros
• 
  Mentem, non formam, plus pollere.
• 
  Caspar David Friedrich, Risti Itämerellä, 1815.

Katso myös

• Attribuutti
• Symboli
• Motto
• Ornamentti

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Embleemi Wikimedia Commonsissa