Erik Dahlberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo suomalaisesta käsikirjoittajasta. Ruotsalaisesta sotamarsalkasta kertoo artikkeli Eric Dahlberg.

Erik Dahlberg (29. tammikuuta 1892 Turku6. huhtikuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen elokuvakäsikirjoittaja, kirjailija ja toimittaja.

Käytään koulunsa Dahlberg harjoitti kieli- ja liikealan opintoja Saksassa, Englannissa ja Venäjällä. Hän oli muun muassa Turun kauppakamarin stipendiaattina Moskovassa vuonna 1914. Seuraavat kymmenen vuotta Dahlberg oli eri kotimaisten yritysten palveluksessa kunnes hän erään Amerikan matkansa aikana siirtyi toimittajan uralle. Hän oli useita vuosia lehtialan yrityksen palveluksessa Illinoisissa Yhdysvalloissa kunnes hän palasi vuonna 1932 Suomeen. Suomessa Dahlberg kuvasi radiossa kokemuksiaan Yhdysvalloissa ja hän kirjoitti myös joitain radiokuunnelmia.[1]

Elokuvakäsikirjoittaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dahlbergin ura suomalaisessa elokuvassa kesti noin 15 vuotta. Hän työskenteli käsikirjoittajana kaiken kaikkiaan viidessä elokuvassa[2] etupäässä T. J. Särkän johtamalle Suomen Filmiteollisuudelle.

Dahlberg teki käsikirjoituksen Fredrik Paciuksesta kertovaan elämäkertaelokuvaan Ballaadi (1944). Sitä ennen oli valmistunut Yrjö Nortan ohjaama elokuva Yövartija vain...(1940), joka oli mittatilaus rooli Aku Korhoselle ja tarina hyväsydämisestä yövartijasta[2], jota maailma kohtelee tarkoituksenmukaisettomasti kaltoin. Dahlbergin kirjoittama Rakkautensa uhrit (1945) oli puolestaan niin kutsuttujen kuppa-elokuvien sarjaan liittyvä teos. Kuppa-elokuvien tarkoitus oli varoittaa nuoria sukupuolitautien vaaroista. Erehtyneet sydämet vuodelta 1944 perustuu Dahlbergin aiheeseen, josta Erkki Uotila ja Antti Metsalo tekivät käsikirjoituksen[3]. Dahlbergin viimeiseksi työksi jäi alkuperäiskäsikirjoitus Jack Witikan ohjaamaan elokuvaan Mä oksalla ylimmällä (1954), siitä ohjaaja ja Walentin Chorell muokkasivat lopullisen käskirjoituksen[2]. Ballaadin tavoin ja sen hyvän menestyksen innoittamana sekin oli elämäkertaelokuva ja keskittyi kuvaamaan säveltäjä Gabriel Linsénin rakkaussuhdetta oopperalaulaja Maria Sawinaan.

1930-luvulla Dahlberg tuotti muutamia lyhytelokuvia Isku-Filmi Oy:lle.[4]

Toimittaja ja kirjailija

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dahlberg kirjoitti myös lukuisia etupäässä nuorille suunnattuja seikkailukirjoja. Kirjailijanimellä Erkki Karhunkuru hän julkaisi vuosina 19581959 vauhdikkaan sarjan villin lännen kertomuksia, joiden pääosassa oli Suomesta Amerikkaan muuttanut Olli Teerimäki. Tämä hahmo perustui hänen aikaisempaan Olle Degersvärd -hahmoonsa, jonka seikkailuja hän oli julkaissut äidinkielellään eli ruotsiksi.

Dahlbergin seikkailukertomusten aitoutta on turha epäillä, sillä mies oli itse asunut Yhdysvalloissa useamman vuoden ajan ja toiminut reportterina eri sanomalehdissä. Palattuaan Suomeen Dahlberg julkaisi Amerikan kokemuksistaan kertovat kirjat Eräretkillä USA:ssa (1947) ja Cowboyna Amerikassa (1948). Näiden lisäksi Dahlberg on julkaissut muun muassa dekkarin Kamera ei valehtele milloinkaan: salapoliisikertomus Chicagosta (1946).

Omalla nimellä:

  • Hundår i Klippiga bergen : en samling historier från Västern. Söderström, Lovisa 1944; Cowboyna Amerikassa : suomalaisen seikkailija-sanomalehtimiehen elämyksiä Villissä-Lännessä. Nide, Hämeenlinna 1948
  • Kannukseton ratsastaja. Aa, Helsinki 1945
  • Kamera ei valehtele milloinkaan : salapoliisikertomus Chicagosta. Parno, Helsinki 1946
  • Olle Degersvärd leker krig. J. Hasselgren, Stockholm 1946
  • Fiskefeber i USA : minnen från strövtåg bortom "Dammen". Söderström, Helsingfors 1947; Eräretkillä USA:ssa. Nide, Hämeenlinna 1947

Nimellä Flynn Everett:

  • Oregon-Mike ja hevosvarkaat; suomentanut I. Sara. Lehtipaino, Helsinki 1946
  • Oregon-Mike ja karjakuninkaat; suomentanut I. Sara. Lehtipaino, Helsinki 1947
  • Oregon-Mike ja aaveratsastajat; suomentanut A. Taube. Paletti, Helsinki 1948
  • Oregon Mike 1 : Arkajalka idästäpäin. Eepos, Helsinki 1959

Nimellä Erkki Karhunkuru:

  • Olli Teerimäki, Lännen sankari : suomalaisen nuorukaisen seikkailut Lännessä 1880-luvulla 1 : Olli Teerimäki lähtee Amerikkaan. Kustannus Oy Pinto, Helsinki 1958
  • Olli Teerimäki, Lännen sankari : suomalaisen nuorukaisen seikkailut Lännessä 1880-luvulla 2 : Olli Teerimäen ritarinkannukset. Kustannus Oy Parsi, Helsinki 1958
  • Olli Teerimäki, Lännen sankari : suomalaisen nuorukaisen seikkailut Lännessä 1880-luvulla 3 : Länsi toistaa kutsunsa. Kustannus Oy Parsi, Helsinki 1958
  • Olli Teerimäki, Lännen sankari : suomalaisen nuorukaisen seikkailut Lännessä 1880-luvulla 4 : Kaksi naista ja yksi mies. Kustannus Oy Parsi, Helsinki 1959

Ruotsinnoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • H. Rider Haggard : Montezumas dotter. Lindqvist, Stockholm 1955 (alkuteos Daughter of Montezuma)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]