Esperanton kielioppi
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Esperanto on keinotekoinen apukieli, jonka kielioppi on luonnollisiin kieliin verrattuna hyvin helppo. Vaikka useimmat esperanton kieliopin piirteistä onkin lainattu eurooppalaisista kielistä, on kielen oppiminen säännöllisistä ja loogisista rakenteista johtuen helppoa myös muiden kielten puhujille.
Joitakin ominaisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- morfologia on agglutinoivaa
- substantiiveilla ei ole sukua
- substantiivit ja adjektiivit taipuvat yksikössä ja monikossa, sekä kahdessa sijamuodossa – nominatiivissa ja akkusatiivissa
- akkusatiivi voi objektin lisäksi osoittaa liikkeen suuntaa tai korvata preposition
- substantiivit taipuvat aina samalla tavalla niitä kuvaavien adjektiivien kanssa
- verbeillä on kolme tapaluokkaa: indikatiivi, konditionaali ja volitiivi
- indikatiivilla on kolme aikamuotoa: preesens, imperfekti ja futuuri
- verbit eivät taivu persoonamuodoissa
- ei määrättyä sanajärjestystä
- suurin osa kantasanastosta on lainattu indoeurooppalaisen kielikunnan itaalisista, germaanisista, slaavilaisista ja kreikkalaisista kielistä, erityisesti ranskasta, latinasta, englannista, saksasta, kreikasta, puolasta ja venäjästä
- ei yhtään epäsäännöllistä verbiä tai nominia
- jokainen kirjainmerkki vastaa yhtä äännettä
- eri sanaluokilla on omat kirjainpäätteensä: -o substantiiveilla, -a adjektiiveilla ja -i verbeillä
- yhdestä sanasta voi tehdä useita uusia sanoja etu- ja jälkiliitteillä
Artikkeli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esperantossa on ainoastaan määräinen artikkeli, la, jota käytetään sekä yksikössä että monikossa. Määräistä artikkelia käytetään ilmaisemaan jotain joukkoa edustavaa yksilöä, aikaisemmin mainittua asiaa, tai tilanteen vuoksi tuttua asiaa. Joskus se voidaan suomentaa sanalla se.
- ”Bonvolu malfermi la pordon.” – Ole hyvä ja avaa ovi.
- ”La mondo estas tro eta por ni ĉiuj.” – Maailma on liian pieni meille kaikille.
- ”La gepardo estas la plej rapida de la bestoj.” – Gepardi on eläimistä nopein.
- ”Mi volas havi tiun ĉemizon, la bluan.” – Haluan tuon paidan, (sen) sinisen.
Koska määräisen artikkelin käyttö voi olla vaikeaa erityisesti sellaisten kielten puhujille, joissa määräistä artikkelia ei esiinny, aloittelijan ei yleensä katsota tarvitsevan käyttää sitä.
Sanojen päätteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esperantossa pääte -o tarkoittaa substantiivia, -a adjektiivia, -i verbin infinitiiviä ja -e adverbia. Kun substantiiviin tai adjektiiviin lisätään -j, tulee sanasta monikollinen. Viimeiseksi tulee mahdollisen akkusatiivin pääte -n. Substantiivilla ja sen määritteenä olevalla adjektiivilla on samat päätteet.
- bona knabo, bonan knabon, (la) bonaj knaboj, bonajn knabojn – hyvä poika, hyvää poikaa, hyvät pojat, hyviä poikia
Sanojen päätteitä vaihtamalla voi helposti muodostaa uusia eri sanaluokkien sanoja. Lisää kohdassa Sanojen muodostaminen.
- koro, kora, kore – sydän, sydämellinen, sydämellisesti
Akkusatiivin päätteen ansiosta sanajärjestys on melko vapaa:
- La knabino feliĉan knabon kisis – Tyttö suuteli onnellista poikaa
- La knabino feliĉa knabon kisis – Onnellinen tyttö suuteli poikaa
Substantiivin ja artikkelin loppuvokaali voi jäädä pois esim. runokielessä. Tällainen loppuheitto osoitetaan heittomerkillä, esim. belec' de l' mond' (sama kuin beleco de la mondo, suomeksi maailman kauneus).
Pronominit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]mi - minä
vi - sinä
li - hän (mies)
ŝi - hän (nainen)
ĝi - se
ni - me
vi - te
ili - he, ne
Lisäksi esperantossa on suomen kielestä puuttuva passiivipronomini oni, joka suomennetaan passiivilla. Vanhanaikaisessa, raamatullisessa tekstissä saatetaan käyttää myös pronominia ci (sinä). Nykyesperantossa sitä ei kuitenkaan enää käytetä.
Refleksiivipronominia si käytetään, kun yksikön tai monikon kolmannen persoonan tekeminen kohdistuu itseensä.
Pronominit taipuvat myös akkusatiivimuodossa. Lisäämällä pronominin perään pääte -a, saadaan aikaan omistusmuoto, jolla on myös monikko ja akkusatiivimuoto.
- Mi amas vin! Ĉu liaj amikoj havas siajn pasportojn?
- "Minä rakastan sinua! Onko hänen ystävillään passinsa?
- Vi duŝas lin, ĉar li ne povas duŝi sin mem.
- "Sinä peset hänet, koska hän ei voi pestä itseään.
Verbit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki esperanton verbit ovat säännöllisiä. Perusmuodon pääte on aina -i, jonka korvaamalla muilla päätteillä saadaan eri aikamuotoja. -as on preesens, -is on preteriti ja -os on futuuri. Suomen kielestä tuttuja perfektiä ja pluskvamperfektiä ei varsinaisesti ole, mutta ne voidaan muodostaa partisiipeilla. Verbit eivät taivu subjektin mukaan.
Indikatiivin lisäksi esperantossa voidaan muodostaa kaksi muuta modusta: imperatiivi päätteellä -u ja konditionaali päätteellä -us. Imperatiivi tunnetaan esperantossa myös nimellä volitiivi ja se voi toimia myös konjunktiivina.
Kahdesta peräkkäisestä verbistä jälkimmäinen on aina perusmuodossa.
- Mi volus vidi vin.
- "Haluaisin nähdä sinut."
- Paĉjo kisu sian filinon.
- "Isukki suudelkoon tytärtään."
Mi petas, ke vi foriru.
- "Pyydän sinua lähtemään."
Kieltäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väitelauseesta tehdään kielteinen käyttämällä sanaa ne, tai jotakin neni- -alkuisista korrelatiiveista. Yhdessä lauseessa voi olla vain yksi kieltävä sana.
Mi ne faris nenion ajn.Mi ne faris ion ajn. – En tehnyt mitään.
Kieltosana tulee ennen kiellettävää sanaa, useimmiten ennen verbiä.
- Mi ne skribis tion. – Minä en kirjoittanut tuota.
- Ne mi skribis tion. – En minä tuota kirjoittanut. (joku muu kirjoitti)
- Mi skribis ne tion. – Tuota minä en kirjoittanut. (mutta jotain muuta kirjoitin)
Omistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Omistuspronominien lisäksi omistusta voi ilmaista sanalla de. Yleensä omistettava sana tarvitsee tällöin määräisen artikkelin. De-prepositiolla voidaan korvata myös persoonapronominien omistusmuoto.
- La flugiloj de la birdo. – Linnun siivet.
- Mia ĉambro. = La ĉambro de mi. – Minun huoneeni.
Sanojen muodostaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esperanton erikoisominaisuus on sanojen helppo muodostaminen. Yhdestä juurisanasta voidaan päätteitä vaihtamalla ja liitteitä lisäämällä saada jopa kymmeniä uusia sanoja täysin säännönmukaisella muodostustavalla.
Päätteiden vaihtaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]amo - rakkaus ama - rakas ame - rakkaasti ami - rakastaa
intereso - mielenkiinto interesa - mielenkiintoinen interese - mielenkiintoisesti interesi - kiinnostaa
- Vi estas ama, ĉar mi amas vin.
- "Olet rakas, koska rakastan sinua."
Yhdyssanat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdyssanat muodostetaan liittämällä sanat yhteen. Ensimmäisen sanan sanaluokkapääte voidaan jättää pois, jos se kuulostaa paremmalta. Esimerkiksi maanosa on mondoparto ja pääkaupunki on ĉefurbo.
Liitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etuliitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- bo- = sukulaisuus avioliiton kautta
- bofrato (< frato — veli) = lanko
- dis- = hajalleen, erilleen
- disdoni (< doni — antaa) = jakaa
- ek- = aloittaa, toimia äkillisesti
- eklerni (< lerni — oppia, opiskella) = alkaa opiskella
- eks- = entinen
- eksinstruisto (< instruisto — opettaja) = entinen opettaja
- fi- = huono
- fivorto (< vorto — sana) = kirosana
- ge- = molemmat sukupuolet yhdessä
- gepatroj (< patro — isä) = vanhemmat
- mal- = päinvastainen
- malami (< ami — rakastaa) = vihata
- mis- = väärin
- misuzi (< uzi — käyttää) = väärinkäyttää
- pra- = menneisyydessä, esi-
- prapatro (< patro — isä) = esi-isä
- re- = uudelleen
- reveni (< veni — tulla) = palata
Myös monia muita esperanton sanajuuria (prepositioita, promineja, adverbeja, numeraaleja jne) voidaan käyttää etuliitteiden tapaan. Näistä tavallisimpia ovat:
- al- = -lle, luokse (prepositio)
- aldoni (< doni — antaa) = lisätä
- antaŭ- = edessä, ennen (prepositio)
- antaŭdiri (< diri — sanoa) = ennustaa
- apud- = vieressä, äärellä (prepositio)
- apudmeti (< meti — panna, asettaa) = asettaa rinnakkain, rinnastaa
- ĉe- = luona, ääressä (prepositio)
- ĉeesti (< esti — olla) = olla läsnä
- ĉef- = pää-
- ĉefurbo (< urbo — kaupunki) = pääkaupunki
- ĉi- = lähellä
- ĉi-jara (< jara — vuosi-) = tämänvuotinen
- ĉia- = kaikenlainen (taulukkosana)
- ĉiaokaze (< okaze — tapauksessa) = joka tapauksessa
- ĉiu- = jokainen (taulukkosana)
- ĉiujara (< jara — vuosi-) = vuosittainen
- ĉirkaŭ- = ympäri(llä) (prepositio)
- ĉirkaŭrigardi (< rigardi — katsoa) = katsoa ympärilleen
- de- = -sta/-stä (prepositio)
- deiri (< iri — mennä) = lähteä
- du- = kaksi-
- dujara (< jaro — vuosi) = kaksivuotias, kaksivuotinen
- duon- = puoli-
- duondiri (< diri — sanoa) = vihjata; duondormi (< dormi — nukkua) = torkkua
- dum- = aikana, kuluessa
- dumtempa (< tempo — aika) = väliaikainen, tilapäinen; dumviva (< vivo — elämä) = elinikäinen
- ekster- = ulkopuolella (prepositio)
- ekstertema (< temo — aihe, teema) = aiheen ulkopuolella
- el- = ulos, -sta/-stä (prepositio)
- eliri (< iri — mennä) = lähteä (ulos); elsaluti (< saluti — tervehtiä) = kirjautua ulos (atk)
- en- = -ssa/-ssä, sisässä (prepositio)
- ensaluti (< saluti — tervehtiä) = kirjautua sisään (atk)
- for- = pois
- forblovi (< blovi — puhaltaa) = puhaltaa pois
- fuŝ- = hutiloida (fuŝi)
- fuŝkontakto (< kontakto — kosketus) = oikosulku; fuŝparoli (< paroli — puhua) = puhua epäselvästi
- ĝis- = saakka (prepositio)
- ĝisnuna (< nun — nyt) = tähänastinen
- inter- = kesken, välissä, väliin (prepositio)
- interludo (< ludo — soitto) = välisoitto; interkrampe (< krampo — sulkumerkki)) = suluissa
- kontraŭ- = vastaan (prepositio)
- kontraŭatako (< atako — hyökkäys) = vastahyökkäys
- krom- = paitsi (prepositio)
- kromnomo (< nomo — nimi) = lisänimi, lempinimi, *liikanimi*
- kun- = kanssa (prepositio)
- kunlabori (< labori — tehdä työtä) = tehdä yhteistyötä
- kvazaŭ- = ikään kuin
- kvazaŭstelo (< stelo — tähti) = tähtimäinen taivaankappale; kvazaŭhomo (< homo — ihminen) = ihmismäinen olento;
- laŭ- = pitkin, mukaan (prepositio)
- laŭlonga (< longa — pitkä) = pituussuuntainen; laŭmoda (< modo — muoti) = muodinmukainen
- mem- = itse
- memamo (< amo — rakkaus) = itserakkaus
- multe- = paljon
- multekosta (< kosti — maksaa) = kallis
- ne- = ei
- neagrabla (< agrabla — miellyttävä) = epämiellyttävä
- nov- = uusi (adj)
- novjaro (< jaro — vuosi) = uusi vuosi; novriĉulo (< riĉulo — rikas) = uusrikas
- per- = avulla
- perforta (< forta — voimakas) = väkivaltainen
- plej- = eniten (vertailu)
- plejofte (< ofte — usein) = useimmiten
- pli- = enemmän (vertailu)
- pliigi (< igi — tehdä jks) = lisätä, suurentaa, enentää
- po- = kohti
- pocento (< cent — sata) = prosentti
- por- = varten (prepositio)
- porĉiama (< ĉiam — aina) = ikuinen
- post- = jälkeen (prepositio)
- postiri (< iri — mennä) = seurata; postklasika (< klasika — klassinen) = jälkiklassinen
- preter- = ohi (prepositio)
- preterveturi (< veturi — ajaa) = ajaa ohi, ohittaa
- pri- = -sta/-stä (prepositio)
- pridemandi (< demandi — kysyä) = kuulustella
- pro- = vuoksi (prepositio)
- propeti (< peti — pyytää) = puhua/vedota jonkun puolesta; procento (< cent — sata) = prosentti(määrä)
- retro- = takaisin-
- retropago (< pago — maksu) = takaisinmaksu;
- sam- = samanlainen
- samklasano (< klaso — luokka) = luokkatoveri; samnoma (< nomo — nimi) = samanniminen
- sen- = ilman (prepositio)
- senakva (< akvo — vesi) = vedetön, kuiva
- sin- = (< si ) = itseään
- sinakuzo (< akuzo — syytös) = itsesyytös
- sub- = alla (prepositio)
- subskribi (< skribi — kirjoittaa) = allekirjoittaa; subaĉeti (< aĉeti — ostaa) = lahjoa
- super- = yläpuolella (prepositio)
- superjaro (< jaro — vuosi) = karkausvuosi; superrigardo (< rigardi — katsella) = yleiskatsaus, yhteenveto
- tia- = tuollainen, sellainen (taulukkosana)
- tiamaniere (< maniero — tapa) = sillä/tällä tavoin, siten
- tiu- = se, tuo (taulukkosana)
- tiuokaze (< okazo — tapaus) = siinä tapauksessa
- tra- = läpi (prepositio)
- traflugi (< flugi — lentää) = lentää läpi; trairi (< iri — mennä/kulkea) = käydä läpi
- trans- = poikki, tuolla puolen (prepositio)
- transdoni (< doni — antaa) = luovuttaa, välittää
- tri- = kolme
- triangulo (< angulo — kulma) = kolmio
- tro- = liian, liiaksi
- trodorloti (< dorloti — helliä) = hemmotella pilalle; 'trofrua (< frua — aikainen) = ennenaikainen
- unu- = yksi
- unujara (< jaro — vuosi) = yksivuotias, yksivuotinen
- vic- = vara
- vicprezidanto (< prezidanto — puheenjohtaja) = varapuheenjohtaja; vicurbestro (< urbo — kaupunki, -estro — johtaja) = apulaiskaupunginjohtaja; vicrado (< rado — pyörä) = varapyörä; vicpatrino (< patro — isä) = äitipuoli (harv., tavallisemmin duonpatrino);
Jälkiliitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- -aĉ- = kehno, huono
- domaĉo (< domo — talo) = hökkeli; ĉevalaĉo (< ĉevalo — hevonen) = koni, kaakki
- -ad- = jatkuva tai toistuva toiminta
- legado (< legi — lukea) = lukeminen; lernadi (< lerni — oppia) = opiskella
- -aĵ- = konkreettinen asia, esine, valmiste
- utilaĵo (< utila — hyödyllinen) = hyödyke, hyötyohjelma
- -an- = jäsen
- aziano (< Azio — Aasia) = aasialainen; klubano (< klupo — kerho) = kerholainen, kerhon jäsen
- -ar- = ryhmä
- vortaro (< vorto — sana) = sanakirja; membraro (< membro — jäsen) = jäsenistö, jäsenkunta
- -ĉj- = hyväilysana miehestä
- paĉjo (< patro — isä) = iskä
- -ebl- = mahdollinen
- portebla (< porti — kantaa) = kannettava, kannettavissa oleva
- -ec- = ominaisuus
- aktiveco (< aktiva — aktiivinen) = aktiivisuus, toimekkuus; beleco (< bela — kaunis) = kauneus
- -eg- = suurennus
- domego (< domo — talo) = kartano; amegi (< ami — rakastaa) = jumaloida
- -ej- = huone, tila
- lernejo (< lerni — oppia) = koulu
- -em- = taipuvainen
- laborema (< laboro — työ) = työteliäs
- -end- = pakko
- pagenda (< pagi — maksaa) = maksettava
- -er- = osanen
- monero (< mono — raha) = kolikko
- -estr- = päällikkö, johtaja
- urbestro (< urbo — kaupunki) = kaupunginjohtaja
- -et- = pienennys
- rideti (< ridi — nauraa) = hymyillä
- -id- = jälkeläinen, poikanen
- ursido (< urso — karhu) = karhunpoika; latinidaj lingvoj = romaaniset kielet
- -ig- = tehdä jks, teettää
- beligi (< bela — kaunis) = kaunistaa
- -iĝ- = tulla jks
- beliĝi (< bela — kanis) = kaunistua
- -il- = väline, laite
- komunikiloj (< komuniki — kommunikoida) = tiedotusvälineet, viestimet
- -in- = naispuolinen
- patrino (< patro — isä) = äiti
- -ind- = arvoinen
- leginda (< legi — lukea) = luettava, lukemisen arvoinen
- -ing- = pidin
- kandelingo (< kandelo — kynttilä) = kynttilänjalka
- -ism- = oppi, aate, suunta
- kristanismo (< Kristo — Kristus) = kristinusko
- -ist- = ammatti
- artisto (< arto — taide) = taiteilija
- -nj- = naisen hyväilynimi
- panjo (< patrino — äiti) = äiskä, äitikulta
- -obl- = -kertainen
- sepobla (< sep — seitsemän) = seitsenkertainen
- -on- = murtoluku, osa
- kvarono (< kvar — neljä) = neljännes
- -op- = ryhmitys
- triope (< tri — kolme) = kolmisin
- -uj- = säiliö, hedelmäpuu, maiden nimiä
- dokumentujo (< dokumento — asiakirja) = asiakirjasalkku; pomujo (< pomo — omena) = omenapuu; Francujo (< franco — ranskalainen) = Ranska
- -ul- = henkilö, olio
- sanktulo (< sankta — pyhä) = pyhimys; romulo (< rampi — ryömiä, madella) = matelija
- -um- = epämääräinen merkitys
- plenumi (< plena — täysi) = täyttää (tehtävä); saŭnumi (< saŭno — sauna) = saunoa
Vertailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esperantossa komparatiivi muodostetaan sanalla pli ja superlatiivi sanalla plej. Vertailusana "kuin" on ol. Superlatiivissa substantiivi vaatii määräisen artikkelin. Myös vertailumuodot tarvitsevat monikon ja akkusatiivin päätteen.
- rapida - pli rapida - plej rapida
- "nopea - nopeampi - nopein"
- rapide - pli rapide - plej rapide
- "nopeasti - nopeammin - nopeimmin"
- Hundoj estas pli rapidaj ol katoj, sed leonoj estas plej rapidaj.
- "Koirat ovat nopeampia kuin kissat, mutta leijonat ovat nopeimpia.
- La plej eta homo de la mondo.
- "Maailman pienin ihminen."
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Esperanto - Kielen esittely (suomeksi)
- Esperanto - Sanakirja (suomeksi)
- Esperanto - Yksityiskohtainen kielioppi (suomeksi)