Eurokolikot
Eurokolikoita on kahdeksan eriarvoista, yhdestä sentistä kahteen euroon (yksi euro jakautuu sataan senttiin). Kolikot otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2002. Maat aloittivat kolikoiden valmistamisen 1999 ja löivät niihin vuosiluvun 2002, paitsi Alankomaat, Belgia, Espanja, Ranska ja Suomi, jotka löivät kolikoihin valmistusvuoden.
Kolikoiden arvopuoli (klaava) on kaikissa euromaissa yhtäläinen, mutta tunnuspuolen (kruuna) on jokainen euroalueen maa suunnitellut itse. Tämän vuoksi kustakin kolikosta on useita eri malleja liikkeessä samaan aikaan.
Kolikot ovat Euroopan unionin jäsenmaiden kansallisten rahapajojen valmistamia. Kaikissa euromaissa ei ole rahapajaa, ja näiden maiden kolikot on valmistettu jossakin toisessa EU-maassa sen mukaan, miltä rahapajalta on saatu edullisin tarjous valmistuskustannuksista (esimerkiksi Viron eurokolikot Suomen Rahapajalla [1]). Valmistusmäärissä noudatetaan tiukkoja kansallisia kiintiöitä, ja valuuttaa kokonaisuudessaan hallinnoi Euroopan keskuspankki (EKP).
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolikoiden koot ja käytetyt metallit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolikoiden arvot, koot ja niissä käytetyt metalliseokset ovat seuraavat:[2]
| Arvo | Halkaisija | Paksuus | Massa | Syrjä | Kuva syrjästä | Materiaali |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 sentti | 16,25 mm | 1,67 mm | 2,30 g | sileä | .png){kind=small}
|
kuparipinnoitettu teräs (94,35 % teräs, 5,65 % kupari) |
| 2 senttiä | 18,75 mm | 1,67 mm | 3,06 g | sileä, jossa ura | .png){kind=small}
| |
| 5 senttiä | 21,25 mm | 1,67 mm | 3,92 g | sileä | .png){kind=small}
| |
| 10 senttiä | 19,75 mm | 1,93 mm | 4,10 g | tiheästi rihlattu muotoiltu syrjä (40 rihlaa) | .png){kind=small}
|
Nordic Gold (89 % kupari, 5 % alumiini, 5 % sinkki, 1 % tina) |
| 20 senttiä | 22,25 mm | 2,14 mm | 5,74 g | sileä, 7 lovea | .png){kind=small}
| |
| 50 senttiä | 24,25 mm | 2,38 mm | 7,80 g | tiheästi rihlattu muotoiltu syrjä (50 rihlaa) | .png){kind=small}
| |
| 1 euro | 23,25 mm | 2,33 mm | 7,50 g | jaksoittainen rihlaus (3 × 29 rihlaa) | .png){kind=small}
|
rengas: uushopeaa (75 % kupari, 20 % sinkki, 5% nikkeli) keskiosa: kolmikerrosmetallia (nikkelikupari–nikkeli–nikkelikupari) |
| 2 euroa | 25,75 mm | 2,20 mm | 8,50 g | tekstireunustus (maakohtainen), tiheä rihlaus (252 rihlaa) | .png){kind=small}
|
rengas: nikkelikuparia (75 % kupari, 25 % nikkeli) keskiosa: kolmikerrosmetallia (uushopea–nikkeli–uushopea) |
Käytetyistä metalliseoksista nikkelimessinki ja Nordic Gold ovat väriltään keltaisia, nikkelikupari vaaleanharmaata.
Yhteinen puoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolikkojen yhteiset puolet on suunnitellut belgialainen Luc Luycx[3], jonka nimikirjaimet "kaksois-L" ovat pienellä kolikoiden arvopuolella.
Kolikkojen arvopuoli on yhteinen kaikissa jäsenmaissa. Arvopuolella on rahan nimellisarvo sekä kartta-aihe, joka 1, 2 ja 5 sentin kolikoissa esittää Eurooppaa osana maapalloa ja suuremmissa kolikoissa vuoden 2007 alusta koko Eurooppaa [4].
Ennen vuotta 2007 10 sentin ja sitä suuremmissa kolikoissa kuva-aiheena oli vain vuosien 1995–2004 aikaisia EU:n jäsenmaita esittävä kartta. 1.5.2004 tapahtuneen EU:n laajentumisen vuoksi kartta-aihe kuitenkin oli jo vanhentunut ja olisi myöhemmin entisestään jäänyt jälkeen todellisesta EU:n kartasta, kun EU laajentuu lisää. Siksi 10 sentin ja sitä suuremmissa kolikoissa päätettiin korvata vuoden 2007 alusta lähtien pelkkiä EU-maita esittävä kartta koko maantieteellistä Eurooppaa esittävällä kartalla. Uuden kartan käyttöönotto ei tosin ollut pakollista vielä vuoden 2007 alusta, ja Italia, Itävalta, Portugali, San Marino ja Vatikaanivaltio[5] löivät kolikoitaan vielä vuonna 2007 vanhalla kartalla. Alle 10 sentin kolikoihin muutosta ei tarvittu. Vanhoja kolikoita ei kuitenkaan vedetty pois käytöstä, vaan ne säilyttivät arvonsa ja niiden käyttö maksuliikenteessä jatkuu. [4]
Kansalliset puolet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen puolen eli niin sanotun kansallisen puolen aiheen päättää kukin kansallinen keskuspankki. Kansallisella puolella on kuitenkin aina oltava EU:n 12 tähteä sekä kolikon lyöntivuosi. Poikkeuksena käteiseuron käyttöönottoa edeltänyt 3 vuoden siirtymäaika, jolloin kolikoihin sai lyödä joko lyöntivuoden tai käyttöönottovuoden 2002.
Nykyisin voimassa olevien päätösten mukaan ainakin euroalueeseen tulevaisuudessa liittyvien uusien jäsenmaiden kolikoissa on kansallisella puolella oltava myös valtion nimi tai sen lyhenne. Joidenkin nykyistenkin jäsenmaiden kolikoissa valtion nimi on jo ilmaistu, esim. España tai RF (République Française), mutta tämä on pohjautunut vapaaehtoisuuteen. Lisäksi kansallisella puolella ei tule toistaa rahan arvoa ja nimeä; tähän kuitenkin sallitaan poikkeus, jos maassa on käytössä eri kirjainmerkistö, esimerkkinä Kreikka nykyisine kolikoineen. Ennen vuotta 2007 lyödyistä kolikoista kreikkalaisten lisäksi ainoastaan itävaltalaisissa on ollut arvomerkinnät myös kansallisella puolella.
Ainakin osassa Euroopan monarkioista on perinteenä tai lakiin kirjattuna vaatimuksena, että kolikkosarjan joissakin tai kaikissa kolikoissa on vallassa olevan monarkin kuva. Tämä näkyy myös näiden maiden eurokolikoissa. Samaa käytäntöä noudattaa myös Vatikaanivaltio. Näillä mailla on oikeus vaihtaa kolikoihinsa uudet kuvat hallitsijan vaihduttua tai muutoin 15 vuoden välein hallitsijan kuvan päivittämiseksi hänen piirteisiinsä iän myötä tulevien muutosten mukaan. Muiden euromaiden tulee säilyttää kolikoidensa kansalliset kuva-aiheet vakioina (pieniä yksityiskohtien muutoksia lukuun ottamatta). [6]
Euroopan unioniin kuuluvat euromaat ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi ja Viro. EU:hun kuulumattomat San Marino ja Vatikaani tuottavat eurokolikoita Italian kiintiöstä ja Monaco Ranskan kiintiöstä. Myös Andorra käyttää euroja, mutta sillä oikeus omalla kuva-aiheellaan varustettuihin kolikoihin 1. heinäkuuta 2013 alkaen[7]. Andorra suunnitteli julkaisevansa omat kolikkonsa maalis-huhtikuussa 2014[8]. Ensimmäisiä rahoja alettiin kuitenkin viivästysten takia painamaan vasta heinäkuussa[9][10]. Lopullinen rahojen julkaisupäivä ilmoitettiin loppuvuodelle 2014[11]. Myöhemmin ilmoitettiin että kolikot julkaistaan 15. tammikuuta 2015[12].
Bulgaria on suunnitellut ottavansa Madaran ratsastajan tuleviin eurokolikkoihinsa. Bulgaria suunnitteli alun perin liittyvänsä euroon vuonna 2015[13]. Bulgarian pitää kuitenkin olla vähintään kaksi vuotta Euroopan vaihtokurssimekanismin ERM II:n jäsen, mihin Bulgaria liittyi heinäkuussa 2020, jonka jälkeen Bulgaria ilmoitti liittyvänsä euroon vuonna 2024[14][15]. Myöhemmin liittymisvuotta lykättiin vuoteen 2025[16] Romania suunnitteli alun perin ottavansa euron käyttöön vuonna 2019[17]. Myöhemmin elokuussa 2017 Romanian ulkoministeri Teodor Meleșcanu ilmoitti Romanian ottavan euron valuutakseen vasta vuonna 2022[18]. Myöhemmin liittymistä lykättiin vuoteen 2024[19] ja vielä pidemmälle vuoteen 2029[20].
| Valtio ja sen eurokolikot | Käteisen käyttöönottovuosi |
Kuva-aiheet |
|---|---|---|
| A. Euroalue | ||
 Alankomaalaiset eurokolikot
|
2002 |
|
 Belgialaiset eurokolikot
|
2002 |
|
 Espanjalaiset eurokolikot
|
2002 |
|
 Irlantilaiset eurokolikot
|
2002 | |
 Italialaiset eurokolikot
|
2002 |
|
 Itävaltalaiset eurokolikot
|
2002 |
|
 Kreikkalaiset eurokolikot
|
2002 |
|
 Kroatialaiset eurokolikot
|
1. tammikuuta 2023[25] |
|
 Kyproslaiset eurokolikot
|
2008 |
|
 Latvialaiset eurokolikot
|
1. tammikuuta 2014 |
|
 Liettualaiset eurokolikot
|
1. tammikuuta 2015[26] |
|
 Luxemburgilaiset eurokolikot
|
2002 |
|
 Maltalaiset eurokolikot
|
2008 |
|
 Portugalilaiset eurokolikot
|
2002 | |
 Ranskalaiset eurokolikot
|
2002 |
|
 Saksalaiset eurokolikot
|
2002 |
|
 Slovakialaiset eurokolikot
|
2009 |
|
 Slovenialaiset eurokolikot
|
2007 |
|
 Suomalaiset eurokolikot
|
2002 |
|
 Virolaiset eurokolikot
|
2011 |
|
| B. EU:n ulkopuoliset Euroopan maat | ||
 Andorralaiset eurokolikot
|
2002 (yksipuolisella päätöksellä), 1.7.2013 omat kolikot[7], julkaistiin 15. tammikuuta 2015. |
|
 Monacolaiset eurokolikot
|
2002 |
|
 Sanmarinolaiset eurokolikot
|
2002 |
|
 Vatikaanilaiset eurokolikot
|
2002 | |
| C. Tulevia euromaita | ||
 Bulgarialaiset eurokolikot
|
1. tammikuuta 2025, tavoite. |
|
 Romanialaiset eurokolikot
|
1. tammikuuta 2029, tavoite. |
|
Pienkolikoiden käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa ei ole otettu euroon siirryttäessä yhden ja kahden sentin kolikoita käyttöön, vaan jatkettiin jo markka-aikana aloitettua hintojen pyöristystä. Käteiskaupassa maksu pyöristetään lähimpään viiteen senttiin. Yhden ja kahden sentin kolikot ovat Suomessa laillisia maksuvälineitä ja kaupan on otettava niitä vastaan, ellei se ole selkeästi ilmoittanut kieltäytyvänsä vastaanottamasta niitä. Suomi on kuitenkin lyönyt vuosittain yhden ja kahden sentin kolikoita, ja ne menevät rahankeräilijöiden tarpeisiin. [33]
Lähimpään viiteen senttiin on käteismaksut pyöristetty myös Alankomaissa (1.9.2004 alkaen), Belgiassa (1.10.2014 alkaen) ja Irlannissa (28.10.2015 alkaen). Myös nuo maat ovat jatkaneet yhden ja kahden sentin kolikoiden valmistusta.
Liikkeelle laskettujen kolikoiden määrät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Arvo | Kappalemäärä | % määrästä | Yhteensä arvo | % arvosta | Yhteensä massa |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 sentti | 19 343 milj. | 23,6 % | 193 milj. € | 1,0 % | 44 489 t |
| 2 senttiä | 15 779 milj. | 19,2 % | 316 milj. € | 1,6 % | 48 284 t |
| 5 senttiä | 13 376 milj. | 16,3 % | 669 milj. € | 3,3 % | 52 434 t |
| 10 senttiä | 10 597 milj. | 12,9 % | 1 060 milj. € | 5,2 % | 43 448 t |
| 20 senttiä | 8 336 milj. | 10,1 % | 1 667 milj. € | 8,2 % | 47 849 t |
| 50 senttiä | 4 835 milj. | 5,8 % | 2 418 milj. € | 11,9 % | 37 713 t |
| 1 euro | 6 015 milj. | 7,2 % | 6 015 milj. € | 29,4 % | 45 113 t |
| 2 euroa | 4 033 milj. | 4,9 % | 8 067 milj. € | 39,5 % | 34 281 t |
| Yhteensä | 82 314 milj. | 100 % | 20 404 milj. € | 100 % | 353 611 t |
Euroopan keskuspankin mukaan vuoden 2008 lopussa oli laskettu liikenteeseen yli 82 miljardia eurokolikkoa ja ne ylittävät yhteisarvoltaan 20 miljardia euroa. [34]
Kahden euron erikoisrahat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: 2 euron erikoisrahat
Vuodesta 2004 kukin euroalueen maa voi laskea liikkeeseen yhden 2 euron erikoisrahan vuodessa. Poikkeustapauksissa maat voivat kuitenkin laskea yhdessä liikkeeseen myös toisen erikoisrahan, joka juhlistaa jotakin koko Euroopan kannalta tärkeää tapahtumaa. Erikoisrahoilla on samat tekniset ominaisuudet ja sama yhteinen puoli kuin tavanomaisilla 2 euron kolikoilla. Erikoisrahojen kansallisella puolella on kuitenkin erityinen kuva-aihe, joka eroaa tavanomaisten eurorahojen kuva-aiheista.
Ensimmäisen 2 euron erikoisrahan julkaisi vuonna 2004 Kreikka, ja sillä juhlistettiin Ateenan olympialaisia[35].
Suomi on julkaissut vuosittain vähintään yhden 2 euron erikoisrahan:
- 2004 Euroopan unionin laajentuminen.[36]
- 2005 YK:n 60-vuotispäivä ja Suomi 50 vuotta YK:n jäsen[37]
- 2006 Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 100 vuotta.[38]
- 2007 Suomen itsenäisyys 90 vuotta.[39]
- 2008 Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 60 vuotta[40]
- 2009 Suomen autonomian ja suomalaisen keskushallinnon 200-vuotisen historian erikoisraha[41]
- 2010 Suomen rahaa koskevan asetuksen antamisesta on kulunut 150 vuotta[42]
- 2011 Suomen Pankin perustamisesta 200 vuotta.[43]
- 2012 Helene Schjerfbeck.[44]
- 2013 Vuoden 1863 valtiopäivät 150 vuotta. Frans Emil Sillanpään syntymästä 125 vuotta.[45]
- 2014 Tove Janssonin syntymästä 100 vuotta. Ilmari Tapiovaaran syntymästä 100 vuotta.[46]
- 2015 Jean Sibeliuksen syntymästä 150 vuotta.[47]. Akseli Gallen-Kallela.[48]
- 2016 Georg Henrik von Wrightin syntymästä 100 vuotta. 90 vuotta Eino Leinon kuolemasta.[48]
- 2017 Suomalainen luonto. Itsenäinen Suomi 100 vuotta.[48]
- 2018 Suomalainen saunakulttuuri. Suomalaiset kansallismaisemat – Koli.[48]
- 2019 Suomen hallitusmuoto.[48]
- 2020 Väinö Linna 100 vuotta. Turun yliopisto 100 vuotta.[48]
- 2021 Ahvenanmaan itsehallinto 100 vuotta.[48]
- 2022 Suomen kansallisbaletti 100 vuotta.[48]
- 2022 Ilmastotutkimus Suomessa.[48]
- 2023 Suomen ensimmäinen luonnonsuojelulaki 1923.[48]
- 2023 Sote-palvelut ja kansalaisten hyvinvointi.[48]
- 2024 Vaalit demokratian perustana. [49]
Euromaat ovat yhdessä laskeneet liikenteeseen viisi erikoisrahaa:
- 2007 Rooman sopimus 50 vuotta[50]
- 2009 Talous- ja rahaliitto EMU 10 vuotta[51]
- 2012 Euro 10 vuotta[52]
- 2015 EU:n lippu 30 vuotta[48]
- 2022 Erasmus-ohjelma 35 vuotta.[48]
Erikoisrahat ovat laillisia maksuvälineitä kaikkialla euroalueella.
Kansalliset juhlarahat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroalueen jäsenvaltiot voivat laskea liikkeeseen myös kansallisia juhlarahoja. Useimmiten juhlarahat lyödään jostakin jalometallista, tavallisimmin hopeasta ja eräät kullasta. Juhlarahat ovat euroarvoisia, mutta ne ovat laillisia maksuvälineitä vain liikkeellelaskumaissaan. Juhlarahan nimellisarvo ei saa olla mikään tavallisten käyttökolikoiden nimellisarvoista. Juhlarahojen myyntihinta on kuitenkin yleensä korkeampi kuin niiden nimellisarvo, ja sen vuoksi ne eivät käytännössä liiku maksuliikenteessä, vaan päätyvät suoraan keräilijöille.
Lyöntivirheitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Rahapaja valmisti vahingossa noin 55 000 kappaleen erän virheellisiä kahden euron kolikoita loppuvuodesta 2006. Kolikossa oli uusi, vuonna 2007 käyttöön otettavaksi tarkoitettu arvopuoli, mutta vuoden 2006 kansallinen puoli [53]. Tällainen virhe on syntynyt ilmeisesti siten, että kun Suomen Rahapaja löi vuoden 2007 alusta eurot käyttöön ottaneen Slovenian kolikot ja niihin kaikkiin tuli uuden mallinen arvopuoli, niin sen jälkeen alettiin lyödä Suomen vuoden 2006 kolikoita, mutta arvopuolen meisti unohdettiin vaihtaa vanhan malliseksi. Virhelyönnin keräilyarvo oli alkuvuodesta 2007 noin 120–150 € ja kesän aikana hintataso laski 70 euron tietämille. Sittemmin vastaavanlaisia virheellisyyksiä väärällä kartalla on lyöty ainakin Saksan ja Portugalin kolikoihin[54].
Muita, pienempiä virheitä kolikoissa on ollut paljonkin. Tunnetuimpia ovat erilaiset ylimääräiset pahkurat kolikoiden kuvioissa. Esimerkiksi vuosiluvulla 1999 olevissa kolikoissa jonkin yhdeksikön renkaan sisäpuoli saattaa olla umpimetallia. Tällainen lyöntivirhe on johtunut meistin vaurioitumisesta siten, että siitä on kulunut tai murtunut pois palanen, ja tällainen kohta on jäänyt kolikon pinnassa siten koholle. Virhetyyppiä näkee joskus ulkonäkönsä vuoksi kutsuttavan virheellisesti valuviaksi, vaikkei kolikoiden kuvioita muodostetakaan valamalla kolikko muottiin vaan lyömällä kaiverretulla meistillä suurella voimalla sileän kolikkoaihion pintaan kuvio. Näistäkin virhelyönneistä on toisinaan maksettu suurempi keräilyhinta kuin kolikon nimellisarvo.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Viron keskuspankki: Frequently asked questions (jsp) Viron keskuspankki. Arkistoitu 15.8.2011. Viitattu 1.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Yhteiset puolet http://www.ecb.europa.eu. Euroopan keskuspankki. Viitattu 24.10.2015.
- ↑ http://www.kunnallislehti.fi/artikkelit/joulukuu01/291201.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b HS 27.12.2006: Eurokolikot saavat ensi vuonna uudet kartat (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Eesti Pank: The Estonian euro coin (jsp) euro.eesti.ee. Arkistoitu 4.12.2010. Viitattu 17.10.2010. (englanniksi)(viroksi)(venäjäksi)
- ↑ Euro coins 8.12.2010. Euroopan komissio. Viitattu 15.1.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Monetary agreement between the European Comission and the Principality of Andorra (PDF) 30.6.2011. Bryssel: Euroopan komissio. Viitattu 11.7.2011. (englanniksi)
- ↑ De les peces de coure a l’euro propi, el procés d’emissió de moneda a Andorra Bondia.
- ↑ A punt la posada en circulació dels euros d'Andorra El Periòdic d'Andorra.
- ↑ Una part dels euros del país es distribuirà via Espanya i França Diari d'Andorra. Arkistoitu 14.8.2014. Viitattu 31.7.2014.
- ↑ Govern torna a rellançar el projecte de regulació del registre de patents Diari d'Andorra. Arkistoitu 14.8.2014. Viitattu 31.7.2014.
- ↑ http://www.govern.ad/finances/item/5849-els-sets-estandard-de-monedes-d-euro-andorranes-es-podran-sol-licitar-a-partir-d-aquest-dimarts-a-la-tarda
- ↑ http://bnr.bg/sites/en/Lifestyle/BGEU/Pages/2607BulgariaputsoffEurozonemembershipfor2015.aspx
- ↑ https://www.reuters.com/article/us-eurozone-economy-croatia-bulgaria/bulgaria-croatia-take-vital-step-to-joining-euro-idUSKBN24B2JM
- ↑ https://www.reuters.com/article/bulgaria-eurozone/bulgaria-sticks-to-plans-to-adopt-the-euro-from-jan-1-2024-idUSL2N2OC1PM
- ↑ https://www.euractiv.com/section/economy-jobs/news/bulgaria-gives-up-its-goal-to-join-eurozone-in-2024/
- ↑ http://www.bloomberg.com/news/2014-05-06/romania-sets-2019-as-target-date-to-join-euro-area-voinea-says.html
- ↑ https://www.cnbc.com/2017/08/28/reuters-america-romania-may-join-euro-zone-in-2022-says-foreign-minister--report.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://uk.reuters.com/article/uk-romania-politics/romanias-ruling-party-congress-votes-to-join-euro-in-2024-idUKKCN1GM0O6 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.intellinews.com/romania-to-postpone-euro-adoption-target-until-2029-230290/
- ↑ Belgia ecb. Viitattu 25.7.2013.
- ↑ Espanja ECB. Viitattu 25.7.2013.
- ↑ Irlanti ECB. Viitattu 25.7.2013.
- ↑ Kreikka ECB. Viitattu 25.7.2013.
- ↑ Toivonen, Janne: Enää seitsemällä EU-maalla on oma raha, kuten kruunu ja zloty – Kroatia liittyy tammikuussa euroon keskellä talouden tyrskyjä Yle Uutiset. 12.7.2022. Viitattu 21.4.2024.
- ↑ Lithuania to adopt the euro on 1 January 2015 Euroopan unionin neuvosto. Arkistoitu 20.12.2014. Viitattu 31.7.2014.
- ↑ Ranska ECB. Viitattu 25.7.2013.
- ↑ Saksa ecb. Viitattu 25.7.2013.
- ↑ Euroopan keskuspankki: 50 sentin kolikko, kansalliset puolet (html) Euroopan keskuspankki. Viitattu 17.10.2010. (suomeksi)
- ↑ Lavian eurokolikkosarja 4.8.2008. Kolikot.com.
- ↑ Euroopan keskuspankki: 2 €, kansalliset puolet (html) Euroopan keskuspankki. Viitattu 24.11.2009. (suomeksi)
- ↑ Eesti Panga muuseum (Viron keskuspankin museo), seloste näyttelyvitriinissä
- ↑ Suomen kolikoiden lyöntimäärät Suomen Pankki. Arkistoitu 19.5.2009. Viitattu 26.2.2009.
- ↑ kolikoiden lyöntimäärät ECB. Arkistoitu 26.6.2014. Viitattu 26.2.2009.
- ↑ Erikoiseurot: Ateenan Olympialaiset Kolikot.com.
- ↑ Erikoisraha: EU:n laajentuminen Kolikot.com.
- ↑ Erikoisraha: YK:n juhlaraha Kolikot.com.
- ↑ Erikoisraha: Äänioikeuden 100-vuotisjuhlat Kolikot.com.
- ↑ Erikoiseuro: Suomen itsenäisyys 90v Kolikot.com.
- ↑ Suomi 2€: Ihmisoikeuksien julistus Kolikot.com.
- ↑ Erikoisraha juhlistaa merkkivuotta 1809 Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 3.11.2009. Viitattu 1.11.2009.
- ↑ Erikoisraha juhlistaa 150-vuotiasta Suomen rahaa Valtiovarainministeriö.[vanhentunut linkki]
- ↑ 2 euron erikoisraha – Suomen Pankki 200 vuotta Suomen Rahapaja. Arkistoitu 21.4.2012. Viitattu 21.3.2012.
- ↑ Erikoiseuro: 2€ Helene Schjerfbeck Kolikot.com.
- ↑ F.E. Sillanpää kahden euron erikoisrahaan Kolikot.com.
- ↑ Ilmari Tapiovaara kahden euron rahaan Kolikot.com.
- ↑ Jean Sibelius kahden euron erikoisrahaan, Kolikot.com
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Erikoiseurot (kaikki maat), kolikot.com
- ↑ 2€ Suomi 2024 - Vaalit demokratian perustana | Kolikot.com www.kolikot.com. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ Erikoiseuro: Rooman sopimus 50v Kolikot.com.
- ↑ Euro 10 vuotta -eurokolikkosarja Kolikot.com.
- ↑ Kahden euron erikoisraha – euro 10 vuotta Suomen Rahapaja. Arkistoitu 14.3.2012. Viitattu 21.3.2012.
- ↑ Virheellisiä kahden euron kolikoita 9. maaliskuuta 2007. Kolikot.com. Viitattu 23. huhtikuuta 2007.
- ↑ Tunnetut väärä kartta -rahat 10.12.2009. Kolikot.com. Viitattu 22.12.2009.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ekp: eurokolikoiden yhteiset puolet
- Rahapajan tiedote eurokolikoiden valmistusmateriaaleista (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ekp: 2 euron erikoisrahat
- Kolikot.com: Eurokolikot
- Keraily.info erikoiseurot Suomi 2004-2012
Kursivoidut maat eivät vielä käytä euroja, mutta suunnittelevat ottavansa käyttöön | ||
| Eurot maittain | | |
| Erikoisrahat ja juhlarahat | ||
| Euromaiden entiset rahayksiköt |
| |