Farssi
Farssi on hullutteleva ja ilveilevä komedian laji. Farssissa esiintyy usein karkeaa ja alatyylistä huumoria, tilanteet ja henkilöhahmot ovat liioiteltuja ja groteskeja, tapahtumat ovat yllättäviä, epätodennäköisiä ja absurdeja, ja juoni on mutkikas ja nopeasti etenevä.[1]
Piirteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Farssit perustuvat usein inhimillisiin perustarpeisiin ja vaistoihin, kuten syömiseen, juomiseen, leikkimiseen, paritteluun ja auktoriteetin pilkkaamiseen.[2]
Farsseista tehdään yksinkertaisia, oleelliseen keskittyviä, sopivasti liioittelevia ja ajallisesti tiiviitä. Tyypillisesti niissä luodaan ensin odotuksia, jotka sitten jätetään yllättävällä tavalla täyttämättä. Farsseissa hyödynnetään perinteisiä komiikan välineitä, kuten toistoa, liioittelua, käänteisiä rooleja ja erilaisia yhteensopimattomuuksia.[2]
Farssin elementtejä ovat ensinnäkin jokin tapahtumien lähtökohtana toimiva arkipäiväinen tilanne; toisekseen fyysistä toimintaa, kuten takaa-ajoja, piileskelyjä tai kaatumisia; kolmanneksi erilaisia huijauksia, kuten valepukuja ja väärinkäsityksiä; ja neljänneksi esteitä, kuten auktoriteettihenkilöitä.[2]
Farsseissa esiintyy usein typeryyttään tai tilapäisen esteen vuoksi kyvyttömiä uhreja; sattuman, onnettomuuden tai väärinkäsitysten seurauksena muuttuvaa kohtaloa; antagonistisia esineitä ja koneita, jotka menevät väärään aikaan päälle ja pois päältä; sisääntuloja ja ulosmenoja; sekä kolhuistaan huolimatta rikkoutumattomia ihmisiä. Farssien hahmot eivät vammaudu brutaalistakaan väkivallasta, koska farssien väkivalta on piekmminkin symbolista kuin oikeaa väkivaltaa.[2]
Farssit voidaan jakaa neljään alalajiin. Nöyryytys- tai petosfarssissa kaikki huumori kohdistuu yhteen uhriin. Muutosfarssissa tilanne kääntyy toistuvasti päälaelleen. Tasapainofarssissa on kaksi vastakkaista mutta samansuuruista voimaa, jotka eivät saa toisistaan koskaan yliotetta. Lumipallofarssissa virheet tai väärinkäsitykset johtavat nopeasti eteneviin tapahtumiin, jotka vievät kaikki hahmot mukanaan.[2]
Tunnettuja farssin edustajia ja kehittäjiä ovat olleet muun muassa näytelmäkirjailijat Aristofanes, Molière, Georges Feydeau, Ray Cooney, Michael Frayn ja Dario Fo.[2] Varhaisia elokuvafarsseja tekivät muun muassa Charlie Chaplin, Keystone Kops ja Marx-veljekset.[3] Television tilannekomedioista farssimaisia ovat esimerkiksi Pitkän Jussin majatalo, Lucy ja minä ja Pesä kolmelle.[4][5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ farssi Tieteen termipankki. Viitattu 22.3.2022.
- ↑ a b c d e f Kilkku, Elina: Teatterin tyylilajit, s. 53–56. Nordbooks, 2017. ISBN 978-952-315-275-5
- ↑ farce Encyclopaedia Britannica. Viitattu 24.3.2022.
- ↑ Jack Shepherd: Fawlty Towers named best British sitcom of all time, beating Blackadder and Only Fools and Horses Independent. Viitattu 24.3.2022.
- ↑ Farce in America Medium.com. 5.6.2018. Viitattu 24.3.2022.