Göran Bergman

Göran Gustaf Konstantin Bergman (31. tammikuuta 1919 Helsinki – 9. heinäkuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen (suomenruotsalainen) biologi, erityisalanaan lintutiede.

Henkilöhistoria

Göran Bergmanin vanhemmat olivat filosofian maisteri Gustaf Konstantin Bergman ja Esther Maria Stenbäck ja puoliso vuodesta 1943 Kajsa Ulla Forss. Bergman tuli ylioppilaaksi 1937 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1946 ja lisensiaatiksi 1949.

Bergman tutki etenkin Suomenlahden saaristolinnustoa ja hylkeitä. Hän oli Helsingin yliopiston eläinmuseon museonhoitaja 1958–1968 ja kustos 1968–1986. ja luonnonsuojeluaatteen voimahahmoja. Bergman julkaisi kymmeniä, pääasiassa saaristolinnustoa käsitteleviä, kirjoituksia sekä kotimaisissa että ulkomaisissa tieteellisissä sarjoissa. Hän oli Suomen lintuatlas -kirjan työryhmän jäsenenä 1970–1980-luvuilla. Työryhmä sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon 1984. Bergmanin etologinen lintututkimus sai myös jatkoa koiran etologiaa käsittelevässä kirjassa Koiran käyttäytyminen, joka oli ensimmäisiä alansa teoksia. Hän oli mukana ruotsinkielisen Naturväktarna-radio-ohjelman kaikissa lähetyksissä ohjelman alusta vuonna 1971 vuoteen 1990 saakka. Bergman oli myös innokas purjehtija ja saariston tuntija. Hän vietti kaiken vapaa-aikansa omassa saaressaan Porkkalassa, ja siellä hän teki myös suurimman osan kenttätyöstään vuoden 1963 jälkeen.

Bergman sai professorin arvonimen vuonna 1976, Suomen Tiedeseuran jäsen hänestä tuli 1955.

Teoksia

• Lintujen elämä. Otava, Helsinki, 1953.
• Vår fågelskärgård. Söderström & C:o Förlags Ab, 1968.
• Linnut ja saaristomme. 1969.
• Koiran käyttäytyminen (Varför gör hunden så) , 1968 (uudistettu laitos 1980).