Gabriel Palander

Gabriel Palander (1. elokuuta 1776 Vanaja – 17. marraskuuta 1821 Turku) oli suomalainen Turun akatemian oppineisuuden historian ja teoreettisen filosofian professori.

Palanderin vanhemmat olivat Vanajan kirkkoherra Gabriel Palander (1730–1800) ja Katarina Elisabet Procopaeus. Hän kävi Porvoon lukiota 1788–1794 ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 1794. Palander valmistui filosofian maisteriksi Turun akatemiasta 1798.

Palander oli Turun akatemian kirjaston ylimääräisenä amanuenssina vuodesta 1798 sekä oli matematiikan dosenttina vuodesta 1799 toimien samalla kirjaston amanuenssina vuodesta 1803. Hän oli sitten toisena filosofian apulaisena vuodesta 1805 sekä kirjastonhoitajana 1809–1814 ja samalla oppineisuuden historian professorina vuodesta 1811. Palanderista tuli teoreettisen filosofian professori vuonna 1814. Hän oli Hämäläisen osakunnan kuraattorina 1803–1806 ja inspehtorina 1816–1821.

Palander oli myös matemaatikko ja hän osallistui matemaatikko Jöns Svanbergin kanssa vuosina 1801–1802 Västerbottenissa ja Lapissa järjestettyihin astemittauksiin. Palander käsitteli filosofian luennoillaan Immanuel Kantin ja Georg Wilhelm Friedrich Hegelin filosofisia oppeja ja häntä on pidetty yhtenä Suomen ensimmäisistä kantilaisista filosofeista.

Teoksia

• De methodi logicae in syntheticam & analyticam divisione. 1813
• De divisione judiciorum ex respectu qualitatis oriunda. 1815