Gunnar Jarring
Gunnar Jarring (12. lokakuuta 1907 Brunnby, Skåne – 29. toukokuuta 2002) oli ruotsalainen diplomaatti.
Jarring opiskeli Lundin yliopistossa ja valmistui vuonna 1933. Hänen väitöskirjansa oli Studien zu einer osttürkischen Lautlehre. Sen jälkeen kun hän opetti turkkilaisia kieliä yliopistossa 1930-luvulla.
Jarring oli töissä Ruotsin ulkoministeriössä ja vuodesta 1940 Ruotsin suurlähetystössä Ankarassa. Myöhemmin hän oli töissä Teheranissa, Bagdadissa ja Addis Abebassa. Hänet lähetettiin Intiaan vuonna 1948. Hän toimi Ruotsin lähetystöissä kaikkiaan yli 50 vuoden ajan.[1]
Intian-kauden jälkeen Jarring toimi Ruotsin suurlähettiläänä YK:ssa vuosina 1956–1958, kaksi viimeistä vuotta Ruotsi oli turvallisuusneuvoston jäsen. Jarring toimi myös Ruotsin Yhdysvaltain suurlähettiläänä vuosina 1958–1964 ja Neuvostoliiton suurlähettiläänä vuosina 1964–1967. Kuuden päivän sodan jälkeen vuonna 1967 Jarring nimitettiin YK:n pääsihteerin erikoislähettilääksi Kuuden päivän sodan jälkipyykin selvitysryhmään. Jarring yritti tuloksetta estää Jom Kippur -sotaa vuonna 1973.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bust erected in memory of Gunnar Jarring (Arkistoitu – Internet Archive). Politics on the banks of Jordan. Björn Brenner. Viitattu 30.7.2017.
- ↑ United Nations: The Jarring Mission. Jewish Virtual Library 1971. Viitattu 30.7.2017.
