Gustaf Fredrik von Rosen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gustaf Fredrik von Rosen (6. elokuuta 1688 Tallinna17. kesäkuuta 1769) oli ruotsalainen sotilas ja Suomen viimeinen ruotsalainen kenraalikuvernööri. Hän oli hattu-puolueen jäsen, vuodesta 1739 valtaneuvos. Suomen kenraalikuvernööriksi hänet nimitettiin vuonna 1747, ja hän vahvisti puolustusta ja talouselämää ja valvoi Suomen luotettavuutta Thomas Pacchaleniuksen ja Johan Wijkmanin valtiopetosjuttujen vuoksi.

Hän ei osannut suomea, oli luonteeltaan epäluuloinen ja keskittyi yksityiskohtiin. Näistä syistä johtuen hän ei tehtävässään päässyt koskaan kunnon väleihin paikallisen väestön kanssa, mutta oli tärkeänä vaikuttajana kun päätöksiä katovuosien varalle rakennettavista pitäjänmakasiineista tehtiin.[1]

Kenraalikuvernöörin virka lakkautettiin ja hän palasi vuonna 1754 Ruotsiin. Sen jälkeen hän toimi Pommerin sodassa ylipäällikkönä vuosina 1757–1758. [2]

Hänen poikansa oli Turun ja Porin läänin maaherrana toiminut valtaneuvos Fredrik Ulrik von Rosen.

  1. Nils Erik Villstrand: Valtakunnanosa, s. 186–187. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2012.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7 p. 640

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • E. W. Juvelius, G. F. von Rosenin määrääminen Suomen kenraalikuvernööriksi, 1921

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.