Hallintotuomioistuin
Hallintotuomioistuimet ratkaisevat hallintolainkäyttöasioita eli julkisoikeudellisia valitusasioita ja hallintoriita-asioita.
Hallintotuomioistuimet Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen hallintolainkäytössä on yleisinä hallintotuomioistuimina seitsemän alueellista hallinto-oikeutta ja korkein hallinto-oikeus. Erilaisia asiaryhmiä on halliinto-oikeuksissa käsiteltävissä asioissa suuri määrä lukuisilla julkisen toiminnan aloilla, kuten vero-, ympäristö-, maankäyttö-, luonnonvara-, vesi-, sosiaali-, terveys-, kunnallis-, ulkomaalais-, valtiontuki-, maatalous- ja virkamiesasioita. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa asiaryhmiä on vielä enemmän, koska sinne valitetaan myös esimerkiksi markkinaoikeuden päätöksistä useissa asiaryhmissä, ja yleensä myös valtioneuvoston yleisistunnon päätöksistä.
Alueellinen hallinto-oikeus ratkaisee valituksen perusteella, onko viranomaisen päätös lainmukainen. Viranomainen voi olla paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen. Ellei hallinto-oikeuden ratkaisu tyydytä, voidaan useimmissa asioissa valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa nykyisin edellytetään valituslupaa.
Suomen hallinto-oikeudet on nimetty pääosin sijaintipaikkakuntiensa mukaan:
- Helsingin hallinto-oikeus
- Hämeenlinnan hallinto-oikeus
- Itä-Suomen hallinto-oikeus (aikaisemmat Kuopion hallinto-oikeus ja Kouvolan hallinto-oikeus)
- Pohjois-Suomen hallinto-oikeus (aikaisemmin Oulun hallinto-oikeus ja Rovaniemen hallinto-oikeus)
- Turun hallinto-oikeus
- Vaasan hallinto-oikeus
Lisäksi Ahvenanmaalla on oma hallinto-oikeutta vastaava hallintotuomioistuimensa, Ålands förvaltningsdomstol, joka toimii maakunnan käräjäoikeuden yhteydessä.
Hallinto-oikeuksiin tehdään vuosittain noin 20 000 valitusta, henkilökuntaa hallinto-oikeuksissa on yhteensä noin 500.
Lisäksi hallintolainkäytön alalla toimii kaksi erityistuomioistuinta, jotka ovat markkinaoikeus ja vakuutusoikeus.
Hallintotuomioistuimet Ruotsissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsin hallintotuomioistuinjärjestelmä on kolmiportainen. Alin instanssi on hallinto-oikeus (förvaltningsrätt), väliasteen hallintotuomioistuin on kamarioikeus (kammarrätt) ja ylimpänä on korkein hallinto-oikeus (högsta förvaltningsdomstolen). Kamarioikeuksia on neljä, ja niihin eteneminen vaatii yleensä valitusluvan. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittaminen on aina luvanvaraista.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Förvaltningsprocesslag (1971:291)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Korkeimman hallinto-oikeuden sivut
- Hallinto-oikeuksien esittelysivu (Arkistoitu – Internet Archive)