Harald Dahlman
| Harald Dahlman | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. huhtikuuta 1907 Karjalohja |
| Kuollut | 28. helmikuuta 1940 (32 vuotta) Vatnuori, Koiviston maalaiskunta |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Uran tiedot | |
| Lempinimi | Hara |
| Laji | korkeushyppy, kymmenottelu |
| Seura |
Fiskars IF (-1924) KIF (1925-31) HIFK |
| Kilpauran kesto | 1924–1932 |
| Valmentaja | Calle Silverstrand |
| Saavutukset | |
| Ennätykset |
korkeus 194,3 (1931) keihäs 51,98 (1926)[1] |
Harald Alexander Dahlman (24. huhtikuuta 1907 Karjalohja – 28. helmikuuta 1940 Vatnuori, Koiviston maalaiskunta) oli suomalainen yleisurheilija. Hänen päälajinsa oli korkeushyppy ja parhaaksi hyppyvuodeksi muodostui vuosi 1931. Dahlman kaatui talvisodan loppuvaiheessa.[2]
Harald Dahlman kilpaili nuoruudessaan mäenlaskussa ja hiihdossa, jotka 1920-luvulla hänen kotiseudullaan Fiskarsissa olivat paikallisen seuran Fiskars IF:n suosittuja urheilumuotoja. Vuonna 1926 hän muutti Helsinkiin, ja seuraksi vaihtui KIF. Päälajiksi tuli yleisurheilu ja erityisesti korkeushyppy, jossa hän otti 1920-luvun lopulla useita SFI:n korkeushypyn mestaruuksia. Vuonna 1930 hän voitti myös SFI:n kymmenottelumestaruuden.[3]
Vuonna 1929 Dahlman otti ensimmäisen Suomen mestaruusmitalin sijoittuessaan korkeudessa 3:ksi tuloksella 180 cm Armas Wahlstedtin voittaessa 5 cm paremmalla tuloksella. Seuraavana vuonna hän voitti SM-hopeaa jälleen tuloksella 180 cm voiton mennessä Ilmari Reinikalle 5 cm paremmalla tuloksella. Samana vuonna hän edusti Suomea Unkari-maaottelussa. Vuodesta 1931 tuli Dahlmanin paras vuosi, vaikka hän joutui jättämään mestaruuskisat väliin. Hän paransi kesän aikana kaksi kertaa Suomen ennätystä; ensin kesäkuussa 192,6:een yhdessä Reinikan kanssa ja elokuussa tulokseen 194,3. Hän edusti saman syksynä vielä Ruotsi-maaottelussa. Seuraava vuosi oli olympiavuosi, mutta Dahlman ei onnistunut nousemaan olympiajoukkueeseen. Ilmari Reinikka nousi joukkueeseen ja olikin olympialaisissa paras eurooppalainen 5. sijalla. Olympialaisten aikaan järjestetyissä SM-kisoissa Dahlman sijoittui toiseksi Veikko Peräsalon jälkeen. Korkeushyppyuran jälkeen hän jatkoi HIFK:n riveissä keilailussa.[3]
Talvisodassa Dahlman oli alikersanttina Erillinen pataljoona 19:n riveissä. Hän kaatui perääntymisvaiheessa Koiviston maalaiskunnan Vatnuorissa.[2]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- SM-mitalit:
- Kaksi kertaa Suomen ennätyksen parannus vuonna 1931
- Kaksi maaotteluedustusta vuosina 1930-1931
- SFI-mestaruuksia
- korkeushypyssä viisi kertaa vuosina 1927-1931
- kymmenottelussa vuonna 1930
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Harald Dahlman Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- ↑ a b Antti O. Arponen, Markku Kasila, Matti Peltola: ”Talvisota 30.11.1939-13.3.1940”, He antoivat kaikkensa – Viime sodissa menehtyneet suomalaiset mestariurheilijat, s. 117-118. Helsinki: Auditorium, 2014. ISBN 978-952-7043-03-5
- ↑ a b For fosterlandet: Harald Alexander dahlman. Hufvudstadsbladet, 24.4.1940, s. 2. Digitoidut sanomalehdet (Kansalliskirjasto). Viitattu 26.9.2023. (ruotsiksi)
| Tulos | Nimi | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
|---|---|---|---|---|
| 175 | Matti Lakkila | 1903 | ||
| 172 | Ivar Launis | Helsinki | 24.8.1907 | Ei ole tiedossa, miksi tämä on ennätyslistassa, vaikka edellinen tulos on parempi |
| 177,5 | Arvo Laine | Tampere | 7.8.1909 | |
| 179 | Arvo Laine | Helsinki | 1910 | |
| 180,4 | Arvo Laine | Tampere | 1910 | |
| 181,2 | Arvo Laine | Turku | 13.8.1911 | |
| 182,6 | Arvo Laine | Tampere | 27.7.1913 | |
| 183 | Arvo Laine | Tampere | 2.8.1914 | |
| 185 | Arvo Laine | Tampere | 22.8.1915 | |
| 187 | Bror Kraemer | Pariisi, Ranska | 23.9.1922 | |
| 188,5 | Armas Wahlstedt | Viipuri | 23.7.1925 | |
| 190 | Armas Valste | Suonenjoki | 23.8.1925 | |
| 191 | Ilmari Reinikka | Raahe | 24.7.1930 | |
| 192,6 | Ilmari Reinikka | Kurikka | 14.6.1931 | |
| 192,6 | Harald Dahlman | Kurikka | 14.6.1931 | |
| 194,3 | Harald Dahlman | Helsinki | 1.8.1931 | |
| 196 | Veikko Peräsalo | Ilmajoki | 11.6.1933 | |
| 198 | Veikko Peräsalo | Oslo, Norja | 1.7.1933 | |
| 201 | Kalevi Kotkas | Rio de Janeiro, Brasilia | 7.3.1934 | Euroopan ennätys |
| 203 | Kalevi Kotkas | Helsinki | 12.7.1936 | |
| 204 | Kalevi Kotkas | Göteborg, Ruotsi | 1.9.1936 | Euroopan ennätys |
| 206 | Eero Salminen | Pälkäne | 23.6.1956 | |
| 207 | Eero Salminen | Kuopio | 19.7.1958 | |
| 208 | Eero Salminen | Kouvola | 2.8.1958 | |
| 210 | Eero Salminen | Helsinki | 16.8.1959 | |
| 211 | Henrik Hellén | Saarijärvi | 23.6.1963 | |
| 212 | Henrik Hellén | Helsinki | 22.7.1964 | |
| 213 | Reijo Vähälä | Turku | 29.9.1968 | |
| 214 | Reijo Vähälä | Ateena, Kreikka | 19.9.1969 | |
| 217 | Reijo Vähälä | Ateena, Kreikka | 19.9.1969 | Samassa kilpailussa kuin edellinen |
| 217 | Asko Pesonen | Vaala | 27.6.1971 | |
| 217 | Asko Pesonen | Tampere | 1.9.1971 | |
| 217 | Asko Pesonen | Mikkeli | 16.7.1972 | |
| 217 | Asko Pesonen | Tukholma, Ruotsi | 1.9.1973 | |
| 218 | Juha Porkka | Tampere | 18.6.1974 | |
| 219 | Harri Sundell | Vihti | 31.8.1974 | |
| 220 | Matti Nieminen | Helsinki | 3.6.1979 | Ensimmäinen floppaustyylillä tehty SE. |
| 220 | Matti Nieminen | Helsinki | 12.8.1979 | |
| 220 | Juha Porkka | Palermo, Italia | 6.9.1980 | |
| 223 | Seppo Haavisto | Huittinen | 5.9.1981 | |
| 224 | Mikko Levola | Koski Tl | 12.6.1983 | |
| 224 | Mikko Levola | Karhula | 7.7.1983 | |
| 225 | Erkki Niemi | Koski Tl | 26.5.1984 | |
| 226 | Mikko Levola | Salo | 17.6.1984 | |
| 228 | Erkki Niemi | Kajaani | 7.7.1984 | |
| 229 | Juha Isolehto | Kuortane | 23.6.1990 | |
| 230 | Juha Isolehto | Turku | 10.6.1995 | |
| 231 | Mika Polku | Viitasaari | 22.7.2000 | |
| 231 | Toni Huikuri | Bratislava, Slovakia | 11.6.2002 |
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984–2009. Otava.
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
- Laitinen, Esa: Suomen yleisurheilun tilasto-osa, s. 580–581. Määritä julkaisija!