Honorius

Honoriusta esittävä teräskaiverrus.

Raha, jossa on keisari Honoriuksen kuva.

Flavius Augustus Honorius (9. syyskuuta 384 – 15. elokuuta 423) oli Länsi-Rooman keisari 395–423. Hän oli Theodosius I:n ja tämän ensimmäisen vaimon Aelia Flaccillan nuorin poika. Itä-Rooman keisari Arcadius oli hänen vanhempi veljensä. Theodosius teki pojastaan augustuksen vuonna 393. Isänsä kuollessa vuonna 395, kymmenvuotiaasta Honoriuksesta tuli Länsi-Rooman keisari. Alkuaikoina Honoriuksen oli tukeuduttava vandaalisyntyisen magister militum Stilichon tukeen. Vakiinnuttaakseen oman asemansa Stilicho sai Honoriuksen menemään naimisiin oman tyttärensä Marian kanssa.

Honoriuksen pääkaupunki oli aluksi Mediolanum eli nykyinen Milano, mutta visigoottien tunkeuduttua Italiaan vuonna 402 hän siirsi pääkaupungin Ravennaan. Ravenna oli hyvin suojattu, mutta sieltä käsin oli vaikea puolustaa valtakuntaa. Tunnetuin tapahtuma Honoriuksen aikana oli 24. elokuuta 410 alkanut Rooman ryöstö, jossa Alarikin johtamat visigootit ryöstivät kaupunkia kolme päivää. Toinen merkittävä tapahtuma vuoden 410 paikkeilla oli roomalaisvallan päättyminen Britanniassa, minkä jälkeen anglosaksit valtasivat vähitellen suurimman osan entisestä Britannian provinssista.

Honoriuksen aikana oli monia kapinoita ja useita usurpaattoreja. Vuonna 397 magister militum Gildo kapinoi Pohjois-Afrikassa. Hänet kukistettiin vuonna 398. Britanniassa kapinoitiin useaan otteeseen. Marcus kapinoi vuosina 406–407, Gratianus vuonna 407 ja Konstantinus III vuosina 407–411. Honorius lähetti kenraalinsa Konstantiuksen kukistamaan Konstantinusta joka hyökkäsi Galliaan. Vuonna 409 senaattori Priscus Attalus julisti itsensä keisariksi ja Honoriuksen kenraali Gerontius yritti tehdä eräästä Maximuksesta keisarin. Konstantiuksen kukistettua Maximuksen ja Konstantinuksen alkoi Galliassa kapina erään Jovinuksen johdolla.

Vuonna 417 kenraali Konstantius meni naimisiin Honoriuksen siskon Galla Placidian kanssa ja vuonna 421 Honoriuksen oli jaettava keisarinvalta hänen kanssaan. Honoriuksen kuollessa eräs Johannes julistautui keisariksi. Vasta vuonna 425 Konstantiuksen ja Galla Placidian poika Valentinianus III pääsi valtaan.

Kirjallisuutta

• Alf Henrikson: Antiikin tarinoita 1–2. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18515-9
• Arto Kivimäki ja Pekka Tuomisto: Rooman keisarit. Karisto, 2000. ISBN 951-23-4094-1