Hugo Suuri

Hugo Suuri

Hugo Suuri eli Hugo Valkoinen (ransk. Hugues le Grand, Hugues le Blanc; k. 16. kesäkuuta 956 Dourdan) oli frankkien herttua ja Pariisin kreivi sekä ensimmäisen kapetingisukuisen Ranskan kuninkaan Hugo Capet’n isä. Hugo Suuri torjui useasti mahdollisuuden nousta itse valtaistuimelle, mutta käytti suurta valtaa usean hallitsijan aikana.

Elämä

Hugo Suuri syntyi vuoden 897 aikoihin. Hänen isänsä oli Länsi-Frankian kuningas Robert I, ja myös hänen setänsä Eudes oli ollut kuninkaana. Hugo osallistui vuoden 923 Soissonsin taisteluun, jossa hänen isänsä Robert I:n joukot löivät syrjäytetyn kuningas Kaarle Yksinkertaisen, mutta Robert itse kaatui taistelussa. Hugolle tarjoutui nyt ensimmäinen tilaisuus tulla kuninkaaksi, mutta hän päättikin tukea valtaistuimelle lankoaan, Burgundin herttua Rudolfia. Rudolfin kuoltua vuonna 936 Hugo olisi jälleen voinut nousta itse valtaistuimelle, mutta hän päätti mieluummin vaikuttaa heikon hallitsijan taustalla. Hän järjesti kuninkaaksi Kaarle Yksinkertaisen 15-vuotiaan pojan Ludvig IV:n, joka antoi hänelle vastapalveluksena ”frankkien herttuan” arvon. Hugo sai jakaa Burgundin herttuakunnan hallitsijuuden yhdessä Hugo Mustan kanssa.

Suurta maa-aluetta hallinnut Hugo oli Ranskan vaikutusvaltaisin henkilö Ludvig IV:n valtakaudella, mutta Ludvig ei suostunut alistumaan pelkän nukkehallitsijan asemaan, ja he kävivät siksi jatkuvaa valtataistelua. Hugoa tuki valtataistelussa muun muassa hänen lankonsa, keisari Otto Suuri. Vuonna 945 normannit vangitsivat Ludvig IV:n ja luovuttivat hänet Hugolle, mutta Hugo vapautti Ludvigin vuotta myöhemmin. Vapautensa ehtona Ludvig joutui luovuttamaan Hugolle Laonin kaupungin. Ranskan ja Saksan piispat sekä paavi julistivat Ludvigin toiveesta Hugon erotetuksi kirkosta vuonna 948. Saadakseen päätöksen peruttua Hugo joutui vuonna 950 taipumaan sovintoon Ludvigin kanssa.

Ludvig IV:n kuoltua vuonna 954 Hugo pidättäytyi jälleen tavoittelemasta kruunua itselleen ja tuki Ludvigin alaikäisen pojan Lothairin nousua valtaistuimelle. Hugo oli tämän jälkeen käytännössä Ranskan tosiasiallinen hallitsija kaksi vuotta myöhemmin tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Lisäksi hän hallitsi lähes suvereenisti Akvitaniaa vuodesta 954 ja Burgundia vuodesta 956, tosin Akvitanian aiempi herttua Vilhelm kävi sotaa häntä vastaan.

Perhe

Hugon ensimmäinen puoliso Edhild oli Englannin kuningas Edvard Vanhemman tytär ja kuningas Athelstanin sisko. He menivät naimisiin vuonna 926, mutta eivät saaneet lapsia. Edhildin kuoltua Hugo nai vuonna 938 Hedwigin, joka oli Itä-Frankian kuningas Henrik Linnustajan tytär ja keisari Otto Suuren sisar. Hugo ja Hedwig saivat kuusi lasta. Heidän vanhin poikansa Hugo Capet kohosi vuonna 987 frankkien (Ranskan) kuninkaaksi. Hugon kaksi nuorempaa poikaa, Otto (Odo) ja Henrik toimivat molemmat vuorollaan Burgundin herttuoina. Neljäs poika Herbert oli Auxerren piispa. Tyttäristä Beatrice nai Barin kreivi Fredrik I:n ja Emma Normandian herttua Rikhard I:n.