Huulihekko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Huulihekko
Uhanalaisuusluokitus

Äärimmäisen uhanalainen [1]

Äärimmäisen uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Lepakot Chiroptera
Heimo: Hedelmälepakot Pteropodidae
Suku: Aproteles
Menzies, 1977
Laji: bulmerae
Kaksiosainen nimi

Aproteles bulmerae
Menzies, 1977

Lajin levinneisyys
Lajin levinneisyys
Katso myös

  Huulihekko Wikispeciesissä
  Huulihekko Commonsissa

Huulihekko[2] (Aproteles bulmerae) on Papua-Uudessa-Guineassa elävä lepakkolaji. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin suomenkieliseksi nimeksi on huulihekko.[3]

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täysikokoinen naaras voi painaa 600 grammaa.

Huulihekko löydettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1977. Se tunnistettiin 12 000 vuotta vanhoista fossiileista, jotka oli kerätty Papua-Uuden-Guinean Eastern Highlandsin provinssista. Vuonna 1975 niitä löydettiin elävinä Western-provinssista Luplupwintemin luolasta.[1] Paikalliset sanoivat lepakkojen olevan runsaslukuisia. Kahden vuoden kuluttua joku tai jotkut, ilmeisesti metsästäjät, olivat tuhonneet yhdyskunnan. 1980-luvulla lepakkoja ei nähty ja niiden pelättiin kuolleen sukupuuttoon. Vuonna 1993 samasta luolasta löytyi kuitenkin 160 lepakon vahvuinen yhdyskunta.

Lajista tiedetään varmuudella vain kaksi melko erillään toisistaan olevaa pientä elinaluetta; toinen on Luplupwintemin luolilla ja toinen Eastern Highlandsin provinssista Crater Mountainin kahdesta luolasta. Näiden välistä on löydetty muutamia luita, jotka ovat tuoreita, joten Papua-Uuden-Guinean harvaanasutussa sisämaassa saattaa olla useampiakin elinalueita.[1]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lepakot elävät luolissa vuoristojen metsissä noin 1 800–2 400 metrin korkeudessa.

Hampaiden rakenteista päätellen lajin ravinto koostuu ilmeisesti hedelmistä.[1]

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lepakko ei ole seksuaalisesti aktiivinen kahden ensimmäisen elinvuotensa aikana eikä ilmeisesti lisäänny vielä kolmantena elinvuotenaan. Poikaset syntyvät huhtikuussa sokeina ja karvattomina.

  1. a b c d Aplin, K., Armstrong, K.N. & Wright, D: Aproteles bulmerae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.12.2021. (englanniksi)
  2. Huulihekko Aproteles bulmerae Menzies 1977 Encyclopedia of Life. Viitattu 21.4.2022.
  3. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) luomus.fi. 2008. Viitattu 22.7.2010.[vanhentunut linkki]