Jackie Stewart

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jackie Stewart
Jackie Stewart vuonna 2005.
Jackie Stewart vuonna 2005.
Henkilötiedot
Koko nimi John Young Stewart
Syntynyt11. kesäkuuta 1939 (ikä 85)
Milton, Skotlanti, Iso-Britannia
Kansalaisuus  Britannia
Formula 1 -ura
Aktiivivuodet 19651973
Talli(t) BRM, Tyrrell
Kilpailuja 100 (99 starttia)
Maailman­mestaruuksia 3 (1969, 1971, 1973)
Voittoja 27
Palkintosijoja 43
Paalupaikkoja 17
Nopeimpia kierroksia 15
MM-pisteitä 359 (360)
Ensimmäinen kilpailu Etelä-Afrikan GP 1965
Ensimmäinen voitto Italian GP 1965
Viimeinen voitto Saksan GP 1973
Viimeinen kilpailu Yhdysvaltain GP 1973
Aiheesta muualla
www.sirjackiestewart.com

John Young Stewart, paremmin tunnettu nimellä Jackie Stewart, (s. 11. kesäkuuta 1939 Milton, Skotlanti, Iso-Britannia) on skotlantilainen Formula 1 -kuljettaja ja kolminkertainen maailmanmestari. Stewart on kaikkien aikojen menestynein skotlantilainen F1-kuljettaja.[1]

Jackie Stewart palasi F1-sarjaan Stewart Grand Prix -tallin tallipäällikkönä vuonna 1997. Talli myytiin Fordille vuonna 2000, ja siitä tuli Jaguar.

Ennen F1-uraa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stewart kärsi lapsena lukihäiriöstä, joka todettiin kuitenkin vasta aikuisiällä, eikä hän menestynyt koulussa kovin hyvin. Pienenä Stewart alkoi harrastaa skeetiä, josta hän kuitenkin luopui kun ei päässyt mukaan edustusjoukkoon Rooman olympialaisiin.

Stewart valitsi autourheilun päästyään testaamaan Barry Filerin urheiluautoa. Vuonna 1963 Jackie liittyi Ecorie Ecosse -talliin ja saavutti menestystä niin urheilu- kuin vakioautoissa. Sittemmin Ken Tyrrell tarjosi hänelle testattavaksi Formula 3 -autoaan ollen testeissä heti nopeampi kuin kokenut Bruce McLaren. Stewart sai Tyrrellin tallista vakiopaikan ja hallitsi seuraavana vuonna Britannian F3-sarjaa miten tahtoi.

Formula 1 -ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menestyksekkään F3-vuoden jälkeen Stewart sai tarjouksen Formula ykkösiin sekä Lotukselta että BRM:ltä. Stewart valitsi jälkimmäisen, ja hän nousi tiimiin 1964 ja ajoi uransa ensimmäisen voiton Monzassa Italian GP:ssä vuoden 1965 loppupuolella.[2] Kun BRM:n kilpailukyky alkoi heiketä, Stewart siirtyi Matralle, jonka ratissa hän voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa 1969[3]. Muut kaksi mestaruutta tulivat Tyrrell-autolla[4][5].

Kaksi ensimmäistä mestaruuttaan Stewart voitti ylivoimaisesti. Vuonna 1969 hän löi Jacky Ickxin pistein 63–37 (kuusi osakilpailuvoittoa Ickxin kahta vastaan)[3] ja vuonna 1971 Ronnie Petersonin pistein 62–33 (Stewartilla kuusi voittoa, Petersonilla ei yhtään)[4]. Vuonna 1973 Stewart kukisti Emerson Fittipaldin pistein 71–55 (viisi voittoa Fittipaldin kolmea vastaan)[5]. Espanjan GP:n 1969 Stewart voitti ylivoimaisesti.

Stewart loukkaantui ulosajossa Belgian GP:ssä Span radalla 1966, ja hän alkoi sen jälkeen aktiivisesti ajaa uudistuksia, jotka merkittävästi paransivat F1-kuljettajien turvallisuutta. Esimerkiksi turvavyöt otettiin käyttöön Stewartin aloitteesta. Myös ajajan kypärää ja autojen rakennetta paranneltiin ja ratojen turva-alueita levennettiin. Lehdistö ja myös eräät kuljettajat arvostelivat aluksi Stewartin toimintaa, ja häntä pidettiin jopa pelkurina. Asenteet muuttuivat vuoden 1968 Saksa GP:n jälkeen. Kisa ajettiin vanhalla Nürburgringin radalla, jota yleisesti on pidetty F1-historian vaarallisimpana, sateessa ja tiheässä sumussa. Stewart voitti kilpailun yli neljän minuutin erolla Graham Hilliin ja Jochen Rindtiin.

”Niin iso voittomarginaali antoi sanoilleni uskottavuutta. Silti sitä kisaa ei olisi koskaan pitänyt ajaa”, Stewart on sanonut.

Stewartin käynnistämä työ turvallisuuden kohentamiseksi otettiin laajemmin vakavasti vasta 1970, kun hänen läheiset ajajaystävänsä Piers Courage ja Jochen Rindt saivat surmansa radalla. Stewartin tallitoveri François Cevert kuoli Yhdysvaltain GP:n aika-ajossa 1973. Stewart vetäytyi Cevertin kuoleman takia kilpailusta, joka olisi ollut hänen uransa sadas GP-startti.

Stewart voitti urallaan 27 kilpailua, joka pysyi ennätyksenä vuoteen 1987, jolloin Alain Prost otti uransa 28. voiton. Stewart saavutti urallaan 43 palkintosijaa, joista 11 oli kakkossijoja ja 5 kolmossijoja.[6][7]

Stewart voitti kaikki mestaruudet ylivoimaisesti, hänen pienin piste-eronsa MM-sarjan toiseen kuljettajaan oli 16 MM-pistettä ja suurin 29 MM-pistettä.[8]

Kaudet, pisteet ja sijoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1965 (BRM): 33 (34) MM-pistettä, 1 voitto, sijoitus MM-sarjassa 3.
  • 1966 (BRM): 14 pistettä, 1 voitto, sijoitus 7.
  • 1967 (BRM): 10 pistettä, sijoitus 11.
  • 1968 (Matra): 36 pistettä, 3 voittoa, sijoitus 2.
  • 1969 (Matra): 63 pistettä, 6 voittoa, maailmanmestari
  • 1970 (March, Tyrrell): 25 pistettä, 1 voitto, sijoitus 5.
  • 1971 (Tyrrell): 62 pistettä, 6 voittoa, maailmanmestari
  • 1972 (Tyrrell): 45 pistettä, 4 voittoa, sijoitus 2.
  • 1973 (Tyrrell): 71 pistettä, 5 voittoa, maailmanmestari

Kunniajäsenyydet ja palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jackie Stewartin poika Paul Stewart on myös kilpa-autoilija, joka ajoi muun muassa Formula 3000 -luokkaa.[15] Jackie Stewartin veli Jimmy Stewart ajoi myös Formula 1 -sarjassa.[16]

  • Melart, Juhani & Melart, Kari: Elämä pelissä – Grand Prix -ratojen sankarit. (2. painos) WSOY, 1998. ISBN 951-0-22767-6
  • Kärkkäinen, Juha: Suomalainen Formula 1 -historia 1950–96. Hämeenlinna: Alfamer Oy, 1996. ISBN 951-9153-98-5
  1. 10 Scottish motor racing great HeraldScotland. Viitattu 11.8.2017. (englanniksi)
  2. Melart & Melart, s. 128–129
  3. a b Kärkkäinen, s. 23
  4. a b Kärkkäinen, s. 25
  5. a b Kärkkäinen, s. 27
  6. Statistics Drivers - Podiums - 2nd position • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 3.9.2022.
  7. Statistics Drivers - Podiums - 3rd position • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 3.9.2022.
  8. Statistics Drivers - World Champion titles - Gap • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 13.1.2023.
  9. Honours in Scotland news.bbc.co.uk. 15.6.2001. BBC. Viitattu 11.7.2022. (englanniksi)
  10. No. 45554 (s. 9, 12) The London Gazette. 31.12.1971. Viitattu 11.7.2022. (englanniksi)
  11. Jackie Stewart motorsportshalloffame.com. International Motorsports Hall of Fame. Viitattu 11.7.2022. (englanniksi)
  12. IMHOF 1990 Inductees The Charlotte Observer. 25.7.1990. Arkistoitu Viitattu 11.7.2022. (englanniksi)
  13. The names in the Hall of Fame news.bbc.co.uk. 30.11.2002. BBC. Viitattu 11.7.2022. (englanniksi)
  14. Motor Sport Hall of Fame inductees motorsportmagazine.com. 9.12.2021. Motor Sport Magazin. Viitattu 11.7.2022. (englanniksi)
  15. Melart & Melart, s. 130
  16. Stuart, Greg: From the Stewarts to the Schumachers: The brothers who raced in F1 Formula1.com. 5.4.2020. Formula One World Championship Limited. Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]