Jane Fonda
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Vaatimaton lähteisty |
Jane Fonda | |
---|---|
Jane Fonda vuonna 2015. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. joulukuuta 1937 New York, New York, Yhdysvallat |
Ammatti | näyttelijä, kirjailija, tuottaja, poliittinen aktivisti |
Puoliso |
Roger Vadim (1965–1973) Tom Hayden (1973–1989) Ted Turner (1991–2001) |
Näyttelijä | |
Aktiivisena | 1960– |
Palkinnot | |
Parhaan naispääosan Oscar |
|
Aiheesta muualla | |
www.janefonda.com | |
IMDb | |
Elonet | |
Jane Seymour Fonda (s. 21. joulukuuta 1937) on yhdysvaltalainen kahdesti Oscar-palkittu näyttelijä, kirjailija, tuottaja ja poliittinen aktivisti.
Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jane Fonda syntyi 21. joulukuuta 1937 New Yorkissa. Lapsena hänen nimensä oli Lady Jayne Seymour Fonda, mutta viralliseksi etunimeksi vaihdettiin Jane tytön ollessa neljännellä luokalla. Hänet oli nimetty äitinsä kaukaisen sukulaisen Lady Jane Seymourin, Henrik VIII:n kolmannen vaimon, mukaan.[1] Ensimmäisen etunimen alkuperäinen kirjoitusmuoto ”Jayne” tulee Fondan isän Henryn toisen nimen ”Jaynes” mukaan.
Janen vanhemmat olivat näyttelijä Henry Fonda ja tämän toinen vaimo Frances Ford Seymour. Hänen veljensä Peter syntyi kolme vuotta myöhemmin.[2]
Janen äiti Frances teki itsemurhan tyttärensä ollessa 12-vuotias, ja isä meni uusiin naimisiin Susan Blanchardin kanssa. Blanchard oli vain kymmenen vuotta Janea vanhempi. Blanchard ja Fonda erosivat ennen kuin Jane ehti täyttää edes kahtakymmentä. Heillä oli yksi lapsi.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen näyttelijäuraansa Fonda toimi mallina. Hän pääsi muun muassa kahdesti muotilehti Voguen kanteen. Näyttelemisestä hän kiinnostui isänsä kautta vuonna 1954. Neljä vuotta myöhemmin hän liittyi New Yorkin The Actors Studioon. Viisikymmentäluvun lopulla hän esiintyi paljon teatterin puolella ja vuonna 1960 teki debyyttinsä valkokankaalla elokuvassa Tytöt pitävät pitkistä pojista. Hänen vastanäyttelijänään oli silloin Anthony Perkins. Kolmannesta elokuvastaan A Walk on the Wild Side (1962) Fonda sai parhaan tulokkaan Golden Globe -palkinnon. Kuitenkin vasta vuoden 1965 western-elokuvaa Paukkurauta-Kati pidetään Fondan läpimurtoroolina. Elokuva sai viisi Oscar-ehdokkuutta.
Vuonna 1965 Jane Fonda meni naimisiin ranskalaisen elokuvaohjaaja Roger Vadimin kanssa. Aviomiehen ohjaamissa elokuvissa hänestä yritettiin tehdä seksisymbolia, uutta Brigitte Bardotia. Tunnetuin näistä yhteistyöelokuvista on sci-fi-elokuva Barbarella (1967), jossa Fonda luonnollisesti esitti nimiroolia.
Elokuvasta Ammutaanhan hevosiakin… (1969) Fonda sai ensimmäisen Oscar-ehdokkuutensa. Kaksi vuotta myöhemmin hän voitti kyseisen palkinnon elokuvastaan Klute – rikosetsivä. Kluten menestyksen jälkeen Fondan ura kuitenkin hiipui hetkellisesti. Vasta vuonna 1977 hän teki comebackin elokuvalla Mitäs me ryöstäjät!. Vuotta myöhemmin hän voitti toisen Oscarinsa elokuvasta Katkera paluu.
1980-luvulla Fonda esiintyi muun muassa Lily Tomlinin ja Dolly Partonin kanssa elokuvassa Yhdeksästä viiteen. Elokuvasta tuli Fondan menestyneimpiä elokuvia. Isänsä Henry Fondan ja Katharine Hepburnin kanssa hän esiintyi elokuvassa Kultalampi (1981). Kaikki kolme olivat Oscar-ehdokkaina rooleistaan, Jane parhaan naissivuosan ehdokkaana. Hepburn ja Fonda palkittiin, ja Jane vastaanotti palkinnon sairaan isänsä puolesta. Viisi kuukautta myöhemmin Henry Fonda kuoli.
1980-luvulla Fonda julkaisi joukon erittäin suosituksi tulleita aerobic-kirjoja ja videoita. Myöhemmin Fonda on kertonut videoiden tärkeimpänä motiivina ollen rahankeräys sen aikaisen aviomiehen aktivistipoliitikon Tom Haydenin poliittista toimintaa varten.
Huhtikuussa vuonna 1991 Fonda jätti viihdeteollisuuden. Hänen viimeiseksi elokuvakseen jäi silloin Stanley ja Iris (1990). Vuonna 2005 hän kuitenkin teki comebackin viidentoista vuoden mittaisen tauon jälkeen esiintymällä Jennifer Lopezin kanssa elokuvassa Anoppi on pahin. Vuonna 2007 ilmestyi Fondan uusin elokuva Georgia Rule, jossa hän näyttelee pääroolia Lindsay Lohanin kanssa.[3]
Uransa aikana Fonda on saanut yhteensä seitsemän Oscar-ehdokkuutta. Hän on voittanut kahdesti. Vuonna 2014 hän sai Yhdysvaltain elokuvainstituutin elämäntyöpalkinnon.
Aktivismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1960-luvun lopussa Fonda alkoi vaikuttaa poliittisissa liikkeissä. Hän vastusti kiivaasti Vietnamin sotaa ja tuki mustien kansalaisoikeustaistelua. Hän tuki intiaaneja ja Mustia panttereita. 1970-luvulla hänestä tuli julkifeministi. Fonda vastusti ja arvosteli Irakin sotaa ja presidentti George W. Bushia.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fonda on ollut kolmesti naimisissa. Ohjaaja Roger Vadimin kanssa Jane oli naimisissa vuosina 1965–1973. Heillä on Vanessa-niminen tytär (s. 1968). Pian heidän eronsa jälkeen Fonda avioitui kirjailija/poliitikko Tom Haydenin kanssa. He saivat yhteisen lapsen nimeltä Troy. Heillä oli yksi kasvattitytär. He erosivat vuonna 1990. Vuosina 1990–2001 Fonda oli naimisissa mediamoguli Ted Turnerin kanssa.
Viime vuosina Fonda on puhunut avoimesti muun muassa bulimiastaan, alkoholismistaan, seksielämästään, asenteestaan miehiin ja perheeseensä sekä huonosta itsetunnostaan. Hän julkaisi omaelämäkerran Tähänastinen elämäni vuonna 2005. Kirjassa hän kertoo, kuinka hän ja hänen miehensä Roger Vadim harrastivat ryhmäseksiä naisten kanssa Vadimin toiveesta.
Fondalla diagnosoitiin syksyllä 2022 non-Hodgkin-lymfooma -tyypin imusolmukesyöpä.[4]
Fonda on yksi meikkijätti L’Oréalin pääkasvo.[3]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvat | |||
---|---|---|---|
Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
1960 | Tytöt pitävät pitkistä pojista | Tall Story | June Ryder |
1962 | Kuuma katu | Walk on the Wild Side | Kitty Twist |
Tri Chapmanin raportti | The Chapman Report | Kathleen Barclay | |
Sopeutumisen aika | Period of Adjustment | Isabel Haverstick | |
1963 | Varjoisat päivät | In the Cool of the Day | Christine Bonner |
Viattomuus seikkailee | Sunday in New York | Eileen Tyler | |
1964 | Satimessa | Les Félins | Melinda |
Lemmenkaruselli | La Ronde | Sophie | |
1965 | Paukkurauta-Kati | Cat Ballou | Catherine "Cat" Ballou |
1966 | Armottomat | The Chase | Anna Reeves |
Pyörre | La Curée | Renee Saccard | |
Poikamiestytön boksi | Any Wednesday | Ellen Gordon | |
1967 | Huomenna on uusi päivä | Hurry Sundown | Julie Ann Warren |
Paljain jaloin puistossa | Barefoot in the Park | Corie Bratter | |
1968 | 3 askelta yöhön | Histoires extraordinaires | Frederique "Frederica" de Metzengerstein |
Barbarella | Barbarella | Barbarella | |
1969 | Ammutaanhan hevosiakin | They Shoot Horses, Don’t They? | Gloria Beatty |
1971 | Klute – rikosetsivä | Klute | Bree Daniels |
1972 | Kaikki ovat oikeassa | Tout va bien | Suzanne |
1973 | Teräsjengi | Steelyard Blues | Iris Caine |
Nukkekoti | A Doll’s House | Nora Helmer | |
1976 | Lintu sininen | The Blue Bird | Yö |
1977 | Mitäs me ryöstäjät! | Fun with Dick and Jane | Jane Harper |
Muistojeni Julia | Julia | Lillian Hellman | |
1978 | Katkera paluu | Coming Home | Sally Hyde |
Tuli ratsain vieras mies | Comes a Horseman | Ella Connors | |
Viikonloppu Kaliforniassa | California Suite | Hannah Warren | |
1979 | Kiina-ilmiö | The China Syndrome | Kimberly Wells |
Valaistu ratsumies | The Electric Horseman | Alice "Hallie" Martin | |
1980 | Yhdeksästä viiteen | 9 to 5 | Judy Bernly |
1981 | Kultalampi | On Golden Pond | Chelsea Thayer Wayne |
Suhteita | Rollover | Lee Winters | |
1985 | Jumalan Agnes | Agnes of God | tohtori Martha Livingston |
1986 | Ankea aamu | The Morning After | Alexandra "Alex" Sternbergen |
1987 | Leonard. Osa 6 | Leonard Part 6 | oma itsensä |
1989 | Vanha gringo | Old Gringo | Harriet Winslow |
1990 | Stanley ja Iris | Stanley & Iris | Iris Estelle King |
2005 | Anoppi on pahin | Monster-in-Law | Viola Fields |
2007 | Georgia Rule | Georgia Rule | Georgia Randall |
2011 | And If We All Lived Together | Et si on vivait tous ensemble? | Jeanne |
Peace, Love & Misunderstanding | Peace, Love & Misunderstanding | Grace | |
2013 | The Butler | The Butler | Nancy Reagan |
2014 | Better Living Through Chemistry | Better Living Through Chemistry | Jane Fonda (cameo-rooli) |
Seitsemän sietämättömän pitkää päivää | This Is Where I Leave You | Hillary Altman | |
2018 | Book Club – väreileviä lukunautintoja | Book Club | Vivian |
2023 | Ruby – Teini-ikäinen merihirviö | Ruby Gillman, Teenage Kraken | Seitsemän meren soturikuningatar |
Televisioelokuvat | |||
Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
1961 | A String of Beads | A String of Beads | Gloria Winters |
1981 | Lily: Sold Out | Lily: Sold Out | Wanda |
1984 | Nukentekijä | The Dollmaker | Gertie Nevels |
Televisio | |||||
---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Jakson nimi / jaksojen määrä | Rooli | |
1982 | 9 to 5 | 9 to 5 | "The Security Guard" | O’Neil | |
2012–2014 | Newsroom | The Newsroom | 8 jaksoa | Leona Lansing | |
2015–2022 | Grace and Frankie | Grace and Frankie | 26 jaksoa | Grace Hanson |
Teatteri | ||||
---|---|---|---|---|
Broadway-näytelmät | ||||
Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli | |
1960 | There Was a Little Girl | There Was a Little Girl | Toni Newton | |
1960–1961 | Invitation to a March | Invitation to a March | Norma Brown | |
1962 | The Fun Couple | The Fun Couple | Tish Stanford | |
1963 | Strange Interlude | Strange Interlude | Madeline Arnold | |
2009 | 33 Variations | 33 Variations | tohtori Katherine Brandt |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ AOL Staff: Jane Fonda wasn't born Jane Fonda? Star reveals her given name AOL.com. Viitattu 8.10.2018. (englanniksi)
- ↑ Jane Fonda (b. 1937) Georgia Encyclopedia. Arkistoitu 17.10.2012. Viitattu 2.6.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Her story (Arkistoitu – Internet Archive). L'Oreal.
- ↑ STT–AFP: Näyttelijä Jane Fonda kertoo sairastavansa syöpää Ilta-Sanomat. 3.9.2022. Viitattu 3.9.2022.