Jarmo Visakorpi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jarmo Kustaa Visakorpi (8. maaliskuuta 1931 Helsinki)[1] on suomalainen lääkäri. Hän on Tampereen yliopiston lastentautien emeritusprofessori ja ollut yliopiston rehtori. Hän tutki lasten suolistosairauksia, ravitsemusta ja synnynnäisiä aineenvaihduntahäiriöitä.[2]

Visakorpi väitteli Helsingin yliopistossa lääketieteen tohtoriksi 1960 aiheella Aminoaciduria in Various Types of Rickets. Hän oli Helsingin yliopiston lastentautiopin dosentti 1964–1968, lastentautiopin apulaisprofessori 1968–1973 ja uudelleen dosentti 1973 alkaen.[3] Hän oli Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetuksen suunnitteluprofessori 1973–1975 ja lastentautiopin professori 1975–1996. Hän oli Tampereella myös lääketieteellisen tiedekunnan dekaani 1973–1976.[4][1]

Visakorpi oli Tampereen yliopiston vararehtori 1975–1981 ja rehtori kahteen otteeseen, 1. elokuuta 1981 – 31. heinäkuuta 1987 ja 1. elokuuta 1993 – 31. heinäkuuta 1996.[5]

Visakorpi on Suomalaisen tiedeakatemian kunniajäsen.[6] Hänelle on myönnetty A. I. Virtanen -palkinto 1981.[7]

Visakorven vanhemmat olivat ekonomi Kustaa Edvard Visakorpi ja Sylvia Ranius. Hän avioitui 1958 sairaanhoitaja Anja Katri Marja Säynevirran (s. 1932) kanssa.[8]

  1. a b Kuka kukin on 1978 (Runeberg.org)
  2. Facta 2001, WSOY 1986, 18. osa, palsta 353
  3. Helsingin yliopiston virkamiesluettelo, lääketiede
  4. Jarmo Visakorpi, Uppslagsverket.fi, viitattu 25.5.2016
  5. Tampereen yliopiston kanslerit ja rehtorit viitattu 25.5.2016
  6. Suomalaisen tiedeakatemian kunniajäsenet
  7. Professori Pirjo Pietiselle AIV-palkinto (Arkistoitu – Internet Archive) (luettelo AIV-palkitut v. 1965–2009)
  8. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 760–761. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.