John Newton
| John Newton | |
|---|---|
 John Newton. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. elokuuta 1725 Lontoo |
| Kuollut | 21. joulukuuta 1807 (82 vuotta) Lontoo |
| Kansalaisuus | englantilainen |
| Ammatti | merimies, pappi, virsirunoilija |
| Muut tiedot | |
| Uskonto | kristinusko |
John Newton (4. elokuuta 1725 Lontoo – 21. joulukuuta 1807 Lontoo) oli englantilainen merimies, orjalaivan kapteeni sekä myöhemmin anglikaanisen kirkon pappi, virsirunoilija ja tunnetun virren ”Amazing Grace” kirjoittaja.
Elämänvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Newtonin äiti kuoli, kun John oli seitsemän vuoden ikäinen, ja hän joutui lähtemään töihin laivapojaksi. Hänestä kehittyi vuosien mittaan raaka ja häikäilemätön nuorukainen. Jo nuorena hänestä tuli laivanomistaja, joka kuljetti orjia Afrikasta Amerikkaan. Yhdellä tällaisella matkalla vuonna 1748 joutui hänen huonokuntoinen laivansa kovaan myrskyyn. Hän joutui kamppailemaan myrskyn kourissa yksitoista tuntia, mutta selviytyi myrskystä. Newton koki tämän osoituksena Jumalan armosta, joka kohdistui myös kaikkein jumalattomimpiin ihmisiin, ja tämä kokemus muutti hänen elämänsä. Tämä kokemus on vaikuttanut hänen kirjoittamansa virren Amazing grace kirjoittamiseen.[1]
Kuitenkin vasta kuuden vuoden kuluttua hän jätti orjakaupan. Hän jäi töihin Liverpoolin satamaan, mutta pian hän alkoi opiskella teologiaa ja valmistui papiksi ja määrättiin hoitamaan pientä Olneyn seurakuntaa.[1] Siellä hän tutustui runoilija William Cowperiin ja yhdessä he julkaisivat 1779 Olney Hymms -nimisen kokoelman lauluja, josta tuli yksi merkittävimpiä 1700-luvun evankelikaalisista laulukokoelmista. Sen 349 laulusta Cowper oli runoillut 67 ja loput Newton. [2]
Olneyn vuosien jälkeen Newton toimi vielä 28 vuotta pappina Lontoossa vuodesta 1779. Näiden vuosien aikana hän solmi suhteita orjakauppaa vastustaviin poliitikkoihin, ja hän oli orjakaupan lakkauttamisen taustavaikuttajia 1807 Englannin siirtomaissa.[3]
Tunnetuin hänen kirjoittamansa virsi on virsi ”Amazing Grage”. Virren synnyllä on liittymäkohtia hänen kokemaansa myrskyyn ja siitä selviytymiseen [1]. Virttä pidetään yhtenä maailman laajimmin levinneenä virtenä [4] Sen ovat suomentaneet Anna-Maija Raittilan ja Anna-Mari Kaskinen, ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan lisävihossa numerolla 932, "Oi ihmeellistä armoa".[5] Siitä on olemassa useita suomennoksia eri virsi- ja laulukirjoissa.
Newtonin virsiä suomenkielisissä virsikirjoissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 42 On Jeesus nimi ihanin (How sweet the name of Jesus sounds, suom. Olli Vuorinen 1881. Uud. Tytti Jäppinen ja virsikirjakomitea 1979)
- 932 Oi ihmeellistä armoa (Amazing Gragesäk. 1–4 suom. Anna-Maija Raittila 2000, muok. ja säk. 5–6 suom. Anna-Mari Kaskinen 2014)
- 52 Tässä, Herra, odotamme (3. säk, Elias Hane Newtonin ”Saviour, visit thy plantation” (1779) muk. 1910, Suom. tuntem. uud. suom. Pekka Kivekäs 1995)
- 231 Oi ihmeellistä armoa (Amazing Grage, suom. Anna-Maija Raittila 2000)
- 220 Oi armon ihme tällaisen (Amazing Grage, suom. Anna-Maija Raittila)
- 280 On Jeesus nimi suloisin (How sweet the name of Jesus sounds, suom. 1881, uud. Lauri Thurén)
- 64 On Jeesus-nimi ihanin )(How sweet the name of Jesus sounds
- 279 On armo suuri, ihmeinen (Amazing Grage)
- 256 On Jeesus nimi ihanin (suom. Olli Vuorinen 1881. Uud. Tytti Jäppinen ja komitea 1979)
- 68 Taasen viikko vierähti (Safetly through another week)
- 125 Oi Herrani, sain armosi (Amazing Grage, suom. Joel Niininen)
- 179 On Jeesus-nimi ihanin (How sweet the name of Jesus sounds, suom. Tytti Jäppinen ja virsikirjakomitea 1979)
Huomionosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- GMA Gospel Music-kunniagallerian jäsen (1982)[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 2 Psalmerna 205–429, s. 76. Visby: Wessmans musikförlag, 2017. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (ruotsiksi)
- ↑ John Newton hymnary.org. Viitattu 27. 5. 2019. (englanniksi)
- ↑ 42 On Jeesus nimi ihanin Virsikirja.fi. Viitattu 27. 5. 2019.
- ↑ Samuli Koivuranta ja Jenni Urponen (toim.): Laulun matka virreksi. Kertomuksia virsikirjan lisävihkosta, s. 108. Kirjapaja, 2017. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ 932 Oi ihmeellistä armoa Virsikirja.fi. Viitattu 28.5.2019.
- ↑ Cantemus Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. Helsingin hiippakunnan liturginen toimikunta, Katolinen tiedotuskeskus, 2012. ISBN 978-952-9627-71-4
- ↑ Seurakunta laulaa. Kirjatoimi, 2001. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Jäsenet Gospel Music Association. Arkistoitu 18.9.2021. Viitattu 5.9.2021.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
