Jugoslavianvinttikoira
| Jugoslavianvinttikoira | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Bosnia ja Hertsegovina/  Kroatia |
| Määrä | koko maailmassa 10–20 |
| Rodun syntyaika | 700–800-luku |
| Alkuperäinen käyttö | metsästyskoira |
| Nykyinen käyttö | metsästyskoira |
| Muita nimityksiä | Starohrvatski Hrt, Old Bosnian Sighthound, Old Croatian Sighthound, levriero croato a pelo corto |
| FCI-luokitus | ei |
| Ulkonäkö | |
| Säkäkorkeus | uros 60–70 cm, narttu 55–60 cm |
| Väritys | valkoinen mustin, tummanruskein tai kellertävin laikuin |
Jugoslavianvinttikoira (starohrvatski hrt) on bosnialais-kroatialainen koirarotu. Se on nykyisin lähes sukupuuttoon kuollut ja erään arvion mukaan maailmassa olisi jäljellä enää 10–20 yksilöä.[1] Näin ollen sitä voidaan pitää kenties kaikkein harvinaisimpana elossa olevana koirarotuna. FCI ei ole tunnustanut sitä.
Ulkomuoto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jugoslavianvinttikoira on lyhytkarvainen vinttikoira, jolla on ruusukorvat.[2] Se on vinttikoiraksi 'ylikookas' ja voimakasrakenteinen[1], ja se muistuttaa rampurinvinttikoiraa korkeuden, painon ja yleisen ulkonäön osalta[1][2]. Pääväri on valkoinen, jossa on mustia, tummanruskeita tai kellertäviä (fawn) laikkuja. Uroksen säkäkorkeus on 60–70 cm ja narttu on 5–10 cm matalampi.[2]
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rotu metsästää kaikenlaista balkanilaista riistaa.[1]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jugoslavianvinttikoira on äärimmäisen vanha rotu, joka tunnetaan toisinaan nimillä "vanhakroatianvinttikoira" (starohrvatski hrt) tai "serbialais-bosnialainen vinttikoira" (levriero serbo-bosniaco) - nämä kaksi ovat kuitenkin käytännössä yksi ja sama rotu.[2] Sen lähisukulainen on karkeakarvainen bosnianajokoira. Se on alun perin kehittynyt jo 700–800-luvulla ja on säilynyt vuosisatojen ajan lähes muuttumattomana. Se on pidetty hyvin puhtaana, eikä sitä ole risteytetty kuin vain satunnaisesti englanninvinttikoiran kanssa.[1]
Jugoslavian tasavallan aikaan rotu kuoli lähes sukupuuttoon, ja sen status on vaarantunut johtuen risteytyksistä greyhoundin sekä muiden rotujen kanssa. Vuonna 1993 Zagrebin yliopiston professori Maria Bauer yritti elvyttää rodun, mutta huonoin tuloksin. Sen olemassaolo pystyttiin kuitenkin todistamaan vielä vuonna 2008, vaikkakin nykyisin arvioidaan olevan olemassa enää noin 20 yksilöä.[2]