Jukka Hapuoja
Jukka Hapuoja (24. syyskuuta 1914 Oulu – 2. heinäkuuta 2002 Kotka) oli suomalainen sellisti, kuoronjohtaja ja kapellimestari.[1] Hän sai musiikkineuvoksen arvonimen vuonna 1980.[2]
Hapuoja oli alkuperäiseltä ammatiltaan opettaja, joka oli valmistunut Rauman seminaarista.[1] Hän oli muusikkona muiden muassa Yrjö Selinin ja Enrico Mainardin oppilas.[2] Musiikin parissa Hapuoja työskenteli ensin soolosellistinä ja kapellimestarina Oulun kaupunginorkesterissa, sitten vuodesta 1959 Jyväskylän kaupunginorkesterissa.[1] Hän oli samanaikaisesti Jyväskylän kaupungin musiikinjohtajana vuosina 1959–1962[2] ja johti Naiskuoro Vappuja.[1] Jyväskylän kaupunginorkesterin johtamisen aloittaessaan Hapuoja perusti kaupunkiin Orkesteriyhdistyksen kuoron.[3]
Hapuoja vaikutti urallaan varsinkin Kotkan kaupungin musiikkielämään.[1] Hän työskenteli Kotkan kaupunginorkesterin ja Kotkan Oopperan kapellimestarina vuosina 1963–1977. Vuosina 1965–1985 Hapuoja johti Kotkan Laulumiehiä ja vuosina 1971–1977 Kotkan Kantaattikuoro.[2] 1980-luvun alussa[2] hän aloitti Kotka-Canton johtamisen.[1] Hapuojalle myönnettiin vuonna 1984 Sulasolin Klemetti-palkinto.[2] Hapuoja kiersi johtamiensa kuorojen kanssa kansainvälisesti ja johti näitä myös kilpailumenestykseen eri maissa.[1]
Hapuojan tytär Maija Hapuoja on luonut uran laulajana.[2]