Kansallinen rukousaamiainen
Kansallinen rukousaamiainen (engl. National Prayer Breakfast) on vuosittain helmikuun ensimmäisenä torstaina Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa järjestettävä tapahtuma. Ensimmäinen Kansallinen rukousaamiainen järjestettiin Yhdysvalloissa vuonna 1953. Kansallisen rukousaamiaisen yksi puhuja on aina istuva presidentti.[1]
Kansallisen rukousaamiaisen kokoonkutsuja on Yhdysvaltain senaatin ja kongressin edustajien toimikunta. Nykyisin rukousaamiainen on kansainvälinen liike ja rukousaamiaisia järjestetään yli 70 kansallisessa parlamentissa eri puolilla maailmaa sekä Euroopan parlamentissa.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rukousaamiaisen perinteen aloitti norjalainen maahanmuuttaja Abraham Vereide, joka toimi metodistipappina Seattlessa. Vereide järjesti yhdessä poliitikkojen ja liikemiesten kanssa keskustelua ja rukoilua sisältäneitä tapaamisia. Tilaisuudet järjestettiin aamuisin, jolloin ne häiritsivät vähiten työ- ja perhe-elämää. Tapahtuma levisi myös Chicagoon ja Illinoisin. Vuonna 1942 Vereide muutti Washingtoniin, jossa hän järjesti rukousaamiaisia edustajainhuoneen ja senaatin jäsenten kanssa.[2]
Vuonna 1953 Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower osallistui rukousaamiaiselle senaattori Frank Carlsonin kutsumana ja evankelista Billy Grahamin suostuttelemana. Eisenhowerin on kerrottu nauttineen tilaisuudesta ja yllättyneen osallistujien suuresta määrästä. Vuodesta 1953 lähtien Yhdysvaltain presidentti on osallistunut vuosittain tapahtumaan. Presidentin osallistumisen kautta rukousaamiaiset liittävät yhteen kongressin molemmat kamarit ja presidentin. Vuoteen 1970 asti tapahtumaa kutsuttiin presidentin rukousaamiaiseksi. Nykyään tapahtuma on kasvanut usean päivän mittaiseksi, useita tilaisuuksia sisältäväksi tapahtumaksi.[2]
Tapahtuma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rukousaamiainen järjestetään Washingtonin Hilton-hotellissa. Rukousaamiaiselle osallistuu yli 3000 poliittista, uskonnollista ja talouselämän vaikuttajaa noin 140 maasta. Tapahtuma muodostuu varsinaisen rukousaamiaisen lisäksi useista lounaiden ja päivällisten yhteydessä käytävistä tapaamisista. Rukousaamiainen järjestetään "kristillisessä hengessä", mutta paikalle on kutsuttu myös muiden uskontojen ja uskonnottomia edustajia.[2] Lisäksi tapahtumaan on osallistunut Washingtonissa vaikuttavia diplomaatteja sekä sotilasjohtajia.[3] Euroopasta kutsuttuna on ollut yleensä konservatiivipuolueiden edustajia, muun muassa europarlamentaarikkoja.
Päätapahtuma on torstaiaamun suuri rukousaamiainen, jossa on yleensä kaksi puhujaa: Yhdysvaltain presidentti sekä yllätyspuhuja, jonka henkilöllisyyttä ei paljasteta etukäteen. Yllätyspuhujia ovat olleet muun muassa äiti Teresa, muusikko Bono ja Britannian entinen pääministeri Tony Blair. Kansallisen rukousaamiaisen isäntänä toimii Yhdysvaltain kongressi, ja sen järjestelyistä vastaa konservatiivinen kristillinen The Fellowship Foundation -järjestö.[3][2] Päätapahtuman lisäksi rukousaamiainen sisältää muuta ohjelmaa useampana päivänä. Tapahtumissa vaikuttajat voivat verkostoitua toisiinsa.[4]
Suomalaisista poliitikoista rukousaamiaiselle ovat osallistuneet muun muassa Päivi Räsänen, Eija-Riitta Korhola, Sari Essayah, Toimi Kankaanniemi, Timo Soini, Laura Huhtasaari ja Antero Laukkanen.[5][6] Myös presidentti Martti Ahtisaari oli kutsuttujen joukossa vuonna 2011, mutta hän jäi pois kiireisiinsä vedoten.[7]
Puhujat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansallisen rukousaamiaisen vierailijapuhujia ovat muun muassa olleet:
- 1973 Senaattori Mark Hatfield
- 1977 Edustajainhuoneen jäsen James Wright
- 1987 Yhdysvaltain liikenneministeri Elizabeth Dole
- 1994 Kalkuttan Äiti Teresa
- 1997 Kirjailija ja neurokirurgi Ben Carson
- 1998 Senaattori Connie Mack III
- 1999 Kirjailija-pastori Max Lucado
- 2001 Senaattori, fyysikko ja liikemies Bill Frist
- 2005 Suurlähettiläs Tony P. Hall
- 2006 Irlantilainen laulaja-lauluntekijä Bono
- 2007 Human Genome Projectin johtaja, lääkäri ja geneetikko Francis Collins
- 2008 Afrikan kehitysyhteistyön johtaja Ward Brehm
- 2009 Britannian entinen pääministeri Tony Blair
- 2010 Espanjan pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero
- 2011 Tuottaja-ohjaaja Randall Wallace
- 2012 Kirjailija Eric Metaxas
- 2013 Kirjailija ja neurokirurgi Ben Carson
- 2014 Yhdysvaltain kansainvälisen kehitysyhteistyön johtaja Rajiv Shah
- 2015 Tuottaja ja NASCAR Hall of Famen jäsen Darrell Waltrip
- 2016 Televisiotuottajat Mark Burnett ja Roma Downey
- 2017 Yhdysvaltain senaatin kappalainen Barry Black
- 2018 Yhdysvaltain edustaja Steve Scalise
- 2019 International Justice Missionin toimitusjohtaja Gary Haugen
- 2020 Kirjailija Arthur C. Brooks
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rukousaamiaisia ovat Yhdysvalloissa kritisoineet muun muassa maalliset ja liberaalit tahot, jotka vaativat kirkon ja valtion pitämistä erillään. Osa vastustaa tilaisuuden järjestäjää, jota ne pitävät fundamentalistiryhmänä. Osa haluaisi lopettaa tapahtuman kokonaisuudessaan ainakin nykyisessä muodossaan.[2] Esimerkiksi vuonna 2010 järjestäjää vastustanut Citizens for Responsibility and Ethics in Washington (CREW) -ryhmä vaati kirjeessään presidentti Barack Obamaa ja kongressin jäseniä jäämään pois rukousaamiaiselta, jonka järjestäjää se kuvaili ”salamyhkäiseksi” ja ”kultinomaiseksi ryhmäksi”. Valkoinen talo ei vastannut CREW:n kirjeeseen ja Obama osallistui tapahtumaan.[8] Rukousaamiaisen järjestäjäorganisaatiota on syytetty, että sillä olisi yhteyksiä Ugandan lainsäädäntöön, joka vaatii homoseksuaalien vangitsemista ja teloittamista.[9][3] Freedom of Religion -säätiön mukaan maan korkeimpien viranhaltijoiden osallistuminen rukousaamiaiselle antaa vaikutelman, että Yhdysvaltain hallitus tukee tietyn uskonnon tiettyä suuntausta.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lehdistötiedote: Rukousaaminen 2021 rukousaamiainen.fi. 12.3.2020. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ a b c d e f Aamupalaa ja Jumalan sanaa – Trumpin rukousaamiainen kokoaa jälleen maailman eliittiä Washingtoniin Yle Uutiset. 8.2.2018. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ a b c National Prayer Breakfast Draws Controversy 3.2.2010. New York Times. Viitattu 7.2.2014.
- ↑ Tällainen on 3000 ihmisen rukousaamiainen – Soini kuulee tänään Trumpin puheen Ilta-Sanomat. 2.2.2017. Viitattu 11.11.2021.
- ↑ Timo Soini sai kutsun Obaman rukousaamiaiselle – ”Voi saada uutta ideaakin” 24.1.2014. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 28.1.2014. Viitattu 7.2.2014.
- ↑ Soini, Huhtasaari ja Laukkanen mukana Trumpin rukousaamiaisella m.mtv.fi. 29.01.2017. Arkistoitu 21.2.2017. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ Antero Laukkanen Obaman rukousaamiaiselle 30.1.2011. Kotimaa. Viitattu 7.2.2014.
- ↑ CREW To Obama: Skip The National Prayer Breakfast 4.2.2010. Huffington Post. Viitattu 7.2.2014.
- ↑ National Prayer Breakfast Draws Controversy Harward University: Pluralism Project Archive. 3.2.2010. Viitattu 11.11.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansallinen rukousaamiainen Wikimedia Commonsissa