Keski-Suomen lääni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keski-Suomen lääni

vaakuna

sijainti

Pääkaupunki Jyväskylä
Viimeinen maaherra Kalevi Kivistö
Historialliset maakunnat Häme
Satakunta
Pinta-ala ilman merialueita 19 388 km²
9:nneksi suurin 1993
– maa 16 251 km²
– sisävesi 3 139 km²
Väkiluku 255 989
8:nneksi suurin 1993
Väestötiheys 15,8 as./km²

Keski-Suomen lääni (ruots. Mellersta Finlands län) oli yksi niistä lääneistä, jotka lakkautettiin vuoden 1997 lääniuudistuksessa. Se käsitti Keski-Suomen maakunnan ja Kuhmoisen, jota ei tuolloin laskettu Keski-Suomen maakuntaan. Läänin pääkaupunki oli Jyväskylä. Keski-Suomen lääni aloitti toimintansa 1960. Aikaisemmin sen alue kuului Vaasan, Hämeen, Mikkelin ja Kuopion lääneihin.[1] Läänin raja muuttui hieman vuonna 1974, kun Kuhmoisten kunta siirrettiin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Keski-Suomen lääni liitettiin Turun ja Porin ja Vaasan läänien sekä Hämeen läänin pohjoisosien kanssa Länsi-Suomen lääniksi. Läänissä oli sen lakkautusvuonna 1997 kaikkiaan 30 kuntaa, joista kahdeksan oli kaupunkeja (Jyväskylä, Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Saarijärvi, Suolahti, Viitasaari ja Äänekoski).

Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Keski-Suomen läänin tunnuskirjain oli X.

Suomen läänit 1635: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 18: Pohjanmaan lääni, 20: Viipurin ja Savonlinnan lääni, 21: Käkisalmen lääni
Suomen läänit 1776: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, 16: Savon ja Karjalan lääni
Suomen läänit 1960: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 5: Kymen lääni, 6: Mikkelin lääni, 7: Keski-Suomen lääni, 8: Kuopion lääni, 9: Pohjois-Karjalan lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni
Suomen läänit 1996: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 5: Kymen lääni, 6: Mikkelin lääni, 7: Keski-Suomen lääni, 8: Kuopion lääni, 9: Pohjois-Karjalan lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni
Suomen läänit 1997: 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 22: Etelä-Suomen lääni, 23: Länsi-Suomen lääni, 24: Itä-Suomen lääni
Keski-Suomen läänin kunnat. Vihreällä merkityt kunnat erotettiin Vaasan läänistä, violetilla merkityt Kuopion läänistä, keltaisella merkityt Mikkelin läänistä ja punaisella merkityt Hämeen läänistä vuonna 1960. Lisäksi vaaleanpunaisella merkitty Kuhmoinen liitettiin Hämeen läänistä vuonna 1974.

Kun Keski-Suomen lääni perustettiin, siihen siirrettiin seuraavat kunnat:

Näistä Jyväskylä oli kaupunki, Suolahti ja Äänekoski kauppaloita, muut maalaiskuntia.

Myöhemmät muutokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läänin ollessa toiminnassa vuosina 1960–1997 tehtiin sen alueella seuraavat kuntaliitokset:

  • 1969:
    • Koskenpään vaakuna Koskenpää liitettiin Jämsänkoskeen
    • Pihlajaveden vaakuna Pihlajavesi liitettiin Keuruuseen
    • Äänekosken maalaiskunnan vaakuna Äänekosken maalaiskunta liitettiin Äänekoskeen
  • 1993:
    • Konginkankaan vaakuna Konginkangas liitettiin Äänekoskeen
    • Säynätsalon vaakuna Säynätsalo liitettiin Jyväskylään.

Kuhmoinen siirrettiin vuonna 1974 Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin.

Jämsä muutettiin vuonna 1969 kauppalaksi. Kaupungeiksi muutettiin:[2]

  • 1973: Äänekoski
  • 1977: Jämsä ja Suolahti
  • 1986: Jämsänkoski, Keuruu ja Saarijärvi
  • 1996: Viitasaari

Läänin lakkauttamisen jälkeiset muutokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läänin lakkauttamisen jälkeen sen entisellä alueella on tehty vielä seuraavat kuntaliitokset:

  • 2001:
    • vuoteen 1997 saakka Hämeen lääniin kuulunut Kuorevesi liitettiin Jämsään
  • 2007:
    • vuoteen 1997 saakka Hämeen lääniin kuulunut Längelmäki liitettiin Jämsään ja Oriveteen
    • Sumiainen ja Suolahti liitettiin Äänekoskeen
  • 2008:
    • Leivonmäki liitettiin Joutsaan
  • 2009:
    • Jyväskylän mlk ja Korpilahti liitettiin Jyväskylään
    • Jämsänkoski liitettiin Jämsään
    • Pylkönmäki liitettiin Saarijärveen.
  1. ”Keski-Suomen lääni”, Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip–Kp), s. 1782. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9
  2. ”Kaupunkien väkiluku ja tuloveroprosentti”, Ajastaika 2021. Ajasto, 2020.