Keskustelu:Koskeljärvi

Ehdotus lupaavaksi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Isosta tärkeästä järvestä hyvin kirjoitettu artikkeli. Kävisikö lupaavaksi?--Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 18.45 (EET)

Kielivirheitä, osin suorastaan käsittämättömiä virkkeitä. Mitä tarkoittaa "järvi vaikuttaa mataluudensa paljon rehevämmältä"? En nyt tarkoita sitä että "mataluudensa" on väärin taivutettu. Onko "5 kilometrinen kannas" 5 kilometriä leveä vai pitkä? Järvessä on entien kaloja? Jne. --Jmk (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 18.58 (EET)

Jep, kieli pitää saada kuntoon. Muussa tapauksesas ehdottomasti lupaavaksi! Kuva olis kiva. --Vnnen (keskustelu) 21. marraskuuta 2014 kello 14.33 (EET)

Selvensin yhden pyydetyn kohdan.--Jari Hokkanen (keskustelu) 21. marraskuuta 2014 kello 21.00 (EET)

Kielenhuoltoa tarvittaisi tosiaan. Kursivointiakin käytetty jokaisen nimen kohdalla, mikä ei ole tarpeellista (eikä Wikipedian ohjeiden mukaista). --PtG (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 20.41 (EET)

Muutamia huomioita maantiedeosiosta: Koskeljärvi laskee kartan mukaan myös Vaaljärveen ylisenjokea pitkin. Järvirekisterissä Koskeljärven eteläinen osa Suomenperänjärvi on omana järvenä. –Makele-90 (keskustelu) 22. marraskuuta 2014 kello 21.57 (EET)

Muuttelin hiukan otsikointia ja jäsentelyä, ja Maantiedeosio on nyt Vesistösuhteet. Jos ei näytä onnistuneelta niin saa muotoilla rohkeasti toisinkin.--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 08.46 (EET)

Tämä tosin taisi rikkoa vähän sitä yhtenäistä otsikointisabluunaa, jota artikkelin aloittaja käytti suuressa jokossa saman alueen muita järviartikkeleita. Mutta toisaalta kun tämä taitaa olla alueen järvistä Säkylän Pyhäjärven jälkeen suurin ja merkittävin, niin tästä joka tapauksessa on muutenkin enemmän kerrottavaa, niin se ei ehkä haittaa niin pahasti, ja suurempi tietomäärä vaatii muutenkin erityisjäsentelyä joka tapauksessa.--Urjanhai (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 21.13 (EET)

Kun katsoo karttapaikasta, niin Koskeljärveä ja Suomenperänjärveä näyttää nykyään yhdistävän leveä salmi. Tämä vaikuttaisi viittaavan siihen, että määrittely eri järveksi voi palautua aikaan ennen viimeisintä pinnannostoa. Kun käytetyistä lähteistä parikin taitaa olla ajalta pinnannoston jälkeen, niin niistä ehkä voisi löytyä jotain kommenttia tästäkin, so. onko nykyään määriteltävissä yhdeksi järveksi. Samoin niistä voisi löytyä ehkä jotain mainintaa tuosta lasku-uomastakin, tai sitten ei. Karttapaikan mukaan vanha lasku-uoma näyttäisi palautuneen virtaavaksi, joskin vain ojana, kun se esim. 1969 peruskartassa oli poikki kun vedenpinta oli alempana, mutta peruskartassa näin pienet detaljit ovat jo vähän epävarmoja, ja kirjallisuumaininta olisi luotettavampi.--Urjanhai (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 21.24 (EET)

Tuo toinen laskuoja oli vain tuollainen yksityiskohta jonka huomasin kartalta, mutta jos siitä ei missään mainita niin ei tarvitse artikkelissakaan.

Kansalaisen karttapaikka perustuu maastotietokantaan, jonka eri mittakaavatasot ovat erilaisia. Ne ovat hiukan eri ajoilta ja eri aineistosta. Koskeljärven tapauksessa mittakaavalla 1:16000 (aineisto peruskartta) vedenpinnan korkeusluku on 41,9 kun taas tasolla 1:40000 (aineisto maastokartta) se on 41,3. Tarkimmat karttatasot päivitetään useimmin. Artikkelissahan myös lukee, että noston jälkeen järven vedenpinnan vaihteluväliksi tuli vuosina 1992–2003 tehdyissä mittauksissa 41,56–42,29 metriä merenpinnan yläpuolella. Tämän keskiarvo on 41,9. Tuo luotaustaso mainitaan myös järvikortissa. 41,9 korkeus on N60-korkeusjärjestelmän mukainen, joka kuitenkin on jo vanha järjestelmä. Uusi N2000-järjestelmä on jo otettu joissakin paikoissa käyttöön ja maastotietokannassa siirrytään N2000-korkeusjärjestelmään käsittääkseni ensi vuonna. Silloin korkeudeksi tulee tuolla alueella +31cm eli järven vedenpinta on tasolla 42,21. Siinäpä vasta päivittämistä Wikipediassa, kun kaikki korkeudet ovat vanhassa järjestelmässä. Helpompaa tietysti olisi, jos tiedot tulisivat automaattiseti jostain rajapinnasta. –Makele-90 (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 01.50 (EET)

Korjasin vähän kieltä. Kannatan lupaavaksi, mutta haluaisin kursiivit pois. --Esamatti1 (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 11.34 (EET)

Poistin suurimman osan kursiiveista. Gopase+f (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 16.58 (EET)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti. (johdanto on aika heikko)
2. lähde merkitty.
3. malline ok.
4. viitteistys lähes aukoton.
5. laaja.
6. monta lähdettä.
7. lähteet käsittelenevät aihetta.
8. kuvitus puuttuu.
9. kielenhuolto tekemättä. (mm turhan koukeroista kieltä ja huonoja lauserakenteita)
10. luokittelu ei ok. Nähdäkseni ei tarvetta luokitella "entisten kuntien" mukaan.
11. kielilinkkejä ei taida olla. yleisilme ihan ok.
12. artikkelin historia: artikkelin muokkaushistoria koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä.

9/11 -> Lupaava artikkeli. Gopase+f (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 12.17 (EET)

Kielenhuoltoon ja luokitteluun voisi siis vielä panostaa yllä olevan perusteella. --Hartz (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 12.20 (EET)

Mietin myös tuota kursiivien poistoa, mutta en osannut päättää, koska valitussa esitystavassa kaikkien kurssivien poisto vaikutti huonolta. Tuo valittu ratkaisu poistaa vähemmän tärkeät kursiivit mutta jättää tärkeimmät kuitenkin ratkaisi tämän mielestäni hyvin. (Osa kursiiveista voitiin korvata myös linkeillä, kuitenkaan kaikki kursivoituina ollet eivät liene edes potentiaalia punalinkkejä, joten tämä ei käynyt kaikkiin.)--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 18.13 (EET)

Mikä valitussa esitystavassa vaatii kursiivin käytön? Meidän typografisissa ohjeissa ei ole mainittu tällaista kursiivin käyttöä (toki ohjeita pidä aina lukea ihan kiveen hakattuna määräyksenä). Yleisesti ottaen kursiivia voidaan tieteellisessä tekstissä käyttää noiden meidän ohjeiden lisäksi, kun halutaan korostaa jotain tiettyä sanaa/termiä ensimmäisen maininnan yhteydessä. Mutta siis aina on kyseessä jonkinlainen korostus, enkä oikein ymmärrä, miksi jotain kertaalleen mainittuja kiviä halutaan erityisesti korostaa. --PtG (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 23.11 (EET)

Tulkitsen että kirjoittajan ajatuksena oli kursivoimalla erottaa tekstissä kertaalleen mainitut kyseiseen järveen liittyvät muut luonnonpaikkojen nimet muusta tekstistä, jolloin tekstistä nopeasti läpi selaamalla erottuisivat nämä nimet. Tämä voi hyvin olla epästandardi ratkaisu ajatellen paitsi wikipedian ohjeita myös vakiintuneita käytäntöjä wikipedian ulkopuolella, mutta toisaalta olisi tarjonnut kätevän mahdollisuuden selata nopeasti, mitä nimiä artikkelissa mahdollisesti esiintyy, ja jos tämä korostus poistetaan niin saman erottuvuuden saaminen aikaan ilman typografiaa voi vaatia tekstin uudelleenmuotoilua sanonnaltaan selvemmäksi muilla kerinoilla. Mutta on totta, että että noin yleisesti tällaiset tapauskohtaiset typografiset ratkaisut (ellei tällaista tapaa esiinny muualla) useimmiten ovat liiaksi lukijaa rasittavia, ja ajateltu hyöty siksi ehkä jää pienemmäksi kuin epästandardin typografisen ratkaisun haitta. Ja lisäksi erityisesti wikipediassa yhteisöllisenä hankkeena epästandardeja ratkaisuja on vältettävä muutenkin, joten ehkä sittenkin on paras poistaa loputkin. --Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 00.02 (EET)

Artikkeli on monipuolinen, kannatan lupaavaksi. –Makele-90 (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 16.43 (EET)

 Kannatan. Lupaavaksi aivan riittävä. Jopa hyväksi, mutta vertaisarviointiin jatkokeskustelut. --Hartz (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 16.52 (EET)

Merkkaan ja arkistoin. Nähdäkseni kieltä parennettu tarpeeksi keskustelun aikana. Gopase+f (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 16.58 (EET)

Entinen kunta luokittelu

Kommentit tästä siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Entinen kunta luokittelu.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 17.28 (EET)