Keskustelu käyttäjästä:Louhikärmes

Satunnaisia selityksiä

Miksi kumosit muutokseni Final Fantasy X -artikkelissa? Korjasin useita asiavirheitä ja lisäsin tietoa. Muutin myös jotkin kohdat selkeämmiksi. Pelissä esiintyvien heimojen ja rotujen nimet kirjoitetaan itse pelissä isolla alkukirjaimella, joten muutin ne samaan muotoon myös artikkelissa. ~Aqua

Ehdinkin jo vastata artikkelin keskustelusivulla. --Louhikärmes 24. elokuuta 2007 kello 21.22 (UTC)

Selvä, ne taistelutyylien kirjoittamiset eivät olleet minun ideani, olivat olleet siellä jo kauan. Tuo englannin ja suomen ero unohtui minulta kokonaan, ajattelin kai että ne voisi kirjoittaa samoin kuten pelissä, mutta tietosanakirjan ollessa kyseessä niiden tulee tietysti olla suomen mukaan kirjoitettuja. Joihinkin kohtiin jäi silti virheitä. Esimerkiksi Aeonien tietoihin, sillä ne pystyvät iskemään kaikilla iskuillaan yli 9999, ei pelkästään ylivaihteella, kuten useimpien tiedoissa lukee. Tidus ei myöskään missään vaiheessa liikkunut ajassa ja summonerin voisi ehkä suomentaa kutsujaksi eikä velhoksi. Wakka on joukkueensa kapteeni ja valmentaja, tiedoissa lukee pelkästään kapteeni, mutta antaa nyt sitten olla. ~Aqua

Olet muuttanut muutamassa artikkelissa etunimen ja sukunimen järjestystä Japanilaisissa nimissä länsimaiseen järjestykseen, eli ensin etunimi sitten sukunimi (mm. INAGAKI Genishiro, URAKAMI Sakae - sukunimi isoilla). Onko se siis mielestäsi oikea tapa ilmaista japanilaiset nimen suomenkielisessä tekstissä? Jos tälle löytyy joku virallinen suositus asia pitäisi varmaankin korjata (eli lisätä maininta) myös artikkelliin Nimi jossa on säilytetty alkuperäinen järjestys. Simohell 7. huhtikuuta 2007 kello 07.20 (UTC)

Löysinpä nyt myös tyyliohjeen... Ei taida olla muuten järkeä noudattaa tyyliohjetta ihan kirjaimellisesti tuossa Sakae Urakamissa. Silloinhan oikeastaan isän ja pojan nimet tulisivat eri päin.

Olen Simohellin kanssa samaa mieltä. On hyvä asia että tyyliohjeita on muodostettu ja niitä noudatetaan. Tervettä järkeä on kuitenkin syytä käyttää. Louhikärmes tituleeraa itsensä Japani-guruksi mutta esim. budolajeista kaverin tiedot ovat aika vajaavaiset. Myöskään Japanin-kielen erikoistuntija hän ei ole, vaikka Japanin kielen taidoiltaan meitä ehkä huomattavasti edistyneempi onkin. Toisista hänen korjauksistaan olen ollut kiitollinen toiset taas ovat aika tavalla ärsyttäneet. Wikipedian kannalta ei kuitenkaan ole hyödyllistä provosoida ja/tai provosoitua puolin/toisin vaan saada aikaan joku konsensus. Kun yhdistämme kaikkien kokemuksen ja tiedot voimme rakentaa parempaa wikiä. Jklak 7. huhtikuuta 2007 kello 08.23 (UTC)

Rajanahan kulkee tuo Meidži-restauraatio, joskaan en ole ihan varma, pitäisikö sitä tulkita siten, että sellaisten henkilöiden, jotka ovat eläneet päivänkin sen jälkeen, nimet käännetään, vaiko miten? Kenties niiden, joiden aktiiviset touhut ovat sijoittuneet sen jälkeiseen aikaan tjsp? Kuitenkin, väkisinhän tuossa tullaan tilanteeseen, jossa jossakin vaiheessa keiden tahansa isän ja pojan nimet kirjoitetaan eri päin. Pakko tuo nuorempi Sakae on vaihtaa, henkilöhän kun on syntynytkin restauraation jälkeen. Muutoin heppu olisi ainoa nimeltään noin päin oleva, mikä ei järkevää olisi. Ennemmin sitten flippaa sen isänkin nimen, kun on kumminkin restauraation jälkeen ollut hengissä.

En suinkaan väitä, että minulla olisi samanlaista tatsia budō-lajeihin kuin japanin kieleen, mutta budō-artikkelit kaipaavat kieliasun ja termien tarkkuutta siinä missä muutkin artikkelit. Tarkoitus on pyrkiä johdonmukaisuuteen, eikä varmaan ole tarkoituksena, että budō-artikkelit muodostuvat jonkinlaiseksi saarekkeeksi, jossa pelataan eri säännöillä kuin muualla Wikissä. Kerro toki tarkemmin, jos jokin tietty asia erityisesti ärsyttää. Enimmäkseen kuitenkin harrastan kielioppi- ja romanisaatiokorjauksia, joihin liittyviä sääntöjä en itse ole keksinyt, mutta joita silti pitäisi noudattaa. --Louhikärmes 7. huhtikuuta 2007 kello 08.35 (UTC)

Kiitokset korjauksista Keroro gunsō artikkeliin. Lileko 17. helmikuuta 2007 kello 15.43 (UTC)

Ayaben artikkelista: kysymyksesi "Siis saiko Ayabe kaupunkioikeudet 1950, vai mitä..?". Kaupunkioikeudet siinä tietysti tuli, mutta kaupungiksi (Ayabe-shi) muodostettiin usean pienemmän yksikön (-cho) rypäs, joista suurimman nimi tuli kaupungin nimeksi. On siis hivenen hankalaa tarkasti määritellä, oliko kyse perustamisesta vai kaupunkioikeuksien saamisesta. --MaleXII 17. syyskuuta 2006 kello 09.47 (UTC)

Parempi olisi siis sanoa "Nykyinen kaupunki muodostettiin ympäröivistä pikkukunnista v. 1950) tms. Nykyinen muoto ei oikein kuulosta järkevältä. --Louhikärmes 17. syyskuuta 2006 kello 09.53 (UTC)

Ei, en osaa itse aakkosia. -T. Hallenberg 18. heinäkuuta 2006 kello 13.11 (UTC)

o_O No ei siinä sitten mitään. --Louhikärmes 18. heinäkuuta 2006 kello 17.27 (UTC)

Jos henkilön nimi on Meng Huo ja haluat tehdä siitä linkin ja genetiivin, se tulee näin: [[Meng Huo]]n eli genetiivin pääte – ja yleisesti sijapääte – tulee hakasulkeiden jälkeen. Pilkkua siihen ei kuulu suomen kielessä. --Ulrika 19. heinäkuuta 2006 kello 13.07 (UTC)

Tuo n oli kyllä ihan puhdas kädetys, mutta tarvitaanhan se pilkku siihen eteen (ja jälkeenkin, eikö), koska Meng Huo on merkkihenkilön lisämääre (tai oikeastaan toisin päin). Eli "...paikallisen merkkihenkilö Meng Huon" tai "paikallisen merkkihenkilön, Meng Huon,..." En ole ihan saletti, onko pilkku välttämätön, koska nuo eivät ole adjektiivimääreitä, mutta ei se väärinkään minusta ole. Genetiivistä se ei siis kuitenkaan suoranaisesti johdu. Jos pilkutukseen on olemassa jokin hyvä ohje (Kielikeskus ei nyt auttanut), niin arvostan sitä. --Louhikärmes 19. heinäkuuta 2006 kello 16.36 (UTC)

Ilmaisin itseäni huonosti, eivät pilkutus ja genetiivi ole tässä toisistaan riippuvaisia. Halusin vain kommentoida molempia asioita. Pilkutuksesta on olemassa tekstiä kielioppiassa, joita voi lainata kirjastosta tai ostaa kaupasta. Pilkku on tuossa kohdassa väärin ja tarpeeton. Englannista artikkeleita kääntävät eivät useinkaan huomaa, etteivät englannin pilkkukäytännöt ole samat kuin suomen. Et varmaan pane pilkkua tähänkään: "Suomen presidentti Tarja Halonen", niin miksi paikalliseen merkkihenkilöön Meng Huohon. Myönnän että pilkutus on joskus vaikeaa sitä vuosikymmeniä opiskelleellekin. - Löytyikin netistä, niin ei tarvitse vaivautua kotoa ulos: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.3.html ;) --Ulrika 19. heinäkuuta 2006 kello 17.08 (UTC)

Tuossa linkissä nähdäkseni sanotaan, että pilkullisuus ja pilkuttomuus ovat tässä tapauksessa molemmat OK (Hanna Etula -kohta). Pilkuttomuus on kuitenkin ehkä suotavampaa, myönnetään. Englannista en käännä, ja yleensä intuitioni on suht' hyvä pilkkujen suhteen – enhän nytkään ollut totaalisen väärässä. --Louhikärmes 19. heinäkuuta 2006 kello 17.13 (UTC)

Älä yritä kiemurrella, poikkeus ei päde merkkihenkilö Meng Huohon, koska siinä olennainen on Meng Huo eikä hänen attribuuttinsa. Etula-virke voisi toimia ilman nimen mainitsemistakin, Men Huo -virke taas ei. Mutta siinä sitä riittää opiskelemista. Ja kirjastosta lisää. terv. --Ulrika 19. heinäkuuta 2006 kello 19.03 (UTC)

Olen edelleen eri mieltä, mutta whatever. --Louhikärmes 19. heinäkuuta 2006 kello 19.06 (UTC)

Ged

Eikös Ghiblin elokuvan nimi ole kuitenkin Gedo Senki eikä Ged Senki? Japania en osaa, mutta ainakin tuossa linkissä lukee Gedo [1]. Hanna V 30. heinäkuuta 2006 kello 11.39 (UTC)

No Ged on sen päähahmon nimi, josta tietenkin katakanalla kirjoitettaessa tulee Gedo. En oikein tiedä miten tuollaisten katakana-mankelin läpikäyneiden, mutta kuitenkin englannin(tai muun-)kielisten sanojen kanssa tulisi menetellä. Jos tuon laittaisi Gedoksi, pitäisi sitten varmaan käyttää myös Naushikaa jne. --Louhikärmes 30. heinäkuuta 2006 kello 11.52 (UTC)

No, en ota kantaa kumpi on oikeampi, mutta "Gedo Senki" on ainakin Googlen hakutuloksissa huomattavasti yleisempi kuin "Ged Senki" (117 000 - 347). --Hanna V 30. heinäkuuta 2006 kello 12.00 (UTC)

Niin, ei mullakaan tuohon hirveän vahvaa mielipidettä ole, mutta jotenkin koherentisti tuossa olisi hyvä toimia noin niinkuin yleisesti. Otetaan esimerkiksi joku スーパードール: Onko parempi kirjoittaa kirjaimellisesti Suupaa Dooru, vai tulkita sen verran, että pistää sen Super Dolliksi? --Louhikärmes 30. heinäkuuta 2006 kello 12.22 (UTC)

Takuma Sato

Haluatko selittää miksi muokkasit Sato-nimeä ko. artikkelissa? Kerkesin muokata kaikki oot takaisin tavallisiksi ennenkuin älysin vilkaista sivun historiaa. Jos nimi todella kirjoitetaan kuten sen kirjoitit, niin olen hyvin pahoillani että sotkin korjauksesi, mutta muun kielisillä sivuilla on Sato kirjoitettu "Sato". Aioin jo muokata sivun takaisin sellaiseksi kun sinä sen kirjoitit siksi aikaa kunnes saan selityksen, mutta en osaa tehdä viivaa oon päälle.

Se nimi tosiaankin on Satou, eli Satō, mikä ja-wikistä on helposti tarkistettavissa. Pitkien vokaalien katoamisesta japanilaisissa nimissä saa pitkälti syyttää sitä, että englannin kieli on vähän vammainen pitkien vokaalien suhteen, ja useissa yhteyksissä käytetään hyväksi juuri englanninkielisiä lähteitä. Sen sijaan sekä japanissa että suomessa on erikseen pitkät ja lyhyet vokaalit, joten niiden kanssa pitää olla tarkkana, varsinkaan kun japanilaiset itsekään eivät todellakaan haltsaa romanisaatiota läheskään aina. Nähtävästi vain eesti-wiki ymmärtää pitkän o:n päälle, mikä muiden wikien häpeäksi laskettakoon. --Louhikärmes 31. heinäkuuta 2006 kello 18.01 (UTC)

No on se kai uskottava. Anteeksi että sotkin. Henripalm 1. elokuuta 2006 kello 07.26 (UTC)

Perkelettäkö tunkea mitään typeriä omia transliteraatioita käyttöön, kun useimmiten nimet sun muut kirjoitetaan Suomessa ilman pitkiä vokaaleita. yms. --Ningyou 29. syyskuuta 2006 kello 21.32 (UTC)

Ei voi mitään, mikäli MTV 3:n formulaselostajat eivät osaa. Nimi on kuitenkin Satou, eikä Suomessa kuulu kääntää kuin kuninkaallisia nimiä, mihin joukkoon ko. formulakuski ei tietääkseni kuulu. Pitkän vokaalin kadottaminen on englannin kielen hapatusta, ja aina väärin. --Louhikärmes 29. syyskuuta 2006 kello 22.09 (UTC)

Myyrämies...

Sen siitä saa kun maistissa kirjoittaa. Kiitoksia oikeinkirjoituksen tarkistamisesta ja keppitaistelun nimen oikeaoppisesta kirjaimistosta. Myyrämies ja hänen moloidinsa kiittävät. JS 20:32, 4 elokuu 2006 (UTC)

Miksi liputat Uppsala puolesta?

Ihmettelen miksi kannatat ruotsinkielistä nimeä Uppsala suomenkielisen Upsala sijasta? --Inzulac 6. elokuuta 2006 kello 09.34 (UTC)

Enkö tuon nyt sanonut äänestyssivullakin? Kielitoimiston suositus, ei yhtenäistä käytäntöä, YSA tuntuu olevan usein ajastaan jäljessä tai muuten vain hukassa. --Louhikärmes 6. elokuuta 2006 kello 10.16 (UTC)

Kielitoimituksen suosituksia ei pidä ottaa liian vakavasti, varsinkin jos ne ovat ristiriidassa YSA ja yleistä käytäntöä vastaan. --Inzulac 6. elokuuta 2006 kello 10.23 (UTC)

No kun se yleinen käytäntö ei tässä ole mitenkään selvä. Kielitoimisto on olemassa mm. sitä varten, ettei joka asiasta tarvitsisi koko ajan ja kaikkialla järjestää huutoäänestyksiä. --Louhikärmes 6. elokuuta 2006 kello 10.31 (UTC)

Yleinen käytäntö on tähän mennessä ollut, että on käytetty suomenkielisiä termejä niin, jos ne vain ovat olleet yleisessä käytössä ja virallisia. Tämä kielitoimiston päähänpistos tuhoaa näitä sovinnaisnimiä, joten suomenkieli köyhtyy näiltä osilta. Näinollen Kielitoimisto liputtaa ruotsinkielisyyden puolesta ja on suomenkieltä vastaan. Haluatko siis itsekin olla suomenkieltä vastaan? --Inzulac 6. elokuuta 2006 kello 10.40 (UTC)

No hohhoijaa, tää onkin jotain ruotsifobiaa taas. --Louhikärmes 6. elokuuta 2006 kello 11.00 (UTC)

Ei mitään fobiaa vaan totista totta. Kun kielitoimisto jossain vaiseessa kieltää muiden sovinnainimien käytön (Uumaja, Luulaja, Hampuri, Lyypekki, Tromssa, Brysseli jne..) niin toimitko orjallisesti kyseisen instituution pillin mukaan vai osaatko ajatella itse? --Inzulac 6. elokuuta 2006 kello 11.16 (UTC)

Kahtotaan sitten, jos se aika koittaa. En nyt kuitenkaan vielä hankkisi vatsahaavaa Uppsalan takia, koska se ei tosiaan ole samalla tavalla vakiintunut suomalainen muoto kuin nuo. --Louhikärmes 6. elokuuta 2006 kello 11.23 (UTC)

The Legend of Zelda: A Link to the Past

Keskustelu:The Legend of Zelda: A Link to the Past --Mvp 18. elokuuta 2006 kello 16.32 (UTC)

Outrun

16-bittiset käännökset olivat kyllä totaalisen perseestä. C64 versiosta jotkut pitivät. Mutta ehkä sitä ei tarvitse kertoa artikkelissa, tuskinpa niitä enää moni haksahtaa kokeilemaan. --128.214.205.6 22. elokuuta 2006 kello 12.12 (UTC)

No, ehkä, muistan vain C=lehden arvostelun pelistä. Itse olen pelannut vain C64-versiota, mutta silti tuo oli vähän irrallinen lause artikkelissa, ja olisi tarvinnut lähdettä tai tarkempaa taustoitusta. --Louhikärmes 22. elokuuta 2006 kello 12.38 (UTC)

Mangaluettelo

Jos kerran Mermaid Melodysta on jo artikkeli, niin miksei se voi olla linkkinä luettelossa vaan vaihdoit sen olemattomaksi linkiksi Pichi Pichi Pitchiin? Eipä silti että kauheasti mangasta tajuaisin, mutta.... -- Velma 15. syyskuuta 2006 kello 08.47 (UTC)

Olin puusilmä, katsoin, ettei mitään artikkelia ole. Korjaanpa sen artikkelinkin nimen sitten. My bad. --Louhikärmes 15. syyskuuta 2006 kello 13.12 (UTC)

Kertoisitkos nyt?

Mikä sinua vaivaa New Dawn Brotherhoodissa.Oletkos sattumoisin katsonut yleisiä titoja gnostismista,okkultismista ja muista kulteista kuten Golden Dawn. New Dawn Brotherhood on mielenkiintoinen lisäys muuten tylsään suomeen.Joten päätin kirjoittaa tästä pikku veljeskunnasta. Joten kertoisitko miksi sinä pistät roskaa merkin siihen.Haluan keskustella aiheesta asiallisesti.

[2]. Rekistöimättömät pikkuyhdistykset ovat pääsääntöisesti merkittävyyskynnyksen alapuolella. Artikkelista ainakin saa sellaisen kuvan, että kyseessä on muutaman kaverin keskinäinen klubi. Googlaamallakin nolla osumaa. --Louhikärmes 21. syyskuuta 2006 kello 17.01 (UTC)

Tiedän sen,New Dawn Brotherhood on perustettu 2003 jouluna.Se ei ole saanut lupaa rekisteröidä itseään.Syynä on Brotherhoodin toimet magian kanssa,tästä syystä rekisteröimisjärjestöt ovat tyrmänneet Brotherhoodin toimet nuorille haitallisena.Brotherhoodilla on pitkä menneisyys mutta julkisuutta se ei ole saanut.Halusin vain kertoa Brotherhoodista koska täällä on muitakin "ns" alapuolella olevia sivuja kuten Heavens gate.Mutta aion poistaa roskaa merkinnän koska Brotherhood ei sitä ansaitse.

Wikipedia ei ole mainoslehtinen, eikä vuonna 2003 perustetulla porukalla voi olla pitkää menneisyttä. Jos asialla X ei ole lainkaan julkisuutta, on se aika selkeä merkki epämerkittävyydestä... Kerro nyt edes alkajaisiksi paljonko jäseniä "yhdistyksessä" on.

Jäseniä on noin 100,puolet suomesta ja puolet ulkomailta.

Aika selkeästi merkityskynnyksen alapuolella silti, koska mitään saavutuksia tai julkisesti saatavilla olevaa tietoa ei näytä olevan. Wikipedia ei toimi yhdistysten — rekisteröityjen tai rekisteröitymättömien — mainos- tai ilmoitustilana. Tunnettuus pitää saavuttaa ensin muualla. --Louhikärmes 21. syyskuuta 2006 kello 17.30 (UTC)

Junichiro Koizumi

Tere, siirsin Junichiro Koizumin takaisin, koska ko muoto on varsin yksiselitteisesti suomen yleiskielessä käytetyin muoto, mikä taas on Wikipedian nimeämiskäytännön mukainen valinta. --thule 30. syyskuuta 2006 kello 00.16 (UTC)

Lisäksi on ihan kiva että olet innolla noita japanilaisia nimiä yms. säätämässä, mutta joskus liika into on pahasta. --Ningyou 30. syyskuuta 2006 kello 06.14 (UTC)

Tule avautumaan siitä ao. artikkelin keskustelusivulle. --Louhikärmes 30. syyskuuta 2006 kello 09.39 (UTC)

Oho, tarkoitus oli sanoa että tulen, nyt taisin vaikuttaa töykeältä. -_-; --Louhikärmes 30. syyskuuta 2006 kello 23.15 (UTC)

Seikan-tunneli

Hei,

Kerkisit puukottamaan artikkelia ennenkuin itse ehdin edes miettiä kuka jotain Japanista ymmärtävä voisi sitä vilkaista, kiitos! Count 30. syyskuuta 2006 kello 15.30 (UTC)

Japanilaiset nimet ja hattu-ässä

Tervehdys, valitettavasti š-kirjainta ei käytetä japanilaisten nimien tai sanojen suomen kieltä vastaavassa translitteroinnissa. Tässä tapauksessa aina käytetään sh-kirjoitustapaa. Eri asia sinänsä taas on kiinalaisissa yhteyksissä ilmenevät nimet ja sanat, kuten Mantšuria. Tällä huomautuksella viittaan esimerkiksi tähän muutokseen. --Stonda 30. syyskuuta 2006 kello 23.12 (UTC)

Joo joo, vaan kun šogunaatti ei ole japania. --Louhikärmes 30. syyskuuta 2006 kello 23.14 (UTC)

Myös japanilaisperäiset sanat asettuvat tämän käytännön alle. --Stonda 1. lokakuuta 2006 kello 07.53 (UTC)

Lähde, kiitos. Shōgun kirjoitetaan noin, koska se on 将軍-sanan transkriptio sovitulla Hepburn-järjestelmällä, joka käyttää sh-merkkiyhdistelmää. Shogunaatti/šogunaatti on kuitenkin puhtaasti suomalainen, joskin vierasperäinen sana. Ainakaan kotuksen aiheeseen liittyvissä artikkeleissa en ole huomannut, että japanista napatut vierasperäiset sanat olisivat poikkeuksia sääntöön. --Louhikärmes 1. lokakuuta 2006 kello 08.43 (UTC)

Taustahan lienee se, että Suomessa oli aiemmin käytössä toinen translitterointijärjestelmä (en tiedä sen nimeä enkä alkuperää). Sitä kautta kieleemme ehti vakiintua muutama sellainen nimi kuin Jokohama, Kioto ja Tokio sekä kasa sellaisia lainasanoja kuin jiujitsu. ”Uusi kieliopas” (vuoden 2002 painos) ei ota kantaa siihen, kuuluuko šogun ~ shogun ~ shōgun näihin vakiintuneisiin lainoihin vai ei. Tuntuisi kyllä luontevalta, että šogunaatti kuuluisi. Onhan se pitkään tunnettu historian käsite, joka rakentuu japanilaisesta vartaloaineksesta ja latinalaisperäisestä johdinaineksesta.

Viime vuosikymmeninä kielenhuolto on antanut periksi joittenkin vakiintuneitten lainasanojen kohdalla ja antanut suositellun käytännön liukua kohti kansainvälisiä kirjoitusasuja. Esim. Nykysuomen sanakirjassa kirjoitettiin budhalainen ja erikseen korostettiin, että sana lausutaan kuten kirjoitetaan (ei siis esim. aspiroidun d-äänteen kera vaan [-dh-]). Uudemmassa Suomen kielen perussanakirjassa sen sijaan (muistini mukaan) on buddhalainen, -ddh-:lla, ilman ääntämisohjetta. Saman linjan mukaista olisi, että jujutsu vähitellen syrjäyttäisi jiujitsun – ja shogunaatti šogunaatin. Kannattaa vilkaista kirjastossa uusimpia sivistyssanakirjoja ja oikeakielisyysoppaita, jos haluaa vedota auktoriteetteihin.

Hm. Nykysuomen sanakirjassa on näköjään sanat šinto, šintolainen ja šogun. Harmi, ettei ole Suomen kielen perussanakirjaa käsillä. Sana jiujitsu on mukana Uudessa kielioppaassa.

Kun nyt päästiin pilkkua viilailemaan, jaksaisitko, Louhikärmes, lukaista Hayao Miyazaki -artikkelin keskustelusivulle [3] kirjoittamani kommentin ”Nausikaan nimistä” ja reagoida siihen sopivaksi katsomallasi tavalla? Olet näköjään aihepiiriä pohtinut (keskustelu Gedistä ~ Gedosta), joten pieni lisäsyventyminen voisi olla paikallaan. Ydinajatukseni on, ettei välttämättä kannata käyttää kreikankielisen henkilönnimen englannin- tai latinankielistä muotoa, kun transkriboi japaninkielisen teoksennimen suomenkieliseen tekstiin.

On hienoa päästä keskustelemaan ihmisten kanssa, jotka ovat oikeasti perehtyneet vieraisiin kieliin sekä transkriptio- tai translitterointijärjestelmien ongelmiin. - Jippe 1. joulukuuta 2006 kello 00.42 (UTC)

Minulla on sellainen mielikuva, että on olemassa jokin vanhahko (ehkä 50-luvulta peräisin oleva) aikansa Kielitoimistoon verrattavaan laitokseen suositus japanilaisten nimien transkriptiosta, joka kuitenkin on nykyään jäänyt käytöstä. Tässä ohjeistuksessa tyyli oli lähempänä suomen kirjoitustapaa, mikä lienee esim. nykyään jo hieman arkaaisena pidettävän muodon Fudžijama (Huzi/Fuji-yama, kanzia 山 ei tässä itse asiassa kuulu lukea "yama"na) alkuperä. Jiujitsu on itse asiassa varsin omituinen kirjoitustapa, enkä ole ihan varma mistä ne i:t ovat ilmaantuneet, mutta epäilen sen olevan taas englannin aiheuttamaa. Šogunaatista taas soitin Kielitoimistoonkin, mistä kehottivat yhtenäisyyden nimissä š:n käyttöön, vaikka shogunaatinkin voisi hyväksyä. --Louhikärmes 1. joulukuuta 2006 kello 07.28 (UTC)

Johdonmukainen ja täsmällinen toimintasi on ihailtavaa – ja aiheuttaa epäilemättä harmaita hiuksia monille, joitten mielestä kielen korkein auktoriteetti on ”no niinhän kaikki sanoo/kirjottaa”. :D

Muutamin huomautuksin varustettu lainaus em. Uuden kielioppaan sivulta 46: ”Japanin nimet kirjoitetaan kielilautakunnan 1957 [!] antaman suosituksen mukaan niin, että eräät englantilaistyyppisen hebonshiki-transkription kirjaimet vaihdetaan suomen oikeinkirjoituksen mukaisiksi: sh > š, ch > tš, j > dž, y > j, i, w > v. Esim. Tsušima (= hebonshikin Tsushima), Fudžisan [hmm, ei yhdysmerkkiä] (Fuji-san), Kiušu (Kyushu), Kanazava (Kanazawa). Tätä suositusta voidaan edelleen noudattaa, vaikka kiinalaisissa nimissä tapahtuneen norminmuutoksen [suomen kielen lautakunta sitten v:n 1979: pinyiniä voi käyttää suomenkielisessä tekstissä] jälkeen tuntuu mahdolliselta käyttää rinnakkaisjärjestelmänä hebonshikiakin. Totunnaisessa asussa joudutaan joka tapauksessa pysyttämään eräät tutuimmat nimet, esim. Tokio (= hebonshikin Tokyo), Jokohama (Yokohama).”

Kiinnittäisin erityistä huomiota siihen, että vuonna 1957 englannin taito oli Suomessa paljon harvinaisempaa kuin nykyään. Monet sivistyneet ihmiset osasivat ruotsia ja saksaa mutta eivät englantia. Siksi w-kirjain varmaankin äännettiin yleisesti v-äänteeksi eikä bilabiaalista w-äännettä välttämättä tunnettu. Tämä selittäisi nykyajasta katsottuna erikoisen muunnossuosituksen w > v.

Oma japanin alkeitten taitoni on äärimmäisen sirpaleista, mutta yleisen kielitieteen pohjalta voisin jotakin arvailla. Käsittääkseni japanin affrikaatta dž ~ j kuuluu äännejärjestelmässä samaan liudentuneitten konsonanttien sarjaan kuin esim. ki ~ ky. Jossakin vaiheessa lienee haluttu korostaa tätä palataalisuutta merkitsemällä ji. (Päättelyni perustuu osin siihen, että nykyvenäjässä kirjoitetaan esim. ниндзя eikä *нинджа). Se, miksi jiujitsun toisesta tavusta puuttuu u, jää vaille selitystä. Ks. kuitenkin engl.kiel. Wikipedian artikkeli Jujutsu, kohta 1, Etymology [4]. – Jippe 3. joulukuuta 2006 kello 17.49 (UTC)

JK. edelliseen: Kirjoitin tuonne tekemänne makronitutkimuksen yhteyteen [5] pikku huomautuksen, jota täten suosittelen tiedoksesi. Oikeastaan olisi hauskaa joskus esim. irkata kanssasi, sillä erilaisista kielten osaamisistamme kumpuavat näkökulmat voisivat koko lailla rikastuttaa toisiaan. :)

Kiitos kehuista. Irkissä vaikutan parilla kanavalla eri nickillä kuin täällä, mutten Wikipedian kanavalla – tuo saattaa muuttua joskus, mutta irkki vie nykyiselläänkin liikaa aikaa... Itse opiskelen kieliä lähinnä harrastuspohjalta tavoitteena ymmärrys ja kommunikaatiokyky, enkä niinkään tieteellisistä lähtökohdista. Niinpä esimerkiksi fonetiikan termistö on minulle joltisenkin vierasta.

Olet osittain oikeassa tuon j:n suhteen: normimuunnoksessa し → じ (shi/si/ši → ji/zi/dži) on kyseessä vastaava ero kuin esim. tapauksessa き → ぎ (ki → gi). Tuosta saadaan sitten tuon y:n kanssa aikaan じゃ, じょ ja じゅ, eli ja, jo ja ju. Nihon-šikin zya, zyo ja zyu kuvaavat paremmin tätä systemaattisuutta.

Täytyy sanoa, että olen sittemmin tietyssä määrin kääntänyt kelkkaani romanisaatioiden suhteen. Viime aikoina olen käyttänyt Nihon-šikiä johtuen siitä, että se on ISO-standardi – vähän niinkuin pilkun käyttö desimaalierottimena siis. Objektiivisesti pidän silti yhä wāpuroa parempana. Kielilautakunnan suositus ajanee toisaalta tuon ohi, mikäli sitä ei sen jälkeen ole rukattu, joten sen mukaan pitänee tästä eteenpäin taaplata %ndash; vaan jos tuota koittaa ajaa käyttööm tänne, on tuloksena varmaan melkoinen sota taas, koska "kukaan ei käytä tuota" – mikä ei tosin ole järin kaukana totuudesta. Todettakoon vielä, että makroni vs. sirkumfleksi on määritelty käytettävässä romanisaatiosysteemissä, eikä niiden väliltä siksi voi täysin vapaasti valita. Nihon-siki käyttää sirkumfleksiä (joka on sikäli mukavampi merkki, että sen saa loitsuttua suoraan näppäimistöltä ^_^). --Louhikärmes 3. joulukuuta 2006 kello 20.05 (UTC)

Apinasuomi

Mitä lienee apinasuomi? -tKahkonen 5. lokakuuta 2006 kello 18.03 (UTC)

Sellaista suomea, jossa sellaiset pikkujutut kuin välimerkit, oikeinkirjoitus, kielioppi ja koherentti ilmaisu on jätetty tarpeettomina yöpöydän laatikkoon. --Louhikärmes 5. lokakuuta 2006 kello 18.11 (UTC)

kiitti selvis ny enpäs ennen tienny -tKahkonen 5. lokakuuta 2006 kello 18.19 (UTC)

Jōdō sanan taivutuksesta

Moro.

Miksi haluat taivuttaa jōdōa muotoon jōdōta? Itselläni ei ole japaninkielitaitoa (joskus tulee olemaan)joten olisi kiva jos valaisisit em. taivutusta. Treeneissä kyllä sanomme harjoittelevamme jōdōa ja että salille on mukava tulla jōdōamaan. Kuulostaisi hassulta että vetäjä sanoisi: "Alkakaa jōdōta." Eikä hän perinteiden ja harjoitteluetiketin vuoksi niin voisi sanoakkaan. T: Jklak Jklak 10. lokakuuta 2006 kello 14.03 (UTC)

Hunh? Mites muuten sen muka voisi taivuttaa? Eihän jōdō ole verbi. Vrt. lauseeseen "Helsinki havittelee Sipoota (ei siis Sipooa)." --Louhikärmes 10. lokakuuta 2006 kello 18.48 (UTC)

Noh, oletko kuullut esimerkiksi että joku voisi taivouttaa sulkapallota tai koripallota. Tai lisää kakkutaikinaan maitota? Jklak 10. lokakuuta 2006 kello 19.51 (UTC)

Huomaa, että sanan lopussa on pitkä o, joka Hepburn-järjestelmän vuoksi kirjoitetaa ō, eikä tutummin oo. Suomen kielen taivutuksen kannalta se pitää kumminkin ajatella oo:na. Itse asiassa, itseäni kiinnostaisi, ääntävätkö suomalaiset lajista puhuessaan j:n suomalaisittain (vrt. judo) vai "oikein" (kuten esim. engl. nimessä "John", suomalaisittain dž tms.)? Ensimmäisessä tapauksessa voimme tulkita jodon lajin suomalaiseksi nimeksi, jälkimmäisessä ääntäminen ei noudata suomen sääntöjä ja nimeksi kannattanee jättää jōdō. Joka tapauksessa japanilaisissa sanaliitoissa laji tulee kirjoittaa japanilaisittain jôdô (Zen Nihon kendô renmei jôdô, esmes). --Louhikärmes 10. lokakuuta 2006 kello 21.01 (UTC)

Harjoittelijat puhuvat poikkeuksetta lajista suomalaisittain, samaan tapaan kuin kendon, judon, aikidon ja taidonkin harjoittelijat. Lopossumi 17. lokakuuta 2006 kello 13.12 (UTC)

...tarkennuksena vielä, suomalaisittain translitteroituna harjoittelemme lähinnä "džoodoa". Eli kepin nimi äännetään oikein mutta do "vakiintuneeseen" suomalaiseen tapaan (eli väärin). Revitään siitä sitten oikeaa kirjoitusasua... ;) Lopossumi 17. lokakuuta 2006 kello 14.12 (UTC)

No, jos ääntäminen on lähempänä jōdōta kuin jodoa, pitäisin ensimmäistä kirjoitusmuotoa suositeltavampana – ei se ainakaan väärin ole. Jos sitä ei kirjoita transkriptattuna japanina, pitäisi kirjoitusasun siinä tapauksessa vastata äänneasua suomen oikeinkirjoituksen mukaan, eli se pitäisi tosiaan kirjoittaa silloin džoodo... Mikä ei olisi oikein kivaa. Ehkä on nähtävissä, että lajille ei ole varsinaista suomenkielistä sanaa, vaan sen nimi on edelleen japania, ja harjoittelijat joko osaavat ääntää sen tai sitten eivät. --Louhikärmes 17. lokakuuta 2006 kello 17.41 (UTC)

Suurin ongelmahan on juuri tuo dō-tavu, joka on suomalaiseen korvaan tuttu lähinnä sanoista judo tai kendo. Vaikka monelle lajin harrastajalle oikea ääntämys onkin tuttu, pitkän oon ääntäminen oikein tekisi pesäeroa muiden budolajien harjoittelijoihin (ja tuntuisi samalla kovin oudolta kun suurimmalla osalla aktiiviharrastajista on muutakin budotaustaa lajin suhteellisen myöhäisen rantautumisen ja pienen harrastajajoukon vuoksi). Kaikkia tyydyttävää ratkaisua tähän pulmaan tuskin löytyy. Lopossumi 17. lokakuuta 2006 kello 18.51 (UTC)

Mm, toki tiedostan tuon. Mutta äänneasu džoodo ei korreloi oikein minkään (tuntemani) kielen ääntämissääntöjen kanssa oli kirjoitusmuotona siten jodo tai jôdô, siksi olisin taipuvainen vain kylmästi toteamaan lausumisen olevan väärin. Kumminkin budolajilla mahdollisesti oleva suomalainen nimi on aina erikoistapaus. Jos se j äännettäisiin j:nä ei sen kirjoittaminen jodona olisi ongelmallista, mutta... --Louhikärmes 17. lokakuuta 2006 kello 18.59 (UTC)

Niin, harjoituksissa kun yleensä taistellaan ennemmin keskustan hallinnasta kuin lajin kirjoitus- ja ääntämisasusta. Ehkäpä jonain päivänä jōdō on suosittua kuin sauvakävely, harjoittelemme adidaksen verkkareissa ja kaikki lausuvat lajin nimen "jodo" (ja kielitoimistollakin on jokin kanta asiaan). Yksi huono vaihtoehto olisi tietty pyrkiä välttämään ko. sijamuotoa mutta se olisi kieltämättä jo aikamoinen purkkaratkaisu. Lopossumi 17. lokakuuta 2006 kello 20.05 (UTC)

Tarkoitat, että muotoa "jôdôta" pitäisi välttää? Hmm... Yleensä vaikeat tapaukset voi kiertää jotenkin tyyliin "harrastan jôdô-kamppailulajia", mutta tekstissä useampaan kertaan toistuessaan tuo varmaan alkaisi ryydyttää. Ideaalisessa maailmassa oma kielipoliisin kantani olisi, että joko porukka opettelee lausumaan nimen oikein, tai sitten keksittäisiin sille lajille kokonaan oma, suomenkielinen nimi (tyyliin keppeily tjsp. ^_^). Kielitoimistolta olen joskus tiedustellutkin tupla-o-päätteisten nimien taivutusta, tarkemmin ottaen niiden monikkoa. Nähdäkseni esim. jô-sanan monikon partitiivi olisi "joita" ilman ^:ta, mikä on ehkä vähän hämäävää. Suomen synteettisyyden takia olisi kiva, jos kielitoimisto tms. auktoriteetti lanseeraisi suomeen waapuro- tai muokattu Hepburn -järjestelmän japanin romanisaatiossa – noissa kun pitkät vokaalit merkitään suomen tyyliin kirjoittamalla vokaali kahdesti. Vaan minkäs teet? --Louhikärmes 17. lokakuuta 2006 kello 21.20 (UTC)

Nyt kun olen rohkaistunut aloittamaan japaninkielen opiskelun, (Kielikeskus) niin opettajani painotti että Hepburn-järjestelmällä kirjoitettava ō on niinsanotusti "puolipitkä" eli pidempi kuin suomenkielen o mutta selkeästi lyhempi kuin suomenkielen oo. Ja vastaavasti Hepburn-järjestelmällä kirjoitettava o lyhempi kuin suomenkielen o. Siksi ō:ta ei tulisi ajatella Suomen kielen taivutuksen kannalta oo:na. Tästä vokaalien ääntämisestä olemme kuitenkin keskustelleet harjoitusten vetäjien kesken ja tarkoitus on tiedostaa ko. ääntämys japaninkielisissä sanoissa ja nostaa harjoittelijoiden tietoisuutta tässä asiassa. Eriasia on tietysti että miten pitkänä tai lyhyenä ihmiset vokaalit kuulevat. Tämä on minusta, eritoten puheessa, asian tiedostamisesta kiinni. Jklak 19. helmikuuta 2008 kello 08.23 (UTC)

On kyllä totta, että japanin pitkät vokaalit ovat hieman lyhyempiä kuin suomen, mutta tästä huolimatta taivutusta ajatellen ne ovat selvästi ”riittävän” lähellä suomalaisia, erityisesti juuri siksi, että kummassakin kielessä näiden kahden välillä on merkityksellinen ero. Tästä syystä uskon taivutuksen oo:n mukaan olevan useimmille natiiveille suomalaisille ihan luonteva ratkaisu. Suomessahan yleensä pidentävä aksenttikin riittää taivutukseen pitkän vokaalin mukaan (esim. nom. ”Ackté” → partit. ”Acktéta”, ei ”Acktétta”). Jompana kumpana, joko pitkänä tai lyhyenä, ne tietysti pitää taivuttaa. Itse ainakin suomea puhuessani sen kummemmin ajattelematta taivutan kyllä kaikki japanilaisten sanojen ō:t ja ū:t kuin suomen oo:n ja uu:n. Vastaavasti taas, jos niitä yrittää taivuttaa lyhyen kaavan mukaan, tulkitsee ainakin oma pääkoppani ne silloin o:ksi ja u:ksi, mikä tietysti johtaa välittömään oikosulkuun. Objektiivisestikin ajatellen tämä olisi huono ratkaisu, koska silloin omituisesti sanojen jotkut sijamuodot degeneroituisivat esim. nominatiivin pysyessä ennallaan. Kielitoimistokin oli joskus aikanaan kanssani samaa mieltä, vaikkei sieltä spesifisesti asiantuntemusta japanin suhteen löydykään. --Louhikärmes 19. helmikuuta 2008 kello 08.57 (UTC)

Raamen vai rāmen

Hei! Minua kiinnostaisi nyt näkökantasi tähän asiaan. Miksi raamen transliteroidaan mielestäsi juuri rāmen? Kyseessä on kuitenkin lainasana, joka japanissa käsitetään ihan sanan "Raamen" japaninkieliseksi muodoksi? Englanniksihan tuo kirjoitetaan ramen, mutta japanilaiset itse kirjoittavat Raamen (tai joissain tapauksissa raumen). Ainakin henkilökohtaisesti kääntäisin ko. sanan ennemmin raamen kuin rāmen. --Ningyou 20. lokakuuta 2006 kello 13.39 (UTC)

ラーメン, Hepburnissä pitkät vokaalit makronilla -> rāmen. Alup. sanahan olisi käsittääkseni 拉面, lāmiàn. --Louhikärmes 20. lokakuuta 2006 kello 14.14 (UTC)

Kaupunginosat ja piirit

KU ei varsinaiselta merkitykseltään ole kaupunginosa, vaan se on tietty hallintopiiri. Sen suomenkielinen käännös on piiri, ei kaupunginosa. GUN on taasen piirikunta, joka on eri asia kuin piiri ja kaupunginosa. Hankaluutta asiassa tuottaa kuitenkin se, että varsinaisia suomennoksia ei ole. Hyväksytään nyt sinun ratkaisusi, mutta mitenkäs viralliset kaupunginosat sitten? Viittaanko niihin... kortteleina? Kotiosoitteeni ei siis ole Chikkoohonmachin kaupunginosa vaan... Chikkoohonmachin kortteli? Vai mikä? Häh? --[[Käyttäjä:Ningyou|Ningyou]--Ningyou 20. lokakuuta 2006 kello 23.49 (UTC)] 20. lokakuuta 2006 kello 23.04 (UTC)

Tästä oli puhetta toisaalla. Sanakirjoissa ku = ward, joka taasen on suomeksi kaupunginosa tai (ainakin Turussa) "suuralue." Mainitsemiani Pariisin arrondissementejä, jotka ovat about kun vastineita, sanotaan kaupunginosiksi. Piiri ja piirikunta tarkoittavat yleensä jotakuinkin samaa asiaa, ja ovat siis guneja. "Virallisella kaupunginosalla" tarkoitat... tyômea? Hmm... Hätiköinköhän vähän – kortteli olisi taas ehkä ennemmin banti... Joka tapauksessa piiri on mielestäni huono käännös, koska se tuo automaattisesti mieleen gunin. Pitäisköhän kuita sanoa sittenkin suuralueiksi, jos se kaupunginosa haluttaisiin varata tyômelle? --Louhikärmes 20. lokakuuta 2006 kello 23.16 (UTC)

Inhottavasti nämä keskustelut hajoaa eripuolille. Tyômella meinaat ilmeisesti minun tuntemaani chōmea (丁目)? Chōme on monissa kaupungeissa samaa merkitsevä kuin esim. Machi (町). Esimerkiksi itse asun Chikkōhonmachissa (築港本町), kun taas naapurissani sijaitsee Tenjin icchoome (天神一丁目), jotka ovat siis nimenomaan kaupunginosia. Piiri ja piirikunta eivät ole suomessakaan aivan samoja asioita. Asiasta tosiaan tekee vaikean se, että varsinaisia käännöksiä ei ole. Ward nimittäin tarkoittaa kaupunginosan lisäksi mm. aluetta ja piiriä. Gun, eli district taasen piirikuntaa. Jos siis nimeäisimme -kut suuralueiksi? Olisi ehkäpä parhain. Chōmen tapaus kaupunginosana taasen on hankala, sillä silloin myös machit pitäisi pitää kaupunginosina ja joissain tapauksissa kylinä. --Ningyou 20. lokakuuta 2006 kello 23.24 (UTC)

Hum hum. Kaipa tuo kävisi päinsä. Tyôme (=丁目 Nihon-shikillä) vastaisi siis kapunginosaa, jos se on kaupungin osa, tai muissa tapauksissa kylää. Tuollaisena se vastaisi palttiarallaa Suomen vastaavaa jaottelua, mikä lienee tarkoituksenmukaista. --Louhikärmes 20. lokakuuta 2006 kello 23.36 (UTC)

Eli Gun = ? (piirikunta?), ku = suuralue, 丁目 ja 町 = kaupunginosa (tai kylä)? --Ningyou 20. lokakuuta 2006 kello 23.42 (UTC)

No Gun = district = piiri[kunta], sanoo NetMOT-sanakirja. Luokittelutarkoituksissa piirikunta kuulostaa paremmalta, tekstissä piiriä ja piirikuntaa voinee käyttää synonyymeinä. Muuten joo. --Louhikärmes 20. lokakuuta 2006 kello 23.45 (UTC)

Edetään näillä sitten eteenpäin, ei muutakuin siivoamaan noita artikkeleita. --Ningyou 20. lokakuuta 2006 kello 23.49 (UTC)

Terve! Kun olet innokas pikku hommien tekijä, haluisitko ottaa hommaksesi Keskustelu luokasta:Japanin prefektuurit lukevan päätöksen suorittamisen kaikille prefektuureille ja niiden kaupunkiartikkeleille? --Ningyou 21. lokakuuta 2006 kello 08.08 (UTC)

No kait tuolle pikku hiljaa voi ruveta tekemään jotain. Vaan mistä oikeastaan esim. Tokio-artikkeli kertoo, kun meillä on olemassa jo Tokion prefektuuri -artikkeli? Nyt siellä ainakin on osittain päällekkäistä informaatiota. Tokion kut voi varmaan kääntää ihan samalla lailla suuralueiksi, vaikka ne englanniksi kikkailevatkin sanomalla itseään kaupungeiksi – onhan japaninkielinen termi kuitenkin muuttumaton. --Louhikärmes 21. lokakuuta 2006 kello 08.44 (UTC)

Tokion voisi jättää nyt ainakin toistaiseksi rauhaan. Samalla voitaisiin toteuttaa jokaiselle prefektuurille ja kaupungille, jotka tähän mennessä on lisätty, infoboksit. Tärkeintä olisi kuitenkin saada luokittelu kuntoon --Ningyou 21. lokakuuta 2006 kello 12.45 (UTC)

No toistaiseksi joo, mutta jotain tuollekin varmaan pitäisi ennen pitkää tehdä, nyt kun se on jotenkin luokittelun ulkopuolella. --Louhikärmes 21. lokakuuta 2006 kello 14.42 (UTC)

En nyt näköjään oikein hahmota, miten tuo luokittelu olisi tarkoitus hoitaa. No, ainakin voin lisäillä infobokseja, kun jaksan. --Louhikärmes 21. lokakuuta 2006 kello 21.23 (UTC)

Jokainen kaupunki kuuluu oman nimensä mukaiseen luokkaan. Tämä kaupungin luokka menee kaupungin prefektuurin kaupunkiluokkaan (esimerkiksi Kurume menee Luokka:Kurume, joka menee luokkaan Luokka:Fukuokan prefektuurin kaupungit joka taasen menee luokkaan Fukuokan prefektuuri. Infobokseillekin on tarve, ei näytä olevan kuin muutmassa artikkelissa. --Ningyou 21. lokakuuta 2006 kello 21.49 (UTC)

Koopa Troopa ---> Konnasoturi

Vaihdoit kirjoittamassani Koopa Troopa-artikkelissa kaikkien hahmojen nimet varhaisiin 80-luvun suomennoksiin. Eihän tuossa nyt ole mitään järkeä. Nykyisin noita nimiä ei enää Suomessa käytetä, ja on mielestäni tyhmää käyttää Wikipediassa noin vanhoja käännöksiä. Harva nykypelaajista/asiasta kiinnostuneista on koskaan kuullutkaan tuollaisista nimistä, ja mielestäni tuo on aivan naurettavaa, järki käteen. Käytätkö Peachistakin nykyisin nimitystä Prinsessa Kantarelli? Ja Toadista Sienialamainen? Tokihan nuo vanhat suomennokset voi artikkelissa mainita, mutta käytettäisiin nyt sentään nykyaikaisia nimityksiä. Kyllä muissakin maissa käytetään ihan noita nykyisiä nimityksiä (esim. Koopa Troopa). Ei ruotsinkielisessä Wikipediassakaan käytetä nimeä Koopa soldat, vaan Koopa Troopa. En nyt halua mitenkään pilata nostalgiaintoasi, itsekin olen "retroilija", mutta kyllä Wikipedian pitäisi elää nykyajassa.

Mitäs sanot?

Ja vielä yksi juttu. Kumpi näyttää hienommalta; "Super Mario Brosissa" vai "Super Mario Bros.issa"? Ehkä "Super Mario Bros:issa olisi "oikeaoppisin" suomennos, mutta kyllä tuollaista nimeä taivuttaessa "Super Mario Brosissa" näyttää kaikkein kauneimmalta ja sitä on selkein lukea. --Zilverfang 20. tammikuuta 2007 kello 21.59 (UTC)

No, nähdäkseni konnasoturille ei ole varsinaisesti esitetty kilpailevaa suomennosta enää myöhemmin, joten Koopa Troopa on silloin vain englanninkielinen nimi, vaan tämä Wiki on suomenkielinen... Ihan kaikkien Mario-pelien ohjeita tosin en ole tarkastellut, mutta mielestäni suomalainen nimi on suotavampi. Tämä siksi, että englanninkielisten nimien käyttö silloin, kun suomalainenkin on olemassa, aiheuttaa minulle allergiaoireita. Prinsessa ei toisaalta ollut Peach edes englanniksi tuohon aikaan, ja Toad on vain yksi sienialamaisista (jo SMB 2:n ohjeissa).

Sinällään toki ymmärrän pointtisi, mutta toisaalta Koopa Troopa/konnasoturi ei ole ihan hirveän käytetty sana ylipäätään, joten sen käytöstä on paha tehdä kauhean pitkälle menevää tutkimusta. Epäilenpä, että ilmaisu saattaa esiintyä lähinnä foorumeilla ja muissa yhteyksissä, joiden kielellinen taso ei päätä huimaa.

Taivutuksesta taas: henk.koht. mielipiteilläni ei asiaan ole vaikutusta, vaan suomen oikeinkirjoituksella. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, etten ole satavarma siitä, miten moisen, pisteen sisältävän sanan taivus kuuluisi hoitaa. En kuitenkaan usko, että piste voi sieltä mihinkään kadota. Mikäli sinulla on asiasta parempaa tietoa, korjaa toki asia! Ja lopuksi, allekirjoitathan kommenttisi neljällä tildellä (~). --Louhikärmes 20. tammikuuta 2007 kello 21.55 (UTC)

Tutkin asiaa hieman tarkemmin, ja Nintendon lisenssin omistava Nintendo-lehti teki aikoinaan esittelyn Marion ystävistä ja vihollisista lehdessä ilmestyneessä Mario Mania-osiossa. Mario Manian osassa 5, vuoden 1992 Nro:ssa 8, KOOPA TROOPASTA kerrotaan seuraavaa: "Nämä tutut konnat olivat mukana jo ensimmäisessä Super Mario-seikkailussa (=Mario Bros, jossa ne olivat Shell Creepereitä). Sitten heistä koottiin koopa troopat ja jopa koopa paratroopat seuraavissa seikkailuissa. Vasta nyt Mario on oppinut saamaan heidät ulos kuorestaan. Mutta he palaavat kilven suojiin ellei Mario ole tarpeeksi nopea.

Samassa esittelyssä Piraijakasvi=Piraijakukka ja Pikku-Kuukunen=Goomba. Eli eiköhän koopa troopa ole käytössä nykyisinkin, vai onko tuo tieto/suomennos jossain välissä kumottu.

Voi ehkä kuulostaa naurettavan pikkutarkalta, mutta tahdon tehdä asiat kunnolla jos aloitan niiden tekemisen. Ja voin skannata aukeamat sinulle jos välttämättä tahdot. Ja nuo tekstissä käytetyt nimet ovat 7 vuotta uudempia kuin ammoiset SMB-suomennokset. Eli jos olet samaa mieltä kanssani, voisit vaihtaa artikkelin nimen takaisin Koopa Troopaksi. Kiitos. --Zilverfang 20. tammikuuta 2007 kello 22.49 (UTC)

Ei tarvitse, omistan nuo lehdet itsekin... ^_^ Nintsikka-lehden käännös oli vähintäänkin kirjavaa (ainakin kerran Luoti-Lasse oli käännetty Panos-Pekaksi), ja kyllä pitäisin itse pelin ohjeita painoarvoltaan suurempana lähteenä (ei kai Teräsmieskään ole muuttunut yleisesti Supermaniksi, vaikka näin uusimmassa leffassa olikin), vaan eipä tämä nyt elämän ja kuoleman kysymys minulle ole. Ainakin piraijakasvi oli sentään käännetty jotenkin. Mario 3 on toisaalta tullut noin vuotta ennen, ja SMW samoihin aikoihin, mutta muistaakseni kummankaan ohjeissa ei jo ennestään tuttuja vihollisia esitelty. Asian pääsen varmistamaan vasta maanantai-illalla. Potentiaalisesti ainakin Super Mario Kartin, joka ilmestyi Suomessa muistaakseni vuodenvaihteessa '92/'93, ohjeissa konnasoturi olisi saatettu mainita, mutta tuota peliä en valitettavasti omista. --Louhikärmes 21. tammikuuta 2007 kello 08.06 (UTC)

Noh, Super Mario Worldin ohjekirjassa käytetään seuraavia suomennoksia: Koopa, Super Koopa (viitalla lentävä Koopa) , Hyppivä piranjakasvi, Goomba, Monty Myyrä (Monty Mole), Veljekset Buu, Suuri Buu, Iiriöt, Rip Van Kala (Rip Van Fish), Viikari (Urchin), Delfiini, Rex, Mini-Hippo (Mini Rhino tai Dino Torch), Dino-Hippo (Dino Rhino), Pommi-Ommi (Bob-Omb), Thwomp, Matelija (Wiggler), Taikakoopa (Magikoopa), Sumo-veli (Sumo Brother) ja Hyökkääjähemot (Chargin' Chuck), enempää ei ole ohjevihkosesa suomennettu. Osaat varmaan itsekin yhdistää nuo loput niiden englanninkielisiin nimiin. Ja Super Mario Bros. 3:sen ohjekirjassa ainakin jotkut nimet on suomennettu, mutta en voi tarkistaa mitkä. --Zilverfang 21. tammikuuta 2007 kello 08.55 (UTC)

Mielipiteeni: Artikkeli nimelle Koopa Troopa, ja ensimmäisessä lauseessa lukee jotain tyyliin "Koopa troopa tai Konnasoturi on....". Vaikka nuo suomennetut nimet ovat aika söpöjä ja kivoja, niin ehkä Koopa Troopa on nykyisin se enemmän käytetty muoto (vrt. Heraldia ~ Hyrule). En tiedä onko Nintendo Suomi ylin auktoriteetti (kirjoittavat mm. "Wiin" --> "Wii:n"), mutta esim. MKDD!!:n esittelysivulla lukee Koopa Troopa [6]. --Olimar 21. tammikuuta 2007 kello 10.52 (UTC)

Hmm. Suomen nyky-Nintendon retconnaus (evotus?) vähän harmittaa, mutta ei kai tuolle mitään voi. Käännöksen olemassaolo nyt pitää kumminkin ainakin mainita. --Louhikärmes 21. tammikuuta 2007 kello 13.10 (UTC)

Pyytäisin, että tälläiset keskustelut, jotka käsittelevät jotakin nimenomaista artikkelia, käytäisiin ko. artikkelin keskustelusivulla. Siirsin edelläkäydyn keskustelun nyt sinne, jotta tulevaisuudessa ketään ei ihmettelisi, miksi artikkeli on sillä nimellä millä se sitten onkaan. – Kuohatti 21. tammikuuta 2007 kello 14.00 (UTC)

Wikipedis Budoprojekti

Moikka Louhikärmes. Pyydän sinua mukaan Wikipedia:Wikiprojekti Budo koska kumminkin kurjailet innolla japaninkielisiä kirjoitusasuja "oikeakielisiksi"?. Pääsisit mukaan vaikuttamaan. Tervetuloa... :D Jklak 24. helmikuuta 2007 kello 11.57 (UTC)

Voinhan toki kieliasua – jap. nimet mukaanlukien – tarkkailla siinä missä tähänkin asti, mutten kyllä erityisesti ole budolajeihin perehtynyt kuin siinä mittakaavassa, missä ne yleisessä Japanin historiassa ovat tulleet esille... Yleensä kaivan vain oikeat termit jostain Ja-Wikistä esille nähdessäni jotain epäilyttäviä lyhyitä vokaaleita, jollen sanaa entuudestaan satu tuntemaan. --Louhikärmes 25. helmikuuta 2007 kello 08.45 (UTC)

Hamasakin RAINBOW

Keskustelu: http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Ulrika#Hamasakin_RAINBOW --Dogah 19. kesäkuuta 2007 kello 11.40 (UTC)

Šogunaatti

Hei, olit muuttanut shōgunaatit šogunaateiksi. Itse käyttäisin mieluummin shōgunaattia, sillä kantasana on shōgun, johon vain lisätään perään tuo johdin. Shogunaatti siis ei ole mikään varsinaisesti suomalainen muoto, vaan siitä puuttuu tuo makroni o:n päältä. Joka tapauksessa tuo nyt joissain artikkeleissa oleva pari shōgun/šogunaatti tuntuu todella epäloogiselta ja lukijaa hämäävältä. Shōgunia ei myöskään mielestäni pidä kirjoittaa "šogun". Tietysti jos tuon -aatin lisääminen lainasanan perään on joidenkin kielioppisääntöjen mukaan mahdotonta, niin asia on vähän ongelmallinen. --Olli 9. heinäkuuta 2007 kello 11.50 (UTC)

Ja nyt luin keskustelun aiheesta tuossa ylempänä... Olen silti vielä samaa mieltä, tuollaisen parin käyttö saman artikkelin sisällä on epäloogista ja hämäävää. --Olli 9. heinäkuuta 2007 kello 11.56 (UTC)

Niin se vaan on, kun olen tuosta Kielitoimistoonkin soittanut... Šogunaatti on sanana laina pikemminkin englannista kuin japanista, eikä siihen siksi voi oikein voi soveltaa Hepburn-romanisaatiota, koska vastaavaa japanilaista sanaa ei ole. Samasta syystä ei yleensä myöskään puhuta shōgunaateista pitkällä o:lla, mikä tietysti on osittain pahuutta. Jos haluaisi yhtenäistää, voisi siirtyä puhumaan šoguneista shōgunien sijaan, mutta tuota kyllä itse pidän suurempana pahana. --Louhikärmes 9. heinäkuuta 2007 kello 13.28 (UTC)

Kielitoimisto nyt tietää Japanista yhtä paljon kuin minä puunjalostustekniikasta :) Vaikka "šogunaatti" olisikin otettu suomeen englannin mukaan, en pitäisi mitenkään vääränä, kun kantasana siinä kuitenkin on shōgun, pitkän o:n ja sh:n käyttämistä. Kyllähän sanan shōgunkin perään lisätään suffikseja suomen kielen sääntöjen mukaan. Kaikkein ikävintä noiden termien ristikkäinen käyttö on lukijan kannalta, joka tuskin voi ymmärtää miksi niin on tehty. Ehkä pitäisi sitten hylätä tuo termi kokonaan ja käyttää sanaa bakufu, sehän olisi vielä tarkempaa. --Olli 9. heinäkuuta 2007 kello 19.06 (UTC)

Kieltämättä, mutta kannanotto onkin lähinnä suomen kielen typografiaan. Eittämättä suorista lainoista on jossain määrin mahdollista luoda johdoksia (esim. adjektiivit tyyliin newyorkilainen tms.), mutta en silti ole aivan varma, että tilanne olisi analoginen. Bakufussa ei sinänsä ole vikaa, mutta perinteisesti suomen kielessä on puhuttu juurikin šo/ōgunaateista. En ole vakuuttunut, että tapaus on lukijan kannalta turmiollinen, mutta mikäli pidät asiaa kriittisenä, en ”shōgunaatti”-sanaa lähde henkeen ja vereen vastustamaan, vaikkei se kielikorvaani myötäkarvaan suikaan. ”Shogunaatti” olisikin jo pahuutta. Toisaalta minun mielestäni š:ää pitäisi käyttää aina japania romanisoidessa, kuten suomen kielen lautakunta aikanaan on suosittanut. ^_^ --Louhikärmes 9. heinäkuuta 2007 kello 19.27 (UTC)

Turtlesit

Moi, siirsit juuri artikkelin nimelle Turtles–mutanttikilpikonnat. Muoto on kuitenkin virheellinen – ajatusviivan kummallekin puolelle pitäisi lisätä välilyönnit, tai sitten nimessä pitäisi olla yhdysmerkki (-) ilman välilyöntejä. En ole varma kumpaa tuossa haetaan. –Aslak 3. elokuuta 2007 kello 20.05 (UTC)

Luokka:The Batman

Jos kyseinen luokka pitäisi poistaa niin voisitko tyhjentää sen ensin?! Toisekseen (asiasta mitään tietämättömänä) millä perusteella luokan nimi on väärä? --Anr 17. elokuuta 2007 kello 16.49 (UTC)

Ja mikä olisi oikea nimi? --Harriv 17. elokuuta 2007 kello 17.47 (UTC)

Sarjan nimi suomeksi on vain Batman, joten ne voi joko sulauttaa Batman-luokkaan (liika luokittelu on pahasta), tai sitten jotain tyyliin Batman (vuoden 2004 animaatiosarja), kuten artikkelikin. Havaitsin luokan olemassaolon vasta tänään Batman-linkkejä oikoessani, enkä ehtinyt asialle vielä tehdä mitään. Lisäksi en siitä paikasta osannut päättää, tekisinkö uuden oikein nimetyn luokan, vai poistaisinko vain viittaukset sinne. --Louhikärmes 17. elokuuta 2007 kello 18.50 (UTC)

Vincent-Marie Viénot de Vaublanc

• Bonjour. J'ai vu sur ta page utilisateur que tu parlais le français. Pourrais tu s'il te plait traduire cet article Vincent-Marie Viénot de Vaublanc du français vers le finlandais, car il s'agit d'un article de qualité en français. Je t'en serais très reconnaissant. D'avance merci. Aymeric78 5. lokakuuta 2007 kello 13.22 (UTC)

Kontroversiaali

...kyllä se kontroversiaalikin löytyy esim. googlaamalla paljonkin käytettynä... mutta ei ristiriitaisessakaan mitään vikaa ole :-).Tetopa 19. helmikuuta 2008 kello 03.09 (UTC)

No kohtuu hassu anglismi/latinismi/whatever, josta ainakin oma äidinkielenopettajani olisi ampunut heti (semminkin kun kontroversiaalinen olisi järkevämpi, kontroversiaali kuulostaa enemmänkin substantiivilta). --Louhikärmes 19. helmikuuta 2008 kello 03.12 (UTC)

Eikä mikään guuggelin pukkaamista esimerkeistä kyllä ollut miltään kieleltään erityisen laadukkaalta sivustolta. Huonosta suomesta kyllä esimerkkejä löytyy Googlella riittämiin. --Louhikärmes 19. helmikuuta 2008 kello 03.17 (UTC)

Kontroversiaali vain kuulosti jotenkin fiinimmältä, aavistuksen eksaktimmalta. Toisaalta reilusti suomenkielinen ristiriitainen sopinee noinkin juurevaan aiheeseen kuin uhanalaisen karjarodun vaalimiseen.Tetopa 19. helmikuuta 2008 kello 03.19 (UTC)

Sukuun kuulumaton?

Miten niin sukuun kuulumaton? Ei nimeä voi omistaa pelkästään yhdelle Lilius-suvulle, jos samannimisiä sukuja on useita. --Ulrika 28. helmikuuta 2008 kello 05.43 (UTC)

Artikkelihan kertoo juuri yhdestä tietystä suvusta, ei Lilius-nimestä as such. Mikäli merkittäviä Lilius-sukuja on useita, tarvittaisiin useampi artikkeli. Kumminkaan nyt kyseessä ei nähtävästi ollut kuin kahdesta yksittäisestä henkilöstä, joiden nimi sattumalta oli Lilius, mutta joilla ei ollut artikkelin aiheen kanssa mitään muuta tekemistä. Jos heppulit ovat vielä sukujensa ainoita huomattavia jäseniä, niin eivätpä heidän sukunsakaan silloin artikkelia kaipaa, muussa tapauksessa omat artikkeli tarkennettuina pystyyn, silvuplee. --Louhikärmes 28. helmikuuta 2008 kello 05.51 (UTC)

Olkoon miten merkittäviä ja merkityksettömiä hyvänsä, mutta ei heidän nimensä ole sattumalta Lilius, kuten ei varmaan kenenkään Liliuksen. Yleensä isä on silloin ollut nimeltään Lilius. Jos saman nimisiä sukuja on useita, ei artikkelia voi nimetä Lilius-suvuksi, ja sitten siinä käsitellään vain yhtä Lilius-sukua ikään kuin kuitaten muut oikeudettomiksi omaan nimeensä. Tehdäänkö tällä perusteella vaikka Virtasen suvusta artikkeli ja määritellään se vaikka viihdetaiteilija Virtasen perhekunnan suvuksi. Tuskinpa käy. --Ulrika 28. helmikuuta 2008 kello 06.05 (UTC)

Hä? Artikkelissa eksplisiittisesti todettiin, että ”ei sukuyhteyttä tässä kuvattuun Lilius-sukuun”, toinen oli italialainen, toinen puolalainen ja kumpikin syntyneet ennen kuin artikkelissa kuvattu suku edes keksi ottaa käyttöönsä nimeä Lilius. (-_-;) Lisäksi Virtas-sukuja on Suomessa ihan varmasti useampi, koska sen verran helposti se on aikanaan ollut keksittävissä. Silloin voidaan ihan hyvin rajata artikkeleja tyyliin ”Virtanen (alahärmäläinen suku)” ja ”Virtanen (ylistarolainen suku” tms. ihan samalla tavalla kuin voidaan tehdä eri artikkelit samannimisitä kirjoista tjsp. --Louhikärmes 28. helmikuuta 2008 kello 06.15 (UTC)

Otsikko Lilius (suku) ei määrittele mistä suvusta on kyse, ja otsikostahan sen pitäisi ilmetä, mistä artikkeli kertoo. Tekstin perusteella Suomessa on muitakin Liliuksia kuin yhden Kustaan jälkeläiset ja ulkomailla lisää. Ovathan ulkomaalaisetkin kai Liliuksia ja heillä oikeus sukunimeensä? --Ulrika 28. helmikuuta 2008 kello 07.56 (UTC)

On, mutta a) jos merkittäviä sukuja on useampia, niin silloin otsikko kaipaa tarkennusta, ja b) sukuartikkelien merkityksellisyyttä on käsittääkseni puolustettu juuri mm. kansallisbiografiassa olemisella, jos siellä ei ole noita muita heppuja tai heidän samannimisiä sukujaan, heidän sukunsa eivät ole merkittäviä (ellei merkittävyyttä voida muilla tavoin osoittaa) ja paikkansa jossain muualla kuin täällä. --Louhikärmes 28. helmikuuta 2008 kello 08.15 (UTC)

Eikö puolalainen Lilius-suku ole mielestäsi merkittävä, kun se on tuottanut kaksi säveltäjää? Kun Liliuksia näköjään muutenkin on vaikka kuinka paljon, on harhaanjohtavaa omistaa artikkelia vain yhdelle suvulle. --Ulrika 28. helmikuuta 2008 kello 08.18 (UTC)

No minun mielestäni sukuartikkelit yleensä ovat aika pölö idea, mutta ei, minusta kaksi säveltäjää ei tee koko suvusta merkittävää. Onko Palo merkittävä suku, sieltähän on peräti kaksi näyttelijää? Tai onkohan näillä kriteereillä epämerkittäiä sukuja lainkaan? Jos haluaa tehdä artikkelin kaikista maailman Lilius-nimisistä, niin se artikkeli kannattaa tehdä silloin jollekin asiaankuuluvalle nimelle ja luultavasti samalla valmistautua mittauttamaan idean kannatusta äänestyksessä. --Louhikärmes 28. helmikuuta 2008 kello 08.52 (UTC)

日向:n oikea romanisaatio

Heips, kumpikohan on oikea romanisaatio: Hyuga vai Hyuuga? --AdaL 29. helmikuuta 2008 kello 17.48 (UTC)

Normaalisti tuo luettaisiin hinata, mutta siinä on taas kikkailtu nimien kanssa... Oikea muoto on Hiūga, eli täällä Hyūga. --Louhikärmes 1. maaliskuuta 2008 kello 03.09 (UTC)

Kommentoitko?

Kommentoisitko tätä: alhaalla otsikko Käyttäjä:Atsushi6, kun olet japanintaitoinen? --Ulrika 4. huhtikuuta 2008 kello 11.12 (UTC)

Descent II

Sinua näyttää kiinnostavan Descent II:n haukkuminen. Voit sanoa kommenttisi englanninkielisen Wikipedian käyttäjille. Siellä kirjoitetaan artikkeliin turhaan tekstiä, joka ei kiinosta ketään! Kommentin jätti Descent (keskustelu – muokkaukset).

Nyt näyttäisi menevän mystiseltä kirjoittajalta puurot ja vellit sekaisin. Muistan sanoneeni että Descent II -artikkeli on kirjoitettu huonosti, en mitään itse pelin laadusta (ja vaikka olisinkin, niin eipä silläkään olisi väliä). Toisaalta en myöskään ymmärrä ketä se hyödyttäisi jos kävisin en-Wikissä ilmoittamassa, että näin on asian laita. Saatat asiaa tutkailemalla havaita, että en-Wikin vastaavassa artikkelissa on huomattavasti enemmän substanssia, kun taas aselista on sielläkin luudan alla. Toisaalta enkkupuolelta löytyy superhuonoja artikkeleita yllin kyllin, joten yleensä siihen ei kannata liikaa vedota. Aselistat ja pelivinkit saattavat olla ihan mielenkiintoisia, mutta niiden paikka on jossain Gamefaqsissa, ei tietosanakirjassa. --Louhikärmes 7. toukokuuta 2008 kello 13.37 (UTC)

Olisi kuitenkin hyvä, jos nekin, jotka vastustavat Descent II:n pyrkimystä saada hyvän artikkelin aseman, auttaisivat. Olen koonnut artikkeliin omien tietojen pohjilta. Artikkeli on kuitenkin vielä kesken. Etsin edelleen tietoa Descent -pelisarjan myyntitietoja, tilastoja yms... --Descent 7. toukokuuta 2008 kello 16.04 (UTC)

No tuskin täällä kukaan vastustaa Descent II -artikkelin muokkaamista hyväksi artikkeliksi. Nyt vain artikkeli on niin kerrassaan luokaton, ettei tämä näytä lähitulevaisuudessa todennäköiseltä. --Louhikärmes 7. toukokuuta 2008 kello 23.02 (UTC)

Little Women 2

Kyllä semmoinen löytyy http://www.animenfo.com/animetitle,1025,utanpw,little_women_ii.html --Porrni 14. toukokuuta 2008 kello 16.00 (UTC)

Tuo on Vakakusa monogatari – Nan to Jo no sensei. Kummatkin kuuluvat kyllä Sekai meisaku gekidžōban -sarjaan, mutta välissä on viisi animusarjaa. Muutenkin on outoa kysellä sarjan ”seuraajan” perään, ihan kuin puhuttaisiin jostain hallitsijoista. --Louhikärmes 14. toukokuuta 2008 kello 16.05 (UTC)

Etiopia

Moi, kumosin muokkauksesi koskien Etiopian nälänhätää. Perustelut: Nälänhätä Etioipiassa ei ensinnäkään todellakaan ole jatkuvaa, maassa on pitkän kehitystyön tuloksena saatu laskettua lapsikuolleisuutta rajusti, ja Etiopian pitkä hyvä kausi loppui kuin seinään kun sateita ei tullutkaan. Kyseessä ei siis ole pitkän ajan juttu vaan hetkellinen kriisi hesarin sanoin "Etiopia joutui hetkessä kurjuuden partaalle". Toiseksi lisäsin maininnan myös artikkeliin Etiopia koska kyseessä on niin iso juttu, kolmanneksi kyseessä ei ollut unicefin ilmoitus, vaan arvio siitä, että jollei toimiin ryhdytä kuusi miljoonaa lasta tulee nälkiintymään. Mielestäni oleellista on myös se, että artikkelin mukaan apua tuskin saadaan perille koska Myanmar ja Kiina ovat paremmin esillä, eikä etiopia kiinnosta ketään. toiseksi Etiopian uhriluku tulee olemaan paljon suurempi kuin Kiinan ja Myanmarin yhteensä, joten uhrimäärälläkin mitattuna kyseessä on iso juttu. Ja ai niin, ei kyseessä ole pelkkä arvio, sillä maassa jo 126 000 lasta kärsii aliravitsemuksesta, juuri sen kuivan kauden takia, ja uhriluku vain kasvaa koko ajan.[7]--kalamies 21. toukokuuta 2008 kello 07.53 (UTC)

No, uutiseen liittyen ei ollut lisätietoa luvassa artikkelisivulla (nytkin vähänlaisesti), joten poisto oli kyllä perusteltu. Preesensissä olevat uutiset ovat muutenkin epäilyttäviä. Paremmin: ”Ennätysmäinen kuiva kausi toi nälänhädän Etiopiaan” tjsp. No, eihän noita päivän tarkkuudella ehkä voi rajata, mutta kumminkin. Lisäksi, koskettaako nälänhätä vain lapsia? Mitä kummaa aikuiset syövät? --Louhikärmes 21. toukokuuta 2008 kello 10.33 (UTC)

Kielenhuolto on heikon puoleni, mutta toki lausetta saa vapaasti muokata vapaasti. on myös totta, että lapsetkin kärsivät nälänhädätsä, Unicef lastenjärjestönä kuitenkin vain arvioi lasten hädän, tietysti jos löytäisi aikuistenkin luvun, niin saisi hieman kattavemman uutisen.--kalamies 21. toukokuuta 2008 kello 19.06 (UTC)

Avaruuskeskusten luokittelu

Hei, vaikka useimmista luokan Luokka:Avaruuskeskukset artikkeleista puuttuu nyt maantieteellinen luokittelu, mielestäni asiaintila ei ole mitenkään esimerkillinen (vrt. tämä muokkauksesi). Kaikki jossakin maassa sijaitsevat rakennukset on kyllä ollut tapana luokitella myös johonkin kyseisen maan alaluokkaan. --Silvonen 29. kesäkuuta 2008 kello 06.14 (UTC)

No jos sille tielle lähdetään, niin luokitellaan sitten kaikki niin. Katsoin vain mallia siitä, miten tähän mennessä on toimittu. Jossain maassa sijaitsevaa avaruuskeskusta saatetaan tosin käyttää ja käytetäänkin useamman maan tarpeisiin, joten luokittelu pitää hoitaa sen mukaan. --Louhikärmes 29. kesäkuuta 2008 kello 06.18 (UTC)

Joo, ne voisi sitten linkittää vaikka useamman maan avaruustoimintaluokkaan sekä sijaintimaan rakennukset ja rakennelmat -luokkaan (tai mitä luokkia sitten sattuukin olemaan olemassa). --Silvonen 29. kesäkuuta 2008 kello 06.21 (UTC)

Tämäpä kuulostaisi ihan järkevältä. Tuo kyseinen Somalian avaruuskeskus tosin tuntuisi olevan olemassa vain Somalian Venäjän-suurlähettilään päässä. --Louhikärmes 29. kesäkuuta 2008 kello 06.26 (UTC)

Niinkö? "Somalian avaruuskeskus on Somaliaan suunnitteilla oleva avaruuskeskus. Päiväntasaajan valtiona Somalia olisi otollinen laukaisualusta raketeille. Somalian väliaikaishallitus toivoo, että venäläiset yritykset ottaisivat osaa avaruusteknologian kehitystyöhön Somaliassa. Somalian Venäjän suurlähettiläs ilmaisi kesäkuussa 2008 toiveensa siitä, että Somaliaan perustettavaa avaruuskeskusta käytettäisiin Baikonurin kosmodromia tukevana kansainvälisenä keskuksena. Somalia sopisi etenkin tietoliikennesatelliittien laukaisuun". Ihmettelen, miksi "Kivikaudesta avaruusaikaan" teksti on poistettu myös "Somalia" sivulta? Kehitysmaan näkökulmasta asia ei ehkä ole niin merkityksetön.--Tom 5. heinäkuuta 2008 kello 08.47 (UTC)

Lähteistäsi ei selvinnyt, että kukaan oikeasti olisi suunnittelemassa avaruuskeskusta Somaliaan. Siitä, että Somalian suurlähettiläs näin toivoo, on vielä aika pitkä matka toteutukseen (minä henkilökohtaisesti rakentaisin avaruuskeskukseni ennemmin minne tahansa muualle kuin Somaliaan), minkä takia koko artikkeli nähtävästi poistui.

”Kivikaudesta avaruusaikaan” taas oli tismalleen sama teksti kuin mikä oli jo artikkelissa YK:n avaruusohjelma Somaliassa, joka sekin siirrettiin järkevämmälle nimelle. Kyseessä siis oli teemaviiko, jonka aikana Somaliassa ja Djiboutissa jaettiin viikon ajan kuusi vuotta takaperin värityskirjoja ja tähtikarttoja. Lienee ilmiselvää, että tämä ei muuta tai edes yritä muuttaa Somaliaa avaruusteknologian mahtimaaksi, vaan vaikutus on lähinnä yleissivistävä (eikä viikon projekti varmaan ihmeitä silläkään saralla tee). Kyse ei siis ole edes mistään jatkuvasta projektista, ja vastaavanlaisia on lukemattomia. Sen mainitseminen artikkelissa Somalia vastaa sitä kuin jos artikkelissa Suomi käsiteltäisiin jotain suomalaisten koulujen teemaviikkoja. Siispä sitä ei käsitellä. --Louhikärmes 5. heinäkuuta 2008 kello 16.12 (UTC)

Iw-linkit

Miksi poistit iw-linkit: [8]? Terv. --Retromies 13. heinäkuuta 2008 kello 14.51 (UTC)

Koska ”Räjäytetyt eläimet” ≠ ”Räjähtävät eläimet” (= ”Exploding animals”) --Louhikärmes 13. heinäkuuta 2008 kello 15.04 (UTC)

Yves Leterme

Verraten tähän muokkaukseesi [9], tieto oli kylläkin artikkelissa: Yves Leterme --Trainthh 16. heinäkuuta 2008 kello 08.35 (UTC)

Hmm, pahoittelen. Joko en enää osaa lukea, tai sitten Wikipedian palvelin on pukannut jotain vanhaa versiota muistista, kuten minulle on ainakin joskus en-Wikissä käynyt. Uutisessa olis kuitenkin ehkä hyvä kertoa myös miksi, mitä tietoa artikkelista lähdin alun perin etsimään. --Louhikärmes 16. heinäkuuta 2008 kello 09.21 (UTC)

Luettelo liittovaltioista Alankomaat

Kommentisi oli hyvä mutta huono samaan aikaa. Alankomaat on erillinen valtio se joka me tunnetaan Alankomaana. Se valtio joka sijaitsee Belgian ja Saksan välillä. Kun puhutaan Alankomaiden kuningaskunnista niin puhutaan Arubasta ja Alankomaiden Antilleista jokta yhdessä Alankomaiden kanssa muodostaa Alankomaiden kuningaskunnan.Wikipediassa on kaksi aritikkelia Alankomaat ja Alankomaiden kuningaskunta. Hollanti on vain yksi osa. Hollantilaiset on taas kansalaisuutta tarkoittava sana. Ajattele ennen kuin kommentoit.Englanti josta me puhumme arikikielessä ja Yhdistynyt kuningaskunta johon kuuluu Skotlanti, Wales ja Pohjoi-Irlanti on taas virallisempi. Monet sanoo Iso-Britannia. Ensi vuonna Aruba ja Alankomaiden Antillien saa itsehallinnollisen aseman ja Alankomaiden kuningaskunta hajoaa.Federaatio, liittovaltio, liittotasavalta on monta eri termiä liittovaltioista. Intia on tasavalta mutta se on liittovaltio. Yhdysvallat on liittotasavalta muttei liittovaltio. Brasilia on federaatio. Se on maku asia miten haluaa käyttää federaatio sanaa. Venäjä on federaatio muttei liittovaltio koska liittovaltiota, liittotasavaltaa ei hallitaan maan pääkaupungista suoraan esim. Washington D.C. ei säädä kaikkea Yhdysvaltain lakeja vaan ne on osavaltio kohtaisia. Kun taas Moskova hallitsee koko Venäjää ja tällöin kaikki lajit tulee Kremlistä. --Herzl 16. elokuuta 2008 kello 17.21 (UTC)

Ee~ Tähän olisi kyllä voinut vastata ihan ao. keskustelusivulla. Missä nämä asiat selitetään? Minun päässäni federaatio ja liittovaltio ovat synonyymejä... --Louhikärmes 16. elokuuta 2008 kello 17.19 (EEST)

Eivät ole synonyymejä vaan hallinnollisia termejä. Paitsi liittovaltio ja federaatio ovat kyllä samaa tarkoittavia sanoja. Liittotasavalta on tarkoittaa yleensä tasavaltaa. Esim Alankomaiden kuningaskunta on liittovaltio mutta ei liittotasavalta. Liittovaltio voi olla esim kielen, uskonnon, etnisen ryhmän perusteella oleva valtio esin Belgia (flaamit ja vallonit, hollanninkieliset ja ranskankieliset) tai Intia jossa on monia eri kansallisuuksia. Liittotasavalta esim Saksa on valtio joka koostuu 16 osavaltiosta. Nämä osavaltiot eivät määräydy kielen, uskonnon tai kansallisuuden perusteella. Kun taas Bosnia ja Hertsegovina jakaantuu liittovaltioksi kolmen etnisen ryhmän perusteella bosniakit ja kroaatit ja serbit.Alankomaiden kuningaskunta on valtioliitto joka koostuu kolmesta osasta Alankomaat, Aruba ja Alankomaiden Antillit. Eli Alankomaat ei ole liittovaltio yksinään vaan se muodostaa Aruban ja Alankomaiden Antillien kanssa liittovaltion joiden pääkaupunki on Amsterdam. Tämä valtio liitto hajoaa kun saaret saavat itsehallinollisen aseman.

--Herzl 17. elokuuta 2008 kello 13.21 (UTC)

Ban Ki-moon

Ban Ki-moon on syntynyt Koreassa. Keskellä Etelä-Koreaa. Alue oli kyllä tuolloin Japanin alainen muttei osa Japanin keisarikuntaa. Voihan sanoa että Jean Sibelius syntyi Hämeenlinnassa Venäjällä mutta Suomi oli autonominen suurruhtinaskunta niin sanotaan Suomessa sillä Suomi ei ollut suoraan osa Venäjää vaan suurruhtinaskunta. Ukraina oli osa Venäjää. Korea oli siirtomaa muttei osa Japanin keisarikuntaa niin pitää sanoa Koreassa (silloisessa Japanin siirtomassa). Olisi huonoa ilmaista että korealainen syntyi Japanissa. Hän syntyi Koreassa Japanin siirotmassa jne. Korea ei ollut itsenäinen, Suomi ei ollut itsenäinen mutta sanottiin että Suomen puolella. Korean puolella. Hän matkusti Venäjän keisarikunnasa Suomen suurruhtinaskunnssa. Puhuttiin Koreasta ei Etelä tai Pohjoisesta vaan Koreasta joka tulloin menasi että koko niemimaa oli yhtänäinen Korea. --Theodor Herzl 22. elokuuta 2008 kello 18.04 (EEST)

Nobusuke Takatsukasa

Hei! Itse en osaa japania, mutta huomasin sinun siirtäneen artikkelin nimelle Nobusuke Takaｔsukasa . Onkohan tuo nimen keskellä oleva kirjain erehdyksessä tuollainen erikoismerkki-ｔ (vai onko sillä jokin kielellinen merkitys)? Googlella en löytänyt (tämän lisäksi) yhtään sivua erikoismerkillä, mutta nimellä Takatukasa kylläkin muutaman, ja loput sitten ts:llä. Ystävällisesti --Watsamies 23. maaliskuuta 2009 kello 20.40 (EET)

Se näkyykin jo muutetun, joten eipä siitä sen enempiä. --Watsamies 24. maaliskuuta 2009 kello 18.05 (EET)

A, källihän tuo. En kyllä yhtään keksi mistä moinen merkkikummajainen siihen on päässyt lipsahtamaan. Pahoitteluni. --Louhikärmes 15. huhtikuuta 2009 kello 01.34 (EEST)

kielenhuolto?

Mikä vika on verbissä "kuolla"? Sitä kartetaan Wikipediassa aivan turhaan, ja olen itse päinvastoin pyrkinyt vaihtamaan siihen muun kielenhuollon yhteydessä. Häveliäisyyttä? Karhun nimittämistä otsoksi? Myöskään noita aikamuotomuutoksia en näkisi tarpeellisiksi. --Ulrika 1. toukokuuta 2009 kello 11.26 (EEST)

Ei siinä minusta mitään erityistä vikaa ole, lause vain kuulosti paremmalta noin. Uutisissa on ohjeistettu käyttämään imperfektiä varmaan siksi, jotta uutiset olisivat ”ajattomia” – perfekti kun implikoi tilanteen olevan vielä päällä. Erityisen hassua on, jos uutisissa käytetään perfektiä ja imperfektiä sekaisin, joka näyttää epäloogiselta. --Louhikärmes 1. toukokuuta 2009 kello 11.33 (EEST)

Miksi englanniksi?

Kyselit luokasta: [[Luokka:Officer of the National Order of Quebec‎]] miksi englanniksi?. Kysynkin, miten muuten kuin englanniksi? Ei tuota Officeria oikein voi suomentaa eikä varsinaista nimeä National Order of Quebeciakaan.. Mietin tuossa aikani miten tämän tehdä, mutten löytänyt mitään järkevää suomenkielistä vaihtoehtoa. Tämä samoin kuin Order of Canadan kohdalla. --J Hazard 19. toukokuuta 2009 kello 05.31 (EEST)

Lähinnä mietin notta miksei ranskaksi, kun se kai on Québecin virallinen kieli ja kait tuon ritarikunnankin kieli..? --Louhikärmes 19. toukokuuta 2009 kello 05.34 (EEST)

Jaa, no voihan nuo artikkelit siirtää ja tehdä ohjaukset, ei minulla mitään sitä vastaan ole. Itse kun en Ranskaa osaa (Vaikka haluaisin opiskella) niin tein ne enkku wikin pohjalta. --J Hazard 19. toukokuuta 2009 kello 05.36 (EEST)

FYI, luokkaan linkittäminen onnistuu näin: Luokka:Officer of the National Order of Quebec‎. --Anr 19. toukokuuta 2009 kello 05.43 (EEST)

Tarkistuspyyntö

Moi,

Aikomuksenani olisi laittaa Seiken densetsu -artikkeli lähipäivinä SS-äänestykseen, mutta sitä ennen haluaisin tarkistuttaa 3 käyttämääni japaninkielistä lähdettä. Olisi tosi mukavaa, jos voisit japania osaavana tarkistaa, että lähteet on tulkittu oikein. Tässä artikkelissa esitetyt väitteet ja niiden lähteet:

• "Legend of Mana Ultimania sisältää peliohjeiden lisäksi tietoa pelin tarinasta ja kehityksestä." (1)
• "Seiken densetsu 4 oli Japanin kymmenen myydyimmän pelin joukossa kahden viikon ajan." (2 ja 3)

Kiitoksia jo etukäteen. --Caulros 27. toukokuuta 2009 kello 18.37 (EEST)

Jeh, näyttääpä tuossa Ultimania-opuksessa olevan ainakin pari kehitystiimin haastattelua ja kehitysdokumentteja (Legend of Mana Encyclopedia Vol.EX), kuin myös ilmeisimmin taustatarinan selostusta (hahmoesittely osassa 1, tehtävien ja kolmen suuren tarinan käsittely osassa 9).　SD4 myös löytyy tosiaan noilta kahdelta Famitsūn top 10 -myyntilistalta joulukuussa 2006 ja sit taas vuoden 2007 alussa enää ei, joten jälkimmäinenkin tieto näyttäisi paikkansapitävältä. --Louhikärmes 28. toukokuuta 2009 kello 03.21 (EEST)

OK, paljon kiitoksia! --Caulros 28. toukokuuta 2009 kello 11.29 (EEST)

Eipä kiittämistä^^ --Louhikärmes 29. toukokuuta 2009 kello 02.52 (EEST)

Suuren johtajan syntymästä

Moi. Huomasin vasta nyt kommenttisi "Kim Il-sung" artikkeliin. Olet aivan oikeassa lipun suhteen, Pohjois-Korean lippua ei saisi käyttää, sillä valtioita ei ollut vielä olemassakaan kun "ikuinen presidentti" syntyi. Jotain muuta tilalle, mutta mitä?--C.Colérus 20. heinäkuuta 2009 kello 23.15 (EEST)

Asiasta lie parasta keskustella itse artikkelin keskustelusivulla, mutta käsittääkseni Kimin syntymän aikoihin Korean nimeimaa oli niin de facto kuin de jurekin osa Japanin imperiumia. En tiedä oliko Korealla Japanin siirtomaana käytössä jotain omaa lippua, jos ei, näkisin Japanin lipun kuranteimpana, koska kyseisen valtion alaisuuteen maapläntti silloin kuului. Tietty nuo syntymäpaikkojen logiikat eivät täysin noudata valtiorajalogiikkaa – useimmat nykyisen Suomen valtion rajojen sisällä syntyneet on merkitty syntyneiksi ”Suomessa”, vaikka tämä olisi tapahtunut ennen vuotta 1917. Tämä lie perusteltua sikäli, että maantieteellisenä käsitteenä Suomi on ko. aikaan ollut olemassa, mutta Suomen lipun käyttö olisi kai kuitenkin tuolloinkin virheellistä. --Louhikärmes 21. heinäkuuta 2009 kello 03.34 (EEST)

Luettelo suomenkielisistä mangasarjoista

Voisitko ystävällisesti ottaa kantaa keskusteluun artikkelin keskustelusivulla, kun olet poistanut ei-japanilaiset sarjat listalta. Käsittääkseni artikkelin otsikossa ei lue Japanilaiset mangasarjat vaan siihen on tarkoitus listata mangasarjat yleensä. Kiitos. --Julie 2 10. lokakuuta 2009 kello 01.33 (EEST)

Viittauksen päiväys

Ihan yksinkertaisesti vain 26.7.2010 ilman linkityksiä, kuukausikin numerolla. terv. --Ulrika 26. heinäkuuta 2010 kello 10.37 (EEST)

Rooger, pahoitteluni. --Louhikärmes 26. heinäkuuta 2010 kello 13.07 (EEST)

Seuloja-oikeudet

Hei, lisäsin sinut kokeeksi merkityt versiot-lisäosaan liittyvään seuloja-käyttäjäryhmään. Lisäyksen hyödyllisin vaikutus on se, että nyt muokkauksesi merkitään automaattisesti sotkuvapaiksi. Toinen muutos on artikkelien muutossivuille ja historialistoihin tulleet palauta-linkit. Palauta-linkkejä voi käyttää selvien sotkumuutosten varmistamattomaan kumoamiseen. Itse merkittyjen versioiden käyttöliittymän käyttöönotto vaatii myös näytä merkittyjen versioiden käyttöliittymä -pienoisohjelman ottamisen käyttöön. Ilman pienoisohjelman käyttöönottoa tarkoitus on, että Wikipedian toiminta pysyisi jokseenkin samana kuin ennenkin. Käyttöliittymän saa otettua käyttöön seuraavasti : (toiminnot:asetukset → pienoisohjelmat → käyttöliittymä → näytä merkittyjen versioiden -käyttöliittymä (rasti ruutuun). Tarkemmat ohjeet käytöstä löytyvät sivulta ohje:versioiden arviointi.

Koska lisäosa on vasta koekäytössä, niin olisi kiva saada kuulla jos ilmenee jotain ongelmia. --Zache 21. tammikuuta 2012 kello 09.25 (EET)

Yeah, thanx. --Louhikärmes 21. tammikuuta 2012 kello 15.06 (EET)

Saburō Sakai

Tuota noin, Saburo Sakai artikkelin bushido- osuus on totta, eikä ole epäilyttävä. Sakai kertoo siitä itse muistelmateoksessaan Samurai missä hän toteaa säännöstöä noudatetun perheessään ja kylässä, mistä hän oli kotoisin. Hän ei tosin kerro miten säännöstöä oli sovellettu siihen aikaan ts. 1900-luvun alkupuoliskolle. Pitää muistaa, että Sakai oli samurai-sukua ja että järjestelmä oli lakkautettu vasta vajaat kaksi sukupolvea taaksepäin. Minulla ei itsellä ole Samurai- teosta vaan kirjoitin artikkeliin teoksen ollessa lainassa joten en pysty tarkoin palauttamaan kirjoittamaani tekstiä ja kumoaminen ei onnistu enää kumoa- toiminnolla.Korina (keskustelu) 12. heinäkuuta 2012 kello 18.55 (EEST)

Kommentoin artikkelin keskustelusivulla. --Louhikärmes (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 21.15 (EEST)

Terve, Louhikärmes!

Moi, Louhi! Nimes kuulostaa; Lohikäärmeeltä. Nimeni on: Monster X 100. Mitäs pelejä sul on? Onks sul Nintendo consoleita, pelejä vai molempia? tä? mul on 2 consolia! Consolit ovat: 3ds ja wii. mitä juttua sinä ♥? Mä ♥ Mansikkaa ja Mansikka kakkua. Meikäläinen on Nintendon FANI!. Yks asia vielä! Oo miun Kaveri! --Monster X 100 (keskustelu) 9. syyskuuta 2012 kello 09.04 (EEST)Monster X 100

Time Stranger Kyokon hahmot

Reilu viisi vuotta sitten tuumasit, ettei Time Stranger Kyokon sivuhahmoista tarvita artikkeleita. Kyseenalaistin nyt merkittävyyden. – Kuohatti 16. lokakuuta 2012 kello 16.23 (EEST)

Manga ja anime

Heips, manga- ja animeartikkelit on pääosin aika epämääräisessä kunnossa. Varsinkin Luokka:Manga- ja animehahmot on täynnä epämääräisiä juoniselostuksia eikä mitään kunnollisia lähteitä. Mä mietin, että kannattaisko hahmoja luetteloida pääartikkeliin, tehdä isompia luetteloita vai antaa olla omina artikkeleina. Voisitko vilkaista jonkun sulle tutumman animen/mangan artikkeleita ja tehdä niille jotain? Tärkeintähän tässä olisi päästä edes alkuun, että saisi ne vähiten merkittävät artikkelit pois ja jotain epämääräisimpiä selostuksia pois. Ja ei sulla myöskään olis mitään hajua, mistä niitä lähteitä kannattais alkaa hakea? Tietokirjoja mangasta on suomeksi tyyliin kolme ja niistä irtoaa tietoa korkeintaan sarjojen artikkeleihin. Netistäkään en ole löytänyt mitään järkevää; jotain wikejä olis, mutta ne ei periaatteessa käy. --Velma (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 11.25 (EEST)

Jeh, vilkaisin nopsasti muutamaa luokan artikkelia, ja melkoista puppuahan siellä enimmäkseen oli. Mutulla epäilisin, että ongelman perusydin on se, että artikkeleja kirjoittelevat enimmäkseen parinkympin nuoremmalla puolella olevat, joilla ei välttämättä ole vielä kunnon tatsia siihen, millaista tyyliä tietosanakirja-artikkelin tulee edustaa. Useimmat artikkelit muistuttavat ennemminkin kökköjä DVD-/sarjispokkarien takatakansitekstejä...

Kuten muokkaushistoriaani vilkaisemalla huomaa, olen käyttänyt nyt jo useamman vuoden kääntämällä Gundam-aiheisia artikkeleita japaninkielisestä Wikipediasta, häpeäkseni aika mekaanisesti. Huolimatta sarjan keskeisestä asemasta Japanissa aiheesta kun ei ollut artikkelin artikkelia silloin kun aloitin (eikä taida olla vieläkään sellaisia, joita en itse olisi käätänyt). Lapsenuskossani olen ajatellut, että jos artikkelit ovat kelvanneet Ja-Wikille, kelpaavat ne myös tänne. Missään nimessä erityisen hyviä artikkeleita ne eivät mielestäni kyllä ole. Uudemmissa on sentään edes aika hyvin lähteitä, joskin järjestään japaniksi tietty. Periaatteessa voisin panna noita nykyisiä hahmoartikkeleita jonnekin todo-listalle sitten, kun tämän nykyisen Gundam Age -artikkelin saan loppun. Ongelmana on kyllä vähän se, etten ole nähnyt varmaan mitään noista sarjoista, joista noita ongelmallisia artikkeleja on, kuin vain osaksi. Asiantilaa on myös vaikea korjata, koska useimmat ovat jotain satamiljoonaa osaa pitkiä šōnen-sarjoja. x_X Bleachinkin kanssa nostin kyllä kädet pystyyn, kun joskus männävuonna Bleachin artikkelissa joku aina kävi ”korjaamassa” Sui Fengin Soifoniksi (tämä siis ennen kuin sarjaa alettiin julkaista suomeksi). Tästä päästäänkin toiseen ongelmaan – itse luen ja katson japanilaisen popkulttuurini alkukielellä, enkä siksi yleensä tiedä erikseen jostain tarkastamatta, millaisia ratkaisuja käännöksessä on tehty.

Lähteiden suhteen tilanne on kyllä nihkeä. Suomeksi mainitsemiesi lisäksi tulee lähinnä mieleen joku Anime-lehti, jossa saattaisi olla jotain aihetta sivuavia artikkeleita. Tietty niiden löytäminen vaatis kirjastojen koluamista... Itse sarja on hankala lähde varsinkin juuri näiden vuosikausia jatkuneiden sarjojen kanssa. Uudemmilla sarjolla niiden kotisivuilta saattaa löytyä hahmoesittelyitä ja tällaiset varmaan kelpaisivat lähteiksi, mutta ne ovat sitten tietty japaniksi. Suomalaisten käännösten julkaisijat taitavat harvemmin kotisivuihin panostaa?

Kokonaisuutena olen henk.koht. sitä mieltä, että vain aivan tärkeimmät hahmot omaksi artikkelikseen (esim. Gundamista puhuttaessa Amuro Ray ja Char Aznable, jotka ovat melkoisia kulttuuri-ikoneita), muut Luettelo sarjan foo hamoista -tyylisiin artikkeleihin tai ehkä pääartikkeliin, jos hahmoja ei ole kauheasti. Joka ikistä markan sivuhahmoa ei tarvinne edes listata. Ensi töiksi voisi esim. jotain Naruto- ja Jūgiō-hahmoja koota vaikka luetteloksi. Tässäkin on nyt taas sitten se, että monesti nuo hahmoartikkelit ovat niin kelvottomia, ettei niitä voi käyttää oikein edes referaatin pohjana. Siinä tilanteessa antaisin kyllä huoletta kirvestä koko artikkeleille. --Louhikärmes (keskustelu) 21. lokakuuta 2012 kello 21.48 (EEST)

No hei, ne Gundam-artikkelit on sentään sieltä paremmasta päästä. Mulla on ongelmana näissä se, etten osaa japania ja sen osaamisesta olis tosi paljon hyötyä. Tuntemattomista sarjoista on myös vaikea erottaa, että mitkä hahmot on pää- ja sivuhahmoja. Jotain kokoelma-artikkeleja voisin kuitenkin yrittää kasata, että saadaan artikkelimäärä vähän pienemmäksi. --Velma (keskustelu) 29. lokakuuta 2012 kello 08.44 (EET)

Jep, sama vika tosiaan, ettei multa löydy omasta takaa niin paljoa tuntemusta noista sarjoista, että osaisin välttämättä erotella oleellisia ja epäoleellisia hahmoja. Jos kumminkin haluat että kaivan jotain yksittäistä tietoa japanilaisilta kotisivuilta tai vilkaisen miten asiat on ja-Wikissä hoidettu, niin hihkaise. --Louhikärmes (keskustelu) 29. lokakuuta 2012 kello 14.24 (EET)

Salaperäinen yhteenveto

Myöhäisiltaa ja anteeksi tämä pieni häiriö. Itseäni jäi aiemmin tänään vaivaamaan tämän yhteenvedon tarkoitus, joten ajattelinkin nyt kysyä että mitä mahdoit tuolla yhteenvedolla "gemenat" tarkoittaa. Ja kyllä, olin (TAAS) kirjoittanut ne kappaleiden nimet en-wikin tyyliin *viheltää* --Yooshimen_fin (keskustelu) 5. lokakuuta 2013 kello 23.49 (EEST)

Kirjainkoostahan siinä tosiaan oli kyse. --Louhikärmes (keskustelu) 6. lokakuuta 2013 kello 10.14 (EEST)

Siinähän se vastaus tulikin, tuo sana "gemenat" oli vain itselleni uppo-outo :) --Yooshimen_fin (keskustelu) 6. lokakuuta 2013 kello 14.56 (EEST)

Tōhō vai Touhou?

Hei, ja anteeksi häiriö - ymmärrän toki, että Hepburn-latinalaistusta on syytä käyttää transkriptiossa, mutta mistäköhän käytännöistä oikein mahdatte puhua? Mielestäni on hyvin erikoista, jos jok'ikisellä muulla kielellä sivun nimi on Touhou Project, mutta nimenomaan suomeksi nimi on käännetty Tōhō. Lisäksi huomauttaisin, etten missään tapauksessa ole tehnyt transkriptiossa omia ratkaisujani, vaan seurannut käytännössä kaikkien muiden esimerkkiä.

Hexjr (keskustelu) 2. toukokuuta 2014 kello 10.37 (EEST)

Käytännöllä viittaan tähän. Suomalaisessa Wikipediassahan on periaate, että sikäli kun suomalaista, vaihtoehtoista nimeä ei ole (esim. peleistä olisi olemassa viralliset suomalaiset painokset), nimet transkriboidaan johdonmukaisesti Hepburnilla, eikä (toisin kuin esim. En-Wikissä käsittääkseni) ruveta arvuuttelemaan mikä on käytetyin muoto, joka sitten saattaa olla tai olla olematta jonkin standardin mukainen. Tästä on se etu, että systeemi pysyy koko Wikin läpi johdonmukaisena, eikä samaa sanaa kirjoiteta eri tavoin eri paikoissa. Lukijan ja kirjoittajan ei myöskään tarvitse tapauskohtaisesti arvailla, mitä tapaa olisi syytä käyttää.

Transkribointihan on aina kieltenvälistä, eli se, miten asia jollain muulle latinalaisilla aakkosilla kirjoitetulle kohdekielelle hoidetaan, ei vielä ratkaise sitä, miten transkribointi suomeen tulisi hoitaa. Tämä koskee yleisesti kaikkia kieliä, ei vain japanin transkribointia (katso vaikka venäjää). Samaten yleisemminkin eri kielisillä Wikipedioilla on omat käytäntönsä, eikä niistä pidä päätellä, miten täällä pitäisi asioiden olla (en kyllä ole yhtään varma, onko tuo nimeäminen kaikkien muiden Wikien osalta niiden omien käytäntöjen mukaista).

Summa summarum: Artikkeli suomalaisella nimellä jos sellainen on, ja jos ei ole (kuten nyt ei ole), niin alkukielisellä nimellä (eikä vaikkapa englanninkielisellä nimellä) tarvittaessa latinalaisille aakkosille sovittujen, tämän Wikipedian periaatteiden mukaan translitteroituna. Ei siis katsella millaista muotoa vaikkapa englanninkielisessä tekstissä käytetään. Muutkin artikkelit on samoin periaattein tehty, enkä näe että tässä olisi aihetta poikkeukseen. --Louhikärmes (keskustelu) 2. toukokuuta 2014 kello 16.14 (EEST)

Jaa, jos tällainen käytäntö on kerran olemassa, niin sen mukaan sitten. Aivan ymmärrettävää, olkoon asia näin. 85.76.51.176 2. toukokuuta 2014 kello 17.48 (EEST)

Kielenhuoltokahvihuoneen kommenttiasi selvensin...

jos tein sen väärin, niin kumoa tulkintani. Asiallahan on taas tuttu ip, joten vääntäminen on sinänsä turhaa. Iivarius (keskustelu) 28. heinäkuuta 2014 kello 00.53 (EEST)

Ihan oikein olet selventänyt, kiitos siitä. En huomannut katsoa kunnolla, kenelle olen vastaamassa, vaikka onhan kysymys sinällään ihan kurantti. --Louhikärmes (keskustelu) 28. heinäkuuta 2014 kello 07.12 (EEST)

Shinkansen ja shōgun

Kysynpä suoraan sinulta: onko Shinkansen mielestäsi erisnimi vai ei? Nyt se on kaikissa artikkeleissa kirjoitettu isolla alkukirjaimella, mutta kai sen voi ajatella myös yleisnimeksi. Tōkaidō Shinkansen, Tōkaidō shinkansen vai Tōkaidō-shinkansen?

Sitten tuli mieleen pohtia myös termiä shōgunaatti/shogunaatti/šogunaatti/šōgunaatti, josta taisi joskus olla myös keskustelua. Pari šogunaatti ja shōgun on aika älytön, samoin suomea ja japania yhdistelevä termi shōgunaatti (muistan lukeneeni jossakin myös pitkän valituksen vastaavan englanninkielisen termin käytöstä samantyyppisin perustein). Olisiko sinusta ok, jos siirryttäisiin käyttämään yksinkertaisesti sanoja sotilashallinto ja bakufu? Mielestäni esimerkiksi Raisa Porrasmaa vaikuttaa tekevän niin johdonmukaisesti kirjassaan Temppelin hämärästä matsurin vilinään, joka on kuitenkin uusi ja korkeatasoinen suomenkielinen lähde, eikä sieltä vastaavaa sanahässäkkää löytynyt. Eli siis Ashikaga-bakufu (tai jopa Ashikaga-sotilashallinto), shōgun ja leipätekstissä sotilashallinto. --Epiq (keskustelu) 3. toukokuuta 2015 kello 10.39 (EEST)

Hyviä kysymyksiä, joihin minulla ei välttämättä ole suorilta käsin vastauksia.

Shinkansenin näkisin erisnimenä, etupäässä siksi, ettei suurnopeusjunia yleisesti kutsuta japaniksi shinkanseneiksi, vaan tämä viittaa vain JR:n luotijunaverkostoon. Sanaa voisi verrata vaikkapa Pendolinoon. Toisaalta kyseessä on vanha termi, ja paljon käytettyinä sellaisilla on monesti taipumusta yleisnimistyä. Pienellä googlailulla vaikutti, ettei asia ole japanilaisillekaan itsestään selvä, ja kumpaakin näkökantaa esiintyi. Japanilaisten ei tosin tarvitse asiaa ortografian vuoksi ratkaista, toisin kuin meidän. Sanoisin siis että isolla, mutten täysin tuomitsisi pienellä kirjoittamistakaan.

Yhdysmerkki vai ei? Kokeillaan analogian kautta: Kumpi kuulostaa paremmalta, Häme Pendolino vai Häme-Pendolino? Sanoisin kyllä että ehdottomasti jälkimmäinen, joten yhdysmerkki tuntuisi olevan paikallaan. Kielenmukainen vaihtoehto olisi myös genetiivirakenteella kääntäminen (Tōkaidōn Shinkansen), mutta koska Tōkaidō viitannee siihen reittiin ennemmin kuin määränpäähän tai alueeseen, jossa se kulkee, niin tämä ei tuntuisi hyvältä. Itsestäni siis Tōkaidō Shinkansen tuntuisi paremmalta.

Olet myös oikeassa siinä, että sanojen šogunaatti ja shōgun muodostama pari on aika hämäävä, samoin lainasta johdettu erikoistermi tässä tilanteessa, jossa sitaattilainan kirjoitusasu ei vastaa johdetun sanan asua. Johdosten käyttäminen olisi luontevampaa, jos alkuperäinen sana (šōgun) olisi kotoutunut suomeen, mutta näin on kyllä hankala tulkita olevan. Siksi šogunaatti-sanan välttäminen on ihan perusteltua, kuten ajattelit.

Japanista kertovien suomenkielisten lähteiden kielenhuollollinen taso on minusta vähän kirjava, mutta sotilashallinto- ja bakufu-termeihin siirtymistä en pitäisi huonona (tuohon kirjaan voisi myös olla hyvä tutustua). Bakufu ei mielestäni ole kuitenkaan kauhean tuttu termi suomenkielisessä tekstissä, eikä sitaattilainoja muutenkaan kannata viljellä turhaan, joten pitäisin ehkä sotilashallinto-sanaa suotavampana. --Louhikärmes (keskustelu) 3. toukokuuta 2015 kello 12.26 (EEST)

Edit: Tarkemmin ajatellen taitaapa olla lainattu englannista se ”šogunaatti”-sana. No, hämäävää yhtä kaikki. --Louhikärmes (keskustelu) 3. toukokuuta 2015 kello 12.37 (EEST)

Vaikuttaa ihan järkevältä pohdinnalta. Parempi siis varmaankin jättää nimet nykyiseen asuunsa, ainakin toistaiseksi. Jostain syystä ne ovat välillä häirinneet minua, hyvä jos ei tarvitse miettiä enää.

Bakufu ei tosiaan ole kovin usein käytetty termi, ja Porrasmaakin käyttää sitä vain ajoittain sotilashallintoa selittävänä kursivoituna terminä. Etenkin leipätekstissä kannattaa varmasti käyttää sotilashallintoa, mikä on lukijankin kannalta ymmärrettävämpi ilmaus. Alan kallistua sille kannalle, että š/shōgunaatti-sekasotkusta tulisi luopua, ja nyt se on myös lähteen mukaista. Pitänee jossain vaiheessa käydä artikkeleita läpi. Kannattaa muuten ehdottomasti tutustua tuohon kirjaan, en ole vielä ehtinyt kokonaan kahlata läpi, mutta kieliasu vaikuttaa hyvältä ja paljon sellaista asiaa, josta on toivonut suomenkielistä lähdettä.

Asiasta kolmanteen – oliko Japanin joista ja vuorista muuten joskus keskustelua jossakin? Päädyttiinkö siinä nimeämisen suhteen jonkinlaiseen selkeään lopputulokseen? --Epiq (keskustelu) 3. toukokuuta 2015 kello 18.32 (EEST)

Muistaakseni oli keskustelua, mutta mihinkään hirveän selkeään lopputulokseen ei taidettu päästä. Hiljattain löysin Kielitoimiston ohjepankista kiinalaisia nimiä koskevan ohjeen, jossa todetaan, että ”Jos paikan lajia ilmaisevia nimenosia, kuten joki ja vuori on tarpeen kääntää, tällainen nimenosa kirjoitetaan yhteen varsinaisen nimen kanssa ilman yhdysmerkkiä.” Mielestäni tämä sääntö sopisi hyvin japaniinkin, koska nimeämiskäytäntö on hyvin samanlainen – siis Biwajärvi, Unzenvuori, Tamajoki jne. Tuntuisiko järkevältä? --Louhikärmes (keskustelu) 3. toukokuuta 2015 kello 20.45 (EEST)

Tuo ohje koskee tietääkseni ihan kaikkia kieliä. Gopase+f (keskustelu) 3. toukokuuta 2015 kello 20.59 (EEST)

Periaatteessa tuntuu ihan järkevältä. Olisiko sitten ok vähitellen siirtää artikkeleita Biwajärvi-tyyppisille nimille? Tuleeko Fujistakin Fujivuori? Jokien kanssa muodot Edogawa ja Edojoki tuntuivat aiemmin hyviltä, Edo (joki) ei niinkään. Mietin että kumpaakin voisi käyttää, mutta ehkä kuitenkin sitten samantien loppuosa suomeksi. --Epiq (keskustelu) 6. toukokuuta 2015 kello 20.03 (EEST)

Minusta ainakin olisi, erityisesti Biwajärvi. Kauhean usein näkee muotoa Fuji-vuori, mutta tuollainen on kyllä mielestäni vähän kielenhuollolle vieras muoto. Fuji olisi periaatteessa Fujivuori (koska japaniksi se on aina Fujisan, ei pelkkä Fuji), mutta tuo on siksi yleinen nimi, että pelkkää Fujiakin voisi poikkeuksena ajatella. Toisaalta se äännetään silti suomeksikin fudži, mikä puhuu eksonyymitulkintaa vastaan. Onkohan tätä siinä Pariisista Papukaijannokkaan -kirjassa?

Edo (joki) ei kyllä tunnu hyvältä, Edojoki olisi tuon ohjeen mukainen ja siksi paras minusta. Ainoa ongelma on silloin se, että joen tms. ja jonkun muun sen mukaan nimetyn alueen yhteys hämärtyy (vrt. Edojoki vs. Tokion Edogawan erillisalue), mutta tälle ei varmaan oikein voi mitään. Artikkelissa se lienee hyvä mainita. --Louhikärmes (keskustelu) 6. toukokuuta 2015 kello 22.51 (EEST)

Sain tuon Porrasmaan kirjan nyt käsiini, ja se saa ainakin välittömästi hyväksyntäni siinä suhteessa, että vokaalipituus on jaksettu merkitä. --Louhikärmes (keskustelu) 15. toukokuuta 2015 kello 18.20 (EEST)

Viitteiden poisto

Moi! Hyvä että päivität Japanin kaupunkien väkilukuja, mutta mielestäni on aika huono juttu vaihtaa viitteistettyjä lukuja viitteettömiin (vaikka alkuperäinen viite ei enää suoraan toimisikaan). Viitteettömiä lukuja ei mielellään tulisi lisätä Wikipediaan ollenkaan. Ovatko päivitetyt luvut ja-wikistä vai jostakin muualta? Olisi kohteliasta etsiä uusi lähde esimerkiksi kaupungin sivuilta, jos kerran vaivautuu tekemään päivityksen :-) --Epiq (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 20.54 (EEST)

Ja-Wikistä. Myönnän, että tässä on ollut kyse omasta laiskuudesta – Iwaten kaupungeista monet ovat piilottaneet uusimmat väestötiedöt ärsyttävästi raskaisiin pdf-tiedostoihin, eikä niitä löydy helposti kotisivulta kuten useimpien Aomorin ja Hokkaidōn kaupunkien tapauksessa. Kun kumminkin Ja-Wikissä on helposti ollut tuoreita lukuja niin olen sitten vaihtanut ennemmin ne tilalle kuin jättänyt kuusi vuotta vanhat luvut. Näin myös siksi, kun ne Uub.jp-linkit, jotka niissä ovat ennen olleet, eivät ole toimineet ja kerran jotain sellaista katsoessani siellä annettiin kaupungille hieman eri lukuja kuin kaupunki itse samalla päivämäärällä.

Olet kumminkin joka tapauksessa ihan oikeassa huomauttaessasi asiasta – pahoittelut, olen jatkossa huolellisempi. --Louhikärmes (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 21.15 (EEST)

Kiitos. Noiden kaivaminen on tosiaan Japanin tapauksessa usein tajuttoman rasittavaa... En tiedä oliko kyse samasta asiasta, mutta välillä olen itse törmännyt kahteen eri lukuun, joista toisessa on mukana ulkomaalaiset ja toisessa ei (muitakin laskennallisia valintoja saattaa toki olla). --Epiq (keskustelu) 12. lokakuuta 2015 kello 21.28 (EEST)

Hups

Tässä lähti reippaasti muiden keskustelukommentteja pois, varmaan vahingossa? Korjaathan. --Jmk (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 09.02 (EEST)

Ehdin korjata ekana. --Silvonen (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 09.25 (EEST)

Mitenkähän siinä nyt noin kävi, PtG kirjoitti jotain samalla kun olin kirjoittamassa omaani, mutta mielestäni kopioin vain oman kirjoitukseni sen diffin jatkoksi alemmasta laatikosta? Ilmeisesti en sitten. Pahoitteluni ja kiitos korjauksesta, ei tosiaan ollut tarkoituksellista. --Louhikärmes (keskustelu) 2. toukokuuta 2016 kello 10.07 (EEST)

Kiitos

Tammikuun alussa, osallistuessasi keskusteluun englanninkielisestä sanasta deadname, toit selkeällä tavalla esiin eräitä ajatuksia, jotka olivat minuakin pitkään mietityttäneet. Kiitän sinua siitä. Mikäli haluat lukea, minkälaiseen kantaaottavaan pohdiskeluun tulit minut innoittaneeksi, voit vierailla keskustelusivullani. Aloitin kyseisen tekstin kirjoittamisen täällä, mutta sitten tulin ajatelleeksi, ettet välttämättä toivo pitkää vuodatusta omalle keskustelusivullesi. Otaksun, että et ole kanssani kaikilta osin samaa mieltä; siitä huolimatta yksi kirjoitukseni tavoitteista on osoittaa kiitollisuutta. Toivotan onnea muuhunkin toimintaasi Wikipedian kehittäjänä. – Jippe (keskustelu) 30. tammikuuta 2022 kello 15.01 (EET)

Kiitos kiitoksista ja myös huomaavaisuudestasi keskustelusivuani kohtaan ;) Koska monesti keskusteltut jäävät – jo ihmisen peruspsykologiastakn johtuen – luutuneiden mielipiteiden heittelemiseen poteroista, olen iloinen, jos sellaisen seuraaminen saa jonkun laajentamaan tai paremmin jäsentelemään omia ajatuksiaan, ovat ne sitten mitä hyvänsä.

Pyrin välttämään Wikipediassa yleisiin yhteiskunnallis-poliittisiin keskusteluihin ajautumista – eihän Wiki muutenkaan ole sellaisille tarkoitettu. Täysin sitä ei kuitenkaan nähtävästi voi välttää silloin, kun ne kietoutuvat Wikipedian itsensä periaatteisiin ja toimittamiseen. Totean kumminkin, että luultavasti olet tehnyt tilanteesta melko samansuuntaisia havaintoja ja päätelmiä kuin minä. Wikipedian kontekstissa näen asian niin, että ovat meidän yleiset ajatuksemme mitä hyvänsä, Wikipediaa tehdessämme olisimme sitoutuneita Wikipedian arvoihin. Tällainenhan on ylipäätään tarpeen kun toimitaan missä hyvänsä moniarvoisessa yhteisössä – tosin moniarvoisuus tuntuu ylipäätään jääneen ideaalina paitsioon yhteiskunnassa. Joka tapauksessa näitä Wikipedian arvoja tulkitsen itse niin, että artikkeleissa pyritään totuudellisuuteen, ei johonkin moraaliseen oikeellisuuteen, ja tarkoitus on palvella lukijaa ja tämän ymmärrystä. Lukijaan pitäisi myös luottaa sen verran, että moraalisten ja muiden päätelmien tekeminen jätetään lukijalle. Aivan erityisesti tavoitteena ei voi olla lukijan tietoinen manipulointi ja indoktrinaatio. Tämä taitaa olla ristiriidassa ainakin ns. kriittisten yhteiskunnallisfilosofisten näkemysten kanssa, mistä seuraa ainakin kahvihuonekeskustelua.

Joka tapauksessa toivotan myös menestystä sinulle wikipedistinä ja Wikipedialle orwellilaisten pyrkimysten edessä. --Louhikärmes (keskustelu) 2. helmikuuta 2022 kello 09.58 (EET)