Keskustelu käyttäjästä:Nysalor

Ajankohtaista

Näyt osallistuneen osoitepaljastusäänestys 1:een. Nyt on meneillään osoitepaljatusäänestys 2. http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:%C3%84%C3%A4nestys/Osoitepaljastin2#EHDOTAN_.C3.84.C3.84NESTYKSEN_KESKEYTT.C3.84MIST.C3.84.21 Auru Aro 5. huhtikuuta 2006 kello 14.50 (UTC)

muokkaamasi sivut

Tosi kiva että muokkaat ja siistit tekstejäni.Olen uusi tekijä tässä wikipediassa, enkä vielä ihan hallitse kaikkia niksejä.Olen myös asunut niin kauan poissa Suomesta, että joskus olen vähän epävarma kielenkäytöstäni ja tyylistä muutenkin.Kiitos vaan! Miriam 5. huhtikuuta 2005 kello 20:00:21 (UTC)

Kiitos vinkeistäsi. En kyllä oikein ymmärtänyt kuinka Wikimedia Commonsista löytyy kirjailijoiden valokuvia.En löytänyt sieltä kirjailija kategoriaa ollenkaan? Toinen kysymys: Etsin luokkaa: Israelilaiset kirjailijat, nähdäkseni ovatko omat artikkelini siellä.Huomasin että A.B.Yehoshua on pantu A-kirjaimen alle. Nimenhän pitäisi tietysti olla Y-kirjaimen alla.Kuinka sen voi korjata? Miriam 6. huhtikuuta 2005 kello 12:03:34 (UTC)

Sorry!

• Halló Nysalor! I was a litle confused after several days solving interwikiconflicts. Best regards Gangleri 16. huhtikuuta 2005 kello 16:31:22 (UTC)

Artikkelien merkitseminen roskaksi

Kun merkitset vandaalien lisäämiä roska-artikkeleita roskaksi, muista käydä lisäämässä kyseisen käyttäjän keskustelusivulle myös huomautus/varoitus asiasta. Nuo valmiit varoituksen löytyvät editointinäkymäst nappuloiden T1-T3 kohdalta. --Joonas 17. lokakuuta 2005 kello 07:23:49 (UTC)

Yleensä olen niin tehnytkin. Taisi tänään unohtua, kun heitin roskamerkinnän kiireessä juuri ennen kuin piti sammuttaa tietokone ja lähteä. – Nysalor 17. lokakuuta 2005 kello 16:00:20 (UTC)

Glorantha

Arvasin että joku kalikoslainen on täällä, kun Glorantha-artikkeli oli niin laaja :) Olisi mukavaa saada fantasiamaailmasta vielä enemmänkin tietoa wikiin. Ehkä HeroWarsista tai Gregistä? - Ilona 31. joulukuuta 2005 kello 18:10:41 (UTC)

Hieno artikkeli Gregistä, loistavaa työtä! Eipä kyllä ole ainakaan heti siihen mitään lisättävää. Ja ideasi HeroWarsin ja HeroQuestin suhteen oli myös hyvä, turha niistä on kahta erillistä artikkelia laatia. --Ilona 9. tammikuuta 2006 kello 10:57:48 (UTC)

Etelä- ja Pohjois-Amerikka

Guatemala, Kuuba ja Trinidad ja Tobago kuuluvat Pohjois-Amerikkaan, minkä toivon sinun huomioivan kirjailijoita luokitellessasi. --Hippophaë 8. maaliskuuta 2006 kello 22.20 (UTC)

Vuonna

Olit palauttanut kaikki poistamani 'vuonna'-sanat Wendla Randelin -artikkeliin. Kun kyse on selvistä vuosiluvuista, ei 'vuonna'-sanaa ole tarpeen käyttää. Toivottavasti tästä ei nyt tule mitään arvovaltakiistaa. Kukaanhan ei omista artikkelia, vaikka olisi sen aloittanutkin. Niin ja lausetta ei yleensä aloiteta aikamääreellä, ellei ole erityistä syytä, siksi siirsin ne joissakin kohdin jäljemmäksi. --Ulrika 1. kesäkuuta 2006 kello 15.27 (UTC)

Lause voidaan hyvinkin aloittaa aikamääreellä, kun se toimii eräänlaisena kehyksenä tapahtumalle. Se jäsentää tapahtumia, ja esimerkiksi Pehr Gustaf Randelin kuolemasta kertova kohta kuulostaa minusta töksähtävältä ilman aloittavaa aikamäärettä.

Vuonna-sana kuuluu omaan kirjoitustyyliini, ja sitä käytetään kyllä muutenkin kirjoituksissa. En siis oikein ymmärrä, miksi olet niitä poistellut, koska kyseessä ei ole virhe eikä minusta tyyliäkään parantava asia. Parasta on varmaan keskustella nämä asiat selväksi, ettei tarvitse alkaa mitään palauttelusotaa. – Nysalor 1. kesäkuuta 2006 kello 16.09 (UTC)

Kyllä voi aloittaa aikamääreellä, jos sillä on jokin erityinen merkitys, kuten yllä kirjoitin. Mutta minusta tuossa kohdassa sellaista merkitystä ei ole. Vuonna-sanan toistaminen lukuisia kertoja yhdessä artikkelissa on täysin tarpeetonta, silloin kun muutenkin ilmenee että on kyse vuosiluvusta, kuten yllä kirjoitin. Ei pidä olla mustasukkainen aloittamiensa artikkelien muokkaamisesta. Kysehän on Wikipediasta, jossa kaikki on muokattavissa. Siksi ei pidä olla liian herkkähipiäinen. --Ulrika 1. kesäkuuta 2006 kello 16.19 (UTC)

Minusta nimenomaan noissa kahdessa tapauksessa on kyse juuri siitä, että alussa oleva vuosiluku jäsentää tapahtumia. Pääasia ei niinkään ole, että Pehr Gustaf Randelin kuoli, vaan se, että vuonna 1858 tämän tapahtuman seurauksena Randelin joutui huolehtimaan yksin lapsistaan. Siirtämällä vuosiluvun loppuun olet nähdäkseni muuttanut virkkeen sävyä. En tiedä, huomaatko vaihtoehdoissa eroa, mutta minun kielikorvani ainakin havaitsee siinä eroa.

Vuosilukuja voi toki kirjoittaa yksikseenkin ilman vuonna-sanaa ja voi olla varmaan hyvä välttää sen liiallista toistoa, mutta ei minusta ainakaan niitä kaikki olisi tarvinnut poistaa. Pelkät vuosiluvut vaikuttavat minusta vähän töksähtäviltä.

Olen oikein iloinen, että korjailet artikkelien kieliasua myös minun aloittamissani artikkeleissa, mutta välillä tuntuu, että teet sellaisia muutoksia, jotka muuttavat lauseiden sävyä tai jotka eivät ole välttämättä parannuksia. – Nysalor 1. kesäkuuta 2006 kello 16.39 (UTC)

Kirjoittamasi artikkelit ovat todella hienoja. Olen käynyt läpi suomalaisia kirjailijoita, ja kerta toisensa jälkeen ihastelen niiden perusteellisuutta. Siksi toivon ettet loukkaannut niistä vähäisistä muutoksista joita teen. Omalle tekstilleen tulee helposti sokeaksi, ja toisaalta jotkut asiat ovat makukysymyksiä. Jokaiselle tulee maneereja, joita voi ajan myötä pohtia ja hioa. Minusta esimerkiksi virkkeen aloittamista aikamääreillä, vuosiluvuilla kannattaa harkita tarkkaan. Lauseen alku ja loppu korostavat sanan painoa, ja aika harvoin vuosiluku on niin olennainen että sen paikka olisi aivan alussa, ehkä sitten pikemmin lopussa, jos sitä on joskus tarpeen korostaa. Olennainen on itse asia, esim. uusi kotipaikka tai yleensä muuttaminen, ei välttämättä vuosiluku. Mutta jatketaan sopuisissa merkeissä: kirjoita sinä hienoja artikkeleita, minä jatkan tätä pilkunviilausta.:)--Ulrika 2. kesäkuuta 2006 kello 07.43 (UTC)

En toki loukkaannut muutoksista aloittamiini artikkeleihin, mutta olen joistakin muutoksistasi eri mieltä. Olen harkinnut kyllä tarkkaan esimerkiksi Pehr Gustaf Randelinin kuolemasta kertovaa kohtaa, ja siinä minusta on tärkeää, että vuosiluku on alussa, koska se luo kehityksen virkkeelle. Pahastutko, jos palautan ne pari tapausta artikkeliin ja ehkä joitakin vuonna-sanoja? Joka tapauksessa olet tehnyt oikein hienoa työtä kirjailija-artikkelien kieliasun hiomisessa, vaikka pienissä makuasioissa olemmekin eri mieltä. – Nysalor 2. kesäkuuta 2006 kello 12.52 (UTC)

Muuta vaan, jos ne ovat olennaisia enkä pahastu.--Ulrika 2. kesäkuuta 2006 kello 14.44 (UTC)

Kailas

Huomaan että joku terroristi pyrkii tuhrimaan Kailas-artikkelia. Sitä lukiessa ajatuksiani jäi vaivaamaan virke: "Kailas kävi koulua ja oli kirjoilla Helsingin yliopistossa vuodesta 1920 lähtien." Pitäisiköhän sitä täydentää jollakin? Minulla ei ole nyt käsillä Niinistön Kailas-elämäkertaa, että voisin tarkistaa koulunkäyntipaikkakunnan, mutta jos muistat sen, voisit lisätä paikannimen, tai voisit muotoilla jotenkin uudelleen, ettei tule ajatus, että Uuno-poika kävi koulua Helsingin Yliopistossa. - Käymme näköjään keskustelua kursivoinnista. Ei se mitään, asioista saa olla eri mieltä. En suinkaan tarkoita sinua kokemattomilla kielenkäyttäjillä. Kyllähän tekstistäsi näkee, että kieli on hallussa. Viittaus tarkoittaa yleisemmin kokemattomien kielenkäyttäjien tarvetta korostaa asioita erilaisin merkein, huutomerkein, ajatusviivoin, lihavoinnein, alleviivauksin etc. Ei luoteta lukijan ymmärrykseen. Wikipedian kirjoittajissa on tietotekniikan, urheilun, musiikin ym. asiantuntijoita, jotka kyllä osaavat asiansa, mutta sen ilmaiseminen on vaikeaa. Onneksi kirjoittajakunta laajenee koko ajan. Omat työni ovat siinä vaiheessa että ehdin Wikipediassa nyt vain räpeltää pintapuolista korjaamista. Mutta jatketaan töitä. Ja kaikkea hyvää sinulle ja menestystä opintoihin. --Ulrika 17. elokuuta 2006 kello 05.27 (UTC)

Täsmensin tuota Kailaan koulunkäyntiä, joka tosiaan oli epäselvässä muodossa ja kaipasi parantelua. Kursivointikeskustelu on ollut oikein mielenkiintoista. Typografia on kyllä joissakin suhteissa sellaista, että toinen pitää jotakin piirrettä hyvänä ja tarpeellisena, toinen taas huonona ja tarpeettomana. Mutta eiköhän asioista keskustelemalla selvitä tai viimeistään äänestyksellä. – Nysalor 17. elokuuta 2006 kello 14.32 (UTC)

Kaivoin nyt sen tiedon Kailaan koulunkäynnistä esiin. Vanhat kouluasiat ovat aika monimutkaisia ja koulumuodot muuttuneet aikojen kuluessa. Lukiota vastaavia ns. jatkoluokkia oli ennen vanhaan ainakin pikkupaikkakunnilla, esimerkiksi myös Nurmeksessa. Olen sen verran vanhanaikainen että minusta koulua *käydään* eikä siellä *opiskella*. Opiskelun varaisin yliopistoon ja muihin korkeampiin oppilaitoksiin. No tämä nyt on vanhan harpun näkemys, mutta Kailas kuitenkin on sen ajan ihmisiä, jotka *kävivät* koulua. - Kiinnostavia kyllä nämä keskustelut. Äänestys on yksi tapa ratkaista asiat, kun ei ole päätoimittajaa, jolla olisi näkemys ja vastuu. Tuloksen hyvyydestä voi olla monta mieltä, kun äänestäjät taitavat painottua enemmän nuoriin tekniikan alojen miehiin, joissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta monipuolisuutta kaivattaisiin. Hienoa kuitenkin että on Wikipedia. Se on kehittynyt valtavasti siitä kun ensimmäisen panokseni sille annoin 2004. Historiani niiltä ajoilta on valitettavasti kadonnut. --Ulrika 18. elokuuta 2006 kello 04.58 (UTC)

Minä taas olen sen verran nuorta polvea, että minun kielenkäytössäni lukiossa opiskellaan ja lukiolaiset ovat opiskelijoita, eivät pelkkiä oppilaita koululaisista puhumattakaan. :) Mutta nykyinen muotoilusi on ihan hyvä. – Nysalor 18. elokuuta 2006 kello 12.24 (UTC)

Karl August Tavaststjerna

Ikuisuuden toivotaan -listoilla ollut K. A. Tavaststjerna -artikkeli tuli viimein kirjoitettua. Voisitko lisätä sopivan hetken tullen keskustelusivulla mainostamiasi hallussasi olevia kuvia ko. herrasta artikkeliin? Korjaa samalla virheet, joita siitä luultavasti löytyy -viitaten öiseen kirjoitusajankohtaani --Ras 2. marraskuuta 2006 kello 00.38 (UTC)

Hienoa, että laadit tuon artikkelin! Ihan hyvältähän se vaikutti, eikä sattunut silmiin muuta korjattavaa kuin muotoseikkoja. Lisäsin myös Tavaststjernan runokokoelmassa olevan kuvan artikkeliin. Samalla minun puolestani tervetuloa Kirjallisuus-projektiin! – Nysalor 2. marraskuuta 2006 kello 15.36 (UTC)

Lähteet

Viitaten Keskustelu käyttäjästä:Jabamula kirjoittamaasi juttuun, lähteeksi _ei merkitä_ wikipedian muuta kieliversiota. --Ningyou 22. marraskuuta 2006 kello 06.02 (UTC)

Tiedotus

Käyttäjä:Vilkkuu aikoo tehdä pilaa wikipedian kunniallisista käyttäjistä keräilemällä erilaisia käyttäjien kömmähdyksiä hikipediaan. "Sanonkin vastaukseni nyt.Rupean keräämään sitaatteja wikipedian käyttäjiltä jos et sano tästä kellekkään" Näin sanoi vilkkuu hikipediassa.

onko listassa kirjoitusvirhe

lista siellä on

• Eino Sakari Yrjö-Koskinen

pitäisikö olla

• Yrjo Sakari Yrjö-Koskinen

jos on niin laita hakuun yrjö koskinen ja löytyy --Musamies 29. joulukuuta 2006 kello 20.10 (UTC)

Ei, Eino Sakari Yrjö-Koskinen oli eri henkilö eli jälkimmäisen poika, joka toimi Tampereen reaalilyseon johtajana. – Nysalor 29. joulukuuta 2006 kello 20.15 (UTC)

Kuvat wikitapaamisesta.

Jos olet upannut ottamasi kuvat lauantain möötistä jonnekin, lisääthän linkin sinne sivulle Wikipedia:Tapaaminen. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 15. tammikuuta 2007 kello 00.21 (UTC)

Johannes Takanen

Ilmoitat käyttäjäsivullasi, että sinulla on kuvia Johannes Takasesta. Takasen artikkeli kaipaisi kuvitusta, joten mieluusti niitä voisi lisätä artikkeliin, jos ne ovat julkaisuvapaita. --Cuprum 19. maaliskuuta 2007 kello 07.54 (UTC)

Lisäsin minulla tallessa olleen kuvan, joka oli kelvollinen, koska tekijä Ida Falander näytti kuolleen 1927. – Nysalor 19. maaliskuuta 2007 kello 21.45 (UTC)

Kiitos! --Cuprum 20. maaliskuuta 2007 kello 10.24 (UTC)

Opinnäytemuokkaus :)

Hei! Minulla olisi yksi vähän kummallinen pyyntö. Kun opiskelet suomen kieltä ja olet kaiken lisäksi ylläpitäjä, niin voisitko ehdottaa minulle joitakin, mieluiten työläitä artikkeleita kielenhuollon kannalta muokattaviksi. Jos muokkauksen jälkeen arvioisit tuloksen, voisin oppia uusia seikkoja kieliopista. Ja toisaalta siitä voitaisiin päätellä, onko minulla ylipäätään taipumusta kielenhuoltoalalle. ;) Pilkku59 3. lokakuuta 2007 kello 20.35 (UTC)

Wikiuutiset

Olet aikoinaan kannattanut suomenkielisten Wikiuutisten perustamista. Yritys on viettänyt hiljaiseloa viime aikoihin asti mutta nyt olisi tilaisuus osallistua konkreettisesti testisivun aktivoimiseksi. Mikäli aikaa ja kiinnostusta liikenee pyydän pitämään asiaa osaltasi esillä ja ehkä muokkaamaan sivua. Kiitos. Argus 10. marraskuuta 2007 kello 12.58 (UTC)

Pääkaupunkiseutulaiset wikipedistit

Moi! Pääkaupunkiseutulaiset ovat muiden mallin mukaisesti siirtyneet luettelosta luokkaan. Lisääthän itsesi mukaan! Voitaneen sitten jossain vaiheessa luopua siitä vanhasta sivusta. :-) Elena 14. toukokuuta 2008 kello 20.13 (UTC)

Defaultsorttaus

Kannattaa keskittyä epätavallisten nimien defaultsorttaamiseen, koska botti hoitaa normitapaukset (nimi, nimi ja nimi, nimi nimi) Lab-oratory 20. syyskuuta 2008 kello 22.13 (EEST)

Hoitelen tässä tarkkailulistallani olevia artikkeleita katsellakseni samalla, mitä kaikkea onkaan tullut menneinä vuosina tehtyä Wikipediassa. Ei minua haittaa, vaikka ne botilla voisikin hoidella. Jatkan siis hommaa. – Nysalor 20. syyskuuta 2008 kello 22.16 (EEST)

Selvä homma. Lab-oratory 20. syyskuuta 2008 kello 22.18 (EEST)

Hi Nysalor

Could you please help contributing two or three more sentences to the English-to-Finnish translation of this fascinating article? Thank you very much, E hana Girl 20. syyskuuta 2008 kello 22.54 (EEST)

tekijänoikeudet

Tein OP-Nappulaliiga-artikkelin ja minulla on lehtileikkeitä aiheeseen liittyen. Haluaisin Tallentaa tänne, mutta aina tulee tekijänoikeus-ongelmia. Tallennan scannerilla--Soppamies 20. syyskuuta 2008 kello 22.57 (EEST)

Tänne ei voi tallentaa lehtileikkeitä, jotka ovat tekijänoikeuksien alaisia. Sen sijaan voi käyttää lehtiartikkelien tietoja lähteinä ja kirjoittaa tiedot omin sanoin artikkeleihin. Kannattaa silloin myös merkitä ne lähteiksi. Lähdemerkinnöistä löytyy tietoa sivulta Wikipedia:Merkitse lähteet. – Nysalor 20. syyskuuta 2008 kello 23.03 (EEST)

Sven Axel Stening

Artikkeli ei voi olla sekä ala- että pääluokassa:Wikipedia:Luokittelu. Jos haluat että artikkeli on luokassa Luokka:Suomalaiset kirjailijat, niin ota pois Luokka:Suomalaiset runoilijat. --Otrfan 26. lokakuuta 2008 kello 18.17 (EET)

Eiköhän se koske nimenomaan sellaisia tapauksia, joissa kaksi luokkaa ei toisi mitään lisäarvoa luokitteluun. Ohjeen esimerkkinähän annetaan nimenomaan sellainen tapaus, ettei artikkelia luokitella pelkkiin muusikkoihin, jos se kuuluu jo brittiläisiin muusikkoihin. Sen sijaan Steningin kohdalla pelkkä runoilijaluokka ei riitä kertomaan sitä, että hän oli myös proosa- ja näytelmäkirjailija. Eikä kai luokittelun idea ole hävittää luokittelutietoa, vai? – Nysalor 26. lokakuuta 2008 kello 18.42 (EET)

Ei se tuo lisäarvoa tässäkään tapauksessa. Suomalaiset runoilijat ovat luokassa Suomalaiset kirjailijat, joten Suomalaiset runoilijat ovat automaattisesti myös Suomalaisia kirjailijoita. --Otrfan 26. lokakuuta 2008 kello 18.44 (EET)

Mutta kun Stening oli myös muuta kuin runoilija. Kuinka runoilijaluokka tuo sinusta sen esiin? Sen sijaan kirjailijaluokkaan ja runoilijaluokkaan kuuluminen tuo esiin, ettei Stening ollut pelkästään runoilija, koska kirjailija-käsitteen alle mahtuvan myös näytelmien ja proosan kirjoittaminen. Toki asian voisi ratkaista kolmella eri luokalla, mutta Wikipediassa ei taida olla erikseen luokkaa proosaa kirjoittaville kirjailijoille. – Nysalor 26. lokakuuta 2008 kello 18.51 (EET)

Runoilijaluokka tuo sen esille kuulumalla Kirjailijaluokkaan ja uusia luokkia voi tehdä, jos sellaisia tarvitaan. En minä ole wikipedian luokittelukäytäntöä suunnitellut, yritän vain valvoa sen noudattamista. Jos käytäntö kaipaa muuttamista, niin asiasta kannattaa aloittaa keskustelu kahvihuoneessa. --Otrfan 26. lokakuuta 2008 kello 18.56 (EET)

Ymmärrät kai kuitenkin, että kaikki runoilijat eivät ole kirjoittaneet näytelmiä tai proosaa? Siten runoilijaluokka ei todellakaan tuo niitä puolia millään tavalla esiin. Sinulla Wikipedia:Luokittelu viitataan pää- ja alaluokkia koskevassa kohdassa aivan toisenlaiseen tapaukseen kuin tässä. Muistuttaisin myös Wikipedian käytännöstä Wikipedia:Älä palvo sääntöjä. Sääntöjen noudattamisen valvomisen ei kaiketi sen mukaan pitäisi olla mikään itsetarkoitus, jos ne estävät Wikipedian tekemisen paremmaksi vaikkapa olennaista luokitteluinformaatiota hävittämällä. – Nysalor 26. lokakuuta 2008 kello 19.23 (EET)

Siinä tapauksessa runoilijaluokka on väärässä pääluokassa ja voit siirtää sen pykälää ylemmäksi. --Otrfan 26. lokakuuta 2008 kello 19.31 (EET)

Antti Rytkönen

Merkitsit Antti Rytkösestä kertovaan artikkeliin linkin Wikiaineistoon. Mietin mahtaako aineistossa olla kyseessä sama Antti Rytkönen. Ihmettelin tätä pätkää: [1]. Runo on julkaistu 1939, eli lähes 10 vuotta Rytkösen kuoleman jälkeen. Asiayhteydestä päättelin että runossa otetaan poliittisesti kantaa vasemmiston puolesta. Rytkönen ei kuitenkaan (tietääkseni) ollut vasemmalle päin kallellaan, vaan enemmän oikealle, kuten veljensä Enok Rytkönen. Jos runon on kirjoittanut kuitenkin sama Antti Rytkönen ja nimen omaan työväen oikeuksien puolesta (eikä esim. sortokauden toimia kritisoidakseen), tämä on mielenkiintoinen sivujuonne. --Gwafton 10. marraskuuta 2008 kello 00.01 (EET)

Sataprosenttisen varmasti en voi toki sanoa, mutta minusta näyttäisi hyvin todennäköiseltä, että kyseessä on sama Antti Rytkönen. Violassa ”Taistelkaatte”-laulu on merkitty nimenomaan Antti Juhani Rytkösen nimiin ja sävelletty jo vuonna 1918. En usko, että sitä on alun perin kirjoitettu mitenkään ottamaan kantaa vasemmiston puolesta. Pikemminkin veikkaisin, että kyse on suomalaiskansallisesta kannanotosta venäläistämistä vastaan, mihin etenkin laulun sanat laki ja oikeus viittaavat vahvasti. Työväen laulukirjassa olevista lauluista monet on laadittu ja julkaistukin paljon ennen kirjan ilmestymistä.

Myöhemmin työväenliike lienee katsonut Rytkösen laulun sopivaksi omiin päämääriinsä, sillä vuoden 1939 Työväen laulukirja ja useat muut vastaavat teokset sisältävät varsinaisten työväenkirjailijoiden sepittämien laulujen ohella myös porvarien – mm. Eino Leinon – sanoituksia, joissa korostuvat työväenliikkeelle sopivat teemat. Alun perin suomalaiskansallisen päämäärien puolesta taistelua varten kirjoitetut tekstit on valjastettu yhteiskunnalliseen taisteluun. Sama piirre näkyy myös laajemmin työväenliikkeen kirjallisuuskritiikin suhtautumisessa porvarilliseen kirjallisuuteen: niitä tulkittiin nimenomaan työväenliikkeen päämäärien kautta.

Toivottavasti tämä hiukan selvensi sitä, miksi oletan, että ”Taistelkaatte” on nimenomaan kyseessä olevan Antti Rytkösen käsialaa. En ole tutustunut Antti Rytkösen runokokoelmiin, mutta kukaties Wikiaineistoon lisäämäni Rytkösen tekstit ovat sieltä peräisin. Saattaa olla, että selvittelen asiaa jossakin vaiheessa ja samalla lisään Rytkösen kokoelmien runoja Wikiaineistoon myös. – Nysalor 10. marraskuuta 2008 kello 00.41 (EET)

Wikimedia.fi – oma wiki yhdistystoiminnan suunnittelulle

Hei, Nysalor! Olet ilmoittanut sivulla Wikipedia:Yhdistys olevasi kiinnostunut Wikipediaan liittyvästä yhdistystoiminnasta. Yhdistyksen perustamishanke etenee, ja suunnittelu on nyt siirtynyt omaan wikiinsä osoitteessa Wikimedia.fi. Tervetuloa mukaan! :) –neurovelho 24. huhtikuuta 2009 kello 02.25 (EEST)

Fanny Friman

Käännyn puoleesi, koska olet tehnyt luettelon puuttuvista kirjailjoista, joilta on materiaalia Wikiaineistossa. Siellä on Fanny Friman (Sariola), joka on julkaissut kolme runoa ja kaksi käännöstä. Nuori ikä selittää vähäisen tuotannon, mutta onkohan hän niin merkittävä, että kannattaisi tehdä artikkelia Wikipediaan? Tosin kuvataiteilijoitakin on, joista tiedot supistuvat suunnilleen nimeen, syntymäaikaan ja pariin kirkkomaalaukseen. --Ulrika 23. elokuuta 2009 kello 18.07 (EEST)

Merkittävyyttä voisi puoltaa ainakin se, että Fanny Friman on varmaan ollut varhaisimpia Runebergiä suomentaneita naisia ellei jopa aivan ensimmäinen. Ainakaan minulla ei tule suoralta kädeltä mieleen ketään naista, joka olisi suomentanut Runebergiä 1870-luvulla. Omia runoja oli toki sepittänyt jo esimerkiksi Isa Asp, mutta eipä hänkään kajonnut Runebergin runoihin. Toisaalta Friman julkaisi muitakin suomennoksia ja omia suomenkielisiä runojaan aikana, jolloin se ei ollut naiselle ihan tavallista.

Lisäksi Friman ehti tosiaan lyhyeksi jääneen elämänsä aikana suomentaa muutaman teoksen, joista varmaan merkittävin oli Walter Scottin Talismani. Useissa lehdissä ilmestyneissä kuolinilmoituksissa tuo kirjallinen työ nostettiin esiin, joten ilmeisesti Frimania kohtaan oli jonkin verran arvostustakin. Mitäpä kaikkea hän olisi voinut ehtiäkään tehdä, jollei olisi kuollut jo 25-vuotiaana muutama viikko poikansa syntymän jälkeen. Kuoleman ajan kohta viittaisi siihen, että ehkä synnytys oli kuolemassa jollakin tavalla taustalla.

Kirjoita kaikin mokomin artikkeli alulle, niin voin koettaa tarpeen mukaan täydentää sitä ehtiessäni. Olen nimittäin penkonut faktoja Fanny Frimanista lehdistä ja vähän muistakin lähteistä. Harmi vain, ettei hänen elämästään näytä olevan paljonkaan tietoa. Siinäpä taas yksi unohdettu naiskirjailija lisää. – Nysalor 23. elokuuta 2009 kello 20.15 (EEST)

Ryhdyn toimeen ensi tilassa. --Ulrika 23. elokuuta 2009 kello 20.20 (EEST)

Fanny Frimanista on se mitä Googlesta löytyi. Digiarkistossa olisi Wirallisessa lehdessä jotakin, mutta teksti on niin huonoa, ettei siitä ota selvää, mutta ehkäpä ei sen enempää kuin mitä Google näyttää. --Ulrika 23. elokuuta 2009 kello 22.08 (EEST)

Malline tietokantaan

Tällainen tietokantaan linkittävät malline on syntynyt. --Ulrika 25. elokuuta 2009 kello 11.20 (EEST)

Isa Asp

Oliko jo oma tietosi, että IA ei olisi ollut ensimmäinen suomeksi kirjoittanut naisrunoilija? Löytyisikö tiedolle lähde? Nyt lisäsin alkuun lähteellisen tiedon ja varustin lopussa esiintyvän väiteesi lähdepyynnöllä. Crash 5. lokakuuta 2009 kello 17.12 (EEST)

Koetan katsoa, löytäisinkö jostakin suoran maininnan, ettei Isa Asp ollut ensimmäinen suomeksi kirjoittanut naisrunoilija. Sen sijaan on ihan täysin selvää, että häntä ennenkin on ollut suomeksi kirjoittaneita naisrunoilijoita, esimerkiksi jo 1600-luvulla Maria Simointytär[2]. On siis aika kahjo väite, että 1800-luvulla elänyt Isa Asp olisi ollut ensimmäinen! Jos en löydä suoraa lähdettä, niin selitän vaikka alaviitteessä, että Maria Simointytärtä on sanottu ensimmäiseksi suomeksi kirjoittaneeksi naisrunoilijaksi.

”Naislyyrikko” on taas aika epämääräinen termi, ja jos sillä todella tarkoitetaan runoilijaa, lähteen väite on ilmeisen väärä. Jos sillä taas tarkoitetaan jotakin erityistä runouden lajia, se pitäisi minusta ilmaista tarkemmin. Joskus ”lyyrikolla” on kai viitattu johonkin ”taiderunouden” tekijään suhteessa kansanrunouteen, mutta minulle ainakin moinen ero on hämärä ja sitä on kai uudemmassa kirjallisuudentutkimuksessa kyseenalaistettu. – Nysalor 5. lokakuuta 2009 kello 18.47 (EEST)

Kahvihuone (sekalaista) -osiossa tuosta sukeutuikin pieni keskustelu. Objektiivista totuutta pitkälti määrittelynomaisessa kysymyksessä ei tosin ehkä tavoitetakaan? Crash 7. lokakuuta 2009 kello 00.15 (EEST)

J. K . Rowling

Hienoa, jos tosiaan jaksat lisätä kyseistä kirjasta muutkin viitteet lähdepyyntöihin. Artikkeli oli mielestäni huonossa jamassa, joten lisäsin kyseiset pyynnöt siihen ja poistin elokuvia käsittelevät osiot tarpeettomina.--Bluto 15. lokakuuta 2009 kello 11.58 (EEST)

Hyvä nimimerkki Nysalor

Oletteko todella alkanut tulevaisuuden ihmisten sensoriksi sen suhteen, mitkä he katsovat roskaksi tai eivät? Ja vielä nimimerkin suojista. Eläköön vapaa maailma ja pienet sielut. Katson keskustelun osaltani loppuvan tähän.

Parhain terveisin,

vapaan sanan, luottamuksen ja ajatuksen vapauden kannattaja

Kalle Vastamäki Jyväskylä 89.236.88.242 15. kesäkuuta 2010 kello 19.50 (EEST)

Voisit tietysti kertoa, mistähän tapauksesta on nyt kyse. Aika paljon roskaa olen poistanut Wikiaineiston puolella, kun siellä eräälle anonyymille käyttäjälle ei mene millään perille, mikä Wikiaineisto on ja miten sen tämänhetkisiä periaatteita voi halutessaan koettaa muuttaa keskustelemalla asiasta Kahvihuoneessa. Ja aina voi toki vapaasti laittaa kirjoituksiaan omalle kotisivulle tai panna pystyyn oman wikijärjestelmän omia tarpeita varten.

Henkilöllisyyteni on muuten varsin helposti huomattavissa käyttäjäsivullani olevan kotisivulinkin kautta, joten en suinkaan salaile sitä, kuka oikeasti olen, vaikka monien muiden Wikipedian käyttäjien tavoin käytän nimimerkkiä. – Nysalor 15. kesäkuuta 2010 kello 21.34 (EEST)

Wikianeisto

Olet ilmeisesti sama kuin Wikiaineiston Nysalor. Nämä kaksi ovat ristiriidassa:

• [3]
• [4]

Molemmissa on muokkaajana tunnuksesi. Digitoidun sanomalehtiaineiston linkki ei toimi, enkä oikein saa selvää kuka tuo Filip von Schantz on. Sellainen on kyllä olemassa joka on elänyt 1835-1860, mutta elinvuodet eivät siis käy yksin ilmoittamasi kanssa. Tämä tuli vastaan Wikipedian Schantz-artikkelissa jossa on linkki tuohon eri aikaan (ehkä) eläneeseen. --OITi (keskustelu) 8. syyskuuta 2012 kello 12.01 (EEST)

Kiitos huomautuksesta! Tuossa on luultavasti käynyt niin, että olen kopioinut henkilösivun pohjan ja siihen ovat jääneet jonkun muun elinvuodet. Korjasin asian. Historiallisen sanomalehtikirjaston vanhat linkit eivät toimi, mutten viitsi niitä korjailla, koska linkkejä on hirveä määrä ja se vaatisi siksi valtavasti työtä. Lehden löytää kyllä selaamalla sieltä vastaavan numeron.

Laulu näyttäisi olevan Ahlqvistin sepittämä, joskin ensimmäinen säkeistö on kansanlaulusta. Säkeniä-kokoelmassa asia selitetään. En tiedä sitten, miksi lehdessä ei ole ollut Ahlqvistin nimeä. Kokoelman ensimmäinen osa on ilmestynyt saman vuonna kuin runo lehdessä, joten ehkäpä tekijä on ollut silloin yleisessä tiedossa. Tai sitten toimittaja on sotkenut asioita. Niin tai näin, lisäsin Ahlvistin tekijäksi. Olen lisäillyt niin valtavan määrän runoja ja lauluja Wikiaineistoon, etten muista, olenko tekstin jo sinne lisännyt, mikäli se on siellä eri nimellä.

Minulle on paras laittaa kommentit Wikiaineiston puolelle, sillä täällä käyn aika satunnaisesti mutta paljon aktiivisemmin Wikiaineistossa. – Nysalor (keskustelu) 9. syyskuuta 2012 kello 23.32 (EEST)

Asia selvisi. Mutta Wikiaineistoon kommentointi vaatisi tunnuksen tekoa ja muutenkin monimutkaista. En usko että kovin kiireellisiä asioita tulee toistekaan. Eli tämä riittää jos sentään joskus vilkaiset tänne. --OITi (keskustelu) 10. syyskuuta 2012 kello 16.14 (EEST)

Erik Johan Stagnelius

Kun en nyt juuri pysty kirjautumaan Wikiaineistoon, niin vinkiksi, että Erik Johan Stagneliuksen kaksi runoa on verkossa: Syys ja Laulu Anakreonin tapaan (Stagnelius). Necken on ilmeisesti digitoitu sen jälkeen kun tallensit ne Wikiaineistoon. Syys ja Laulu Anakreonin tapaan. Suomentajaa ei kylläkään mainita, joten jostain olet Ahlqvistin saanut. Outo kokoelma nimipuutteineen. Onkohan siinä ollut kansi tms. jossa on sisällysluettelo? Vuoden 1945 kalenterissa sisällysluettelo on, ja siinä on tekijöiden nimikirjaimet, joiden taustalla olevat henkilöt jäävät arvailujen varaan. --Abc10 (keskustelu) 29. syyskuuta 2021 kello 13.02 (EEST)

Vuoden 1846 Neckenissä on sisällysluettelo, josta käyvät ilmi kirjoittajien tai kääntäjien nimimerkit. Se on imprimatur-sivun jälkeen. Noiden runojen kohdalle on merkitty A. O. eli A. Oksanen eli August Ahlqvist. Saattaa olla, että Kansalliskirjaston digitoimasta niteestä se on sitten puuttunut tai jäänyt jostakin syystä digitoimatta. Nimimerkeistä suurin osa tai kaikki on mainittu Maija Hirvosen teoksessa Salanimet ja nimimerkit. Se on oivallinen lähde nimimerkkien tunnistamiseen. Myös Suomen kirjailijat 1809-1916 on hyödyllinen, ja siinä on listattu monien kirjailijoiden lehdissä tai kalentereissa julkaisemaa tuotantoa. – Nysalor (keskustelu) 29. syyskuuta 2021 kello 22.45 (EEST)

Harmillisia tuollaiset puutteet. --Abc10 (keskustelu) 30. syyskuuta 2021 kello 08.28 (EEST)

Salaperäinen kirje

Tässä on kakkoslinkin ensimmäinen hakasulku jäänyt pois. En pääse siirtymään sinne täältä suoraan tunnuksellani korjaamaan sitä. --Abc10 (keskustelu) 27. toukokuuta 2022 kello 10.03 (EEST)

Nähtävästi joku ehti jo korjata sen ja muutenkin laittaa linkit kuntoon. – Nysalor (keskustelu) 28. toukokuuta 2022 kello 23.48 (EEST)