Kozlovkan piiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kozlovkan piiri Tšuvassian kartalla.

Kozlovkan piiri (ven. Козло́вский райо́н, Kozlovski raion, tšuvassiksi Куславкка районӗ, Kuslavkka raionĕ) on paikallinen itsehallintoalue Tšuvassian tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1927 perustetun piirin pinta-ala on 517 neliökilometriä ja asukkaita on 24 200 henkeä (vuonna 2007).

Piiri sijaitsee Tšuvassian koillisosassa. Idässä ja kaakossa se rajoittuu Tatarstaniin, etelässä ja lounaassa Urmaryn piiriin, lännessä Tsivilskin piiriin ja luoteessa Mariinski Posadin piiriin. Hallinnollinen keskus on Kozlovkan kaupunki. Sen lisäksi piiriin kuuluu 9 maalaiskuntaa.

Seutu kuuluu Volgan ylänköön. Sen koillispuolella sijaitsee Volgan muodostama Kuibyševin tekoallas, johon laskee sivujoki Aniš. Pinta-alasta valtaosa on maatalousmaata. Metsää on vain 6 %.

Piirin kautta kulkee Moskovan ja Kazanin välinen rautatie (Tjurleman asema) sekä Nižni Novgorodin ja Ufan välinen M7-valtatie. Kozlovkassa on henkilö- ja tavaraliikennettä hoitava laivalaituri. Piirikeskuksesta on 95 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Tšeboksaryyn.

Väestöstä 70 % on tšuvasseja, 22 % venäläisiä ja 6 % tataareja.

Seudulla on koneenrakennus- ja metalliteollisuutta, puunjalostusta, kevyttä sekä elintarviketeollisuutta. Lähes kaikki teollisuusyritykset sijaitsevat Kozlovkassa. Niistä huomattavimmat ovat kuorma-autotehdas, meijeri ja leipätehdas. Maatalous on keskittynyt viljan, perunan, vihannesten ja humalan viljelyyn sekä lihan ja maidon tuotantoon.

Kozlovossa toimii matemaatikko Nikolai Lobatševskille omistettu museo sekä julkaistaan venäjän- ja tšuvassinkielistä piirilehteä Znamja – Jalav.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]