Krzysztof Penderecki
| Krzysztof Penderecki | |
|---|---|
 Krzysztof Penderecki. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Krzysztof Eugeniusz Penderecki |
| Syntynyt | 23. marraskuuta 1933 Dębica, Puola |
| Kuollut | 29. maaliskuuta 2020 (86 vuotta) |
| Kansalaisuus | Puola |
| Ammatti | säveltäjä ja kapellimestari |
| Muusikko | |
| Tyylilajit | ooppera ja sinfonia |
| Soittimet | viulu ja piano |
| Levy-yhtiöt | EMI Classics |
 Nimikirjoitus |
|
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
| krzysztofpenderecki.eu | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Krzysztof Eugeniusz Penderecki ['kšištof pende'retski] (23. marraskuuta 1933 Dębica, Puola – 29. maaliskuuta 2020[1]) oli puolalainen säveltäjä ja kapellimestari. Hän oli 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun esitetyimpiä ja palkituimpia säveltäjiä. Sekä puolalaisuus että katolilaisuus näkyvät vahvoina Pendereckin tuotannossa.
Opiskelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Penderecki aloitti musiikin opiskelunsa ottamalla yksityisopetusta sävellyksessä Franciszek Skołyszewskilta. Tämän jälkeen Penderecki opiskeli musiikkia Krakovan yliopistossa ja Krakovan musiikkiakatemiassa. Hän valmistui vuonna 1958 ja sai seuraavana vuonna mainetta voittamalla salanimin laadituilla sävellyksillään ensimmäiset sijat Puolan säveltäjien liiton järjestämässä sävellyskilpailussa.
Tuotanto ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pendereckin varhaisessa tuotannossa on vaikutteita muun muassa Anton Webernin ja Pierre Boulezin musiikista. Hän sai mainetta 1960-luvulla avantgardistisilla teoksillaan, joita hän sävelsi Karlheinz Stockhausenin ja Luigi Nonon hengessä. Tältä ajalta ovat peräisin esimerkiksi Luukas-passio (1966), ensimmäinen jousikvartetto (1960) sekä Trenodia Hirošiman uhreille (1959), jossa 52 jousisoitinta luovat massiivisia ääniklustereita käyttäen epätavallisia soittotekniikoita.
Vuodesta 1972 alkaen Penderecki toimi myös kapellimestarina ja johti sekä omia sävellyksiään että muiden teoksia eri vuosisadoilta.
1970-luvun puoliväliin tultaessa Penderecki alkoi ottaa etäisyyttä avantgardeen ja palata hieman perinteisempään ilmaisuun. Hän oli tullut siihen tulokseen, että länsimaisen tradition perinteiset esteettiset arvot piti pelastaa avantgarden formalismilta. Ensimmäisiä perinteisempiä teoksia olivat ensimmäinen viulukonsertto (1976) sekä toinen sinfonia (1980). Pendereckin muita tunnettuja orkesteriteoksia ovat esimerkiksi sellokonsertot vuosilta 1972 ja 1982.
Penderecki toimi 1970-luvulta alkaen myös kapellimestarina.[2]
Elokuvamusiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Penderecki teki myös elokuviin musiikkia. Hän oli kauhuelokuvien ohjaajien suosiossa ja useissa kauhuelokuvien klassikoissa on käytetty hänen musiikkiaan. Esimerkiksi William Friedkinin Manaajassa ja Stanley Kubrickin Hohdossa. David Lynch ohjaamassa rikosdraamassa Villi sydän on myös hänen musiikkiaan.[3][4]
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Penderecki vieraili kapellimestarina Suomessa useita kertoja, ja vuonna 1983 hänelle myönnettiin Wihurin Sibelius-palkinto.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lehtonen, Samu: Säveltäjä Krzysztof Penderecki on kuollut Ilta-Sanomat. 29.3.2020. Viitattu 29.3.2020.
- ↑ Tiikkaja, Samuli: Muistokirjoitus: Krzysztof Penderecki 1933–2020 Helsingin Sanomat. 1.4.2020. Viitattu 8.4.2020.
- ↑ Service, Tom: Krzysztof Penderecki: horror film directors' favourite composer The Guardian. 3.11.2011. Viitattu 29.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Harjumaa, Marika: Säveltäjä Krzysztof Penderecki on kuollut Yle Uutiset. 29.3.2020. Viitattu 29.3.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Krzysztof Penderecki Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
