Kuopion linja-autoturma
| Kuopion linja-autoturma | |
|---|---|
| Päivämäärä | 24. elokuuta 2018 |
| Kellonaika | n. 14.50 |
| Onnettomuustyyppi | suistuminen tieltä |
| Tapahtumapaikka | Kuopio, Suomi |
| Matkustajat | |
| Yhteensä | 21 |
| Kuolleet | 4 |
| Loukkaantuneet | 17 |
Kuopion linja-autoturma tapahtui perjantaina 24. elokuuta 2018 noin kello 14.50 Kuopiossa Jynkän ja Kolmisopen liittymässä, kun Kemin Liikenteen tilausajossa ollut linja-auto syöksyi kaiteen läpi sillalta rautatielle. Turmassa kuoli neljä ja loukkaantui 17 ihmistä, joista neljä vakavasti. Kuopion linja-autoturma luokitellaan suuronnettomuudeksi, ja se oli vakavin tieliikenneonnettomuus Suomessa moneen vuoteen.
Matkan vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linja-auton matkustajat olivat Ruotsin Kalixin kunnassa asuvia ruotsinsuomalaisia karaokekerholaisia, jotka olivat matkalla Kuopion Leväsellä sijaitsevaan kylpylähotelli Rauhalahteen.[1] Kemin Liikenteen tilausajossa ollutta linja-autoa ajoi vuonna 1951 syntynyt ylitorniolainen freelancer. Hän teki oman yrityksensä kautta bussikuljetuksia useille liikennöitsijöille keikkaluonteisesti.[1][2][3][4]
Bussi lähti matkaan Kalixista 24. elokuuta kello 6.15 paikallista aikaa. Linja-auto pysähtyi vajaan tunnin kuluttua Ruotsin Haaparannalla, josta otettiin mukaan vielä kaksi matkustajaa. Ensimmäinen pitkä pysähdys vietettiin Limingassa sijaitsevassa ABC Tupoksessa, jossa viivyttiin noin 50 minuuttia. Seuraava, korkeintaan puoli tuntia kestänyt tauko, pidettiin noin tuntia myöhemmin Pulkkilan ABC-huoltoasemalla. Viimeinen pysähdys ennen onnettomuutta oli noin 140 kilometriä myöhemmin Lapinlahden Nesteellä, jolloin matkaa onnettomuuspaikalle oli noin 60 kilometriä.[5]
Jotkut matkustajat olivat matkan aikana huomanneet, että kuljettaja oli viimeistään Pulkkilassa pidetyn tauon jälkeen ”hoiperrellut” keskilinjan tuntumassa ja reunalinjalla edestakaisin. Lisäksi auto oli ajanut hyvin lähellä rekka- ja henkilöautoja ennen ohituksia. Kuljettajaa oli pyydetty hidastamaan, ja matkan vastuullinen matkanjohtaja oli kysynyt tältä mahdollisesta väsymyksestä. Kuljettaja oli vielä hetkeä ennen onnettomuutta vakuuttanut, ettei ole väsynyt.[1]
Onnettomuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Onnettomuus tapahtui noin kello 14.50[6], kun linja-auto poistui moottoritieltä Jynkän ja Kolmisopen liittymästä. Bussin olisi pitänyt kääntyä risteyksestä vasemmalle Rauhalahdentielle, mutta se ohjautui kulkusuunnassaan oikealle ja suistui liittymästä kaiteen läpi rautatielle pudoten noin 7–10 metrin matkan kyljelleen.[1][7][8] Linja-auton keula jäi nojaamaan kallioon ja perä putosi radalle. Juuri ennen radalle syöksymistään linja-auto törmäsi viiteen liittymässä olleeseen henkilöautoon, jolloin kolmessa henkilöautossa olleet matkustajat loukkaantuivat.[2] Matkaa määränpäähän Rauhalahden hotellille olisi ollut enää vajaa kolme kilometriä.[5]
Linja-autossa oli kaikkiaan 21 matkustajaa[9], jotka kaikki kuljetettiin ambulansseilla Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Kaikkiaan onnettomuudessa kuoli neljä ihmistä ja loukkaantui 17, joista neljä vakavasti[6]. Kaikki kuolleet olivat bussin matkustajia, jotka olivat syntyneet 1940- ja 1950-luvuilla.[1][2] Kuolleista kolme oli naisia ja yksi mies. Naisista kaksi oli Ruotsin kansalaisia ja yksi Suomen kansalainen, kun taas miehellä oli Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalaisuus.[10]
Suurin osa matkustajien vammoista syntyi pudotuksessa.[6] Vakavimmat vammat ja kuolemat syntyivät sivuttaisessa törmäyksessä, kun bussin perä iskeytyi junarataan. Sivuttaisliikkeen seurauksena matkustajia iskeytyi matkustamon sivuseinään. Bussin etuosassa matkustaneet selvisivät eriasteisin vammoin.[11] Matkustajien pelastautumista vaikeutti se, että bussi oli turman jälkeen vinossa sekä vasemmalla kyljellään niin, että oviaukot osoittivat yläviistoon. Lisäksi ikkunat olivat rikkoutuneet, ja auton keskiosa oli jäänyt tyhjän päälle. Myös ihmisten kuljettaminen oli vaikeaa, koska loukkaantuneet jouduttiin kantamaan junarataa pitkin hieman kauemmas turmapaikasta, jotta heidät pystyttiin nostamaan ratakuilusta. Suuri osa loukkaantuneista pystyi kävelemään onnettomuuspaikalta omin jaloin. Lisäksi sairaalan läheisen sijainnin ansiosta ambulanssit pystyivät ajamaan useaan kertaan onnettomuuspaikan ja sairaalan väliä. Puolet loukkaantuneista pääsi sairaalasta pois seuraavan päivän iltaan mennessä.[6]
Kuopion linja-autoturma luokitellaan suuronnettomuudeksi, ja se oli moneen vuoteen vakavin tieliikenneonnettomuus Suomessa.[12] Suomessa tapahtuvissa bussiturmissa on hyvin harvinaista, että linja-auton sisällä olevia ihmisiä kuolee.[3]
Reaktioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Onnettomuudessa olleiden omaisille avattiin heti turmapäivänä tiedotuspiste Kuopion yliopistolliseen sairaalaan ja puhelinlinja kyselyjä varten. Sairaala myös järjesti omaisille mahdollisuuden yöpyä tiloissaan. Suomen Punainen Risti perusti Kuopion keskustaan henkisen tuen pisteen. Kriisiapua tarjottiin onnettomuusiltaan asti myös Kallaveden kirkossa ja Kuopion tuomiokirkossa.[6] Myös matkustajien kotipaikkakunnalle Ruotsin Kalixiin perustettiin lauantaiaamuna kriisiryhmä omaisten ja kuntalaisten tueksi. Lisäksi lauantaina Kalixin kirkossa järjestettiin muistotilaisuus, ja uhrien muistoa kunnioitettiin suruliputuksella.[13]
Muun muassa Suomen presidentti Sauli Niinistö, Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen sekä Suomen ja Viron pääministerit Juha Sipilä ja Jüri Ratas esittivät Twitterissä surunvalittelunsa.[6]
Tutkinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linja-auton kuljettaja kertoi poliisille tuoreeltaan, etteivät bussin jarrut toimineet.[2] Onnettomuustutkintakeskus eli Otkes kuitenkin tutki auton, jolloin varmistui, että jarrut toimivat kunnolla.[14] Linja-autosta tutkittiin myös muut tekniset ominaisuudet, kuten ohjauksen ja renkaiden toimivuus, mutta viitteitä teknisestä viasta ei ollut.[8] Kuljettaja ei Otkesin kuulusteluissa osannut kertoa onnettomuuden syistä.[15] Otkesin Kai Valosen mukaan kuljettaja oli huomannut, ettei risteykseen ajo tule onnistumaan ja tehnyt parhaansa. Bussi oli ohjattava jonnekin, mutta sekään ei onnistunut.[16] Otkesin tutkintaryhmän johtaja Anssi Parviainen sanoi, että turmassa oli myös onnea, sillä aineksia oli vieläkin pahempaan onnettomuuteen.[10]
Otkes tiedotti lokakuussa 2018, että turmassa oli kyse monesta tekijästä. Kuljettaja lähestyi risteystä selvästi liian suurella nopeudella. Moottoritien ramppia lähestyttäessä linja-auton nopeus oli noin 90 kilometriä tunnissa, kun rajoitus oli 100 kilometriä tunnissa.[11] Rampin loppupäässä moottoritie muuttuu taajama-alueeksi, jossa on 50 kilometrin nopeusrajoitus.[7] Risteysalueella bussin vauhti oli vähintään 50 kilometriä tunnissa, mutta kaarros- ja törmäysjälkien sekä ilmalennon pituuden perusteella mahdollisesti selvästi enemmän. Lisäksi vasemmalle kääntyvien kaistalla oli autoja. Kun kuljettaja havahtui tilanteeseen, hän yritti kertomansa mukaan jarruttaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Välttääkseen törmäykset autojen kanssa hän käänsi bussia voimakkaasti oikealle. Suuren nopeuden vuoksi kääntyminen ei kuitenkaan onnistunut vaan linja-auto kulki keskisaarekkeen yli törmäten henkilöautoihin ja suistui lopuksi sillan kaiteen läpi rautatielle. Epätarkka ajopiirturi ei mahdollistanut tarkkoja nopeustietoja, mutta todennäköisesti bussi ei hidastanut vauhtiaan muuten kuin rampin ylämäestä, sivuluisusta ja törmäyksistä aiheutuneista hidastumisista. Ramppi oli lyhyt ja vasta risteyksen lähellä oli hidastamiseen ohjaava taajamamerkki. Lisäksi puusto rajoitti näkyvyyttä risteykseen.[11]
Otkesin mukaan linja-auton kuljettaja hahmotti risteyksen väärin, koska rampilla ei ollut muita hidastamiseen ohjaavia liikennemerkkejä kuin taajamamerkki juuri ennen risteystä.[17] Lisäksi kuljettajan terveydentila ja siinä suhteessa raskas työtehtävä olivat alentaneet hänen vireystilaansa. Kuljettajalla oli lisäksi vain vähän kokemusta ajamastaan bussista, eikä hän tuntenut kunnolla sen hallintalaitteita kuten hidastinta ja vakionopeussäädintä. Hidastin on raskaan kaluston kuljettamisessa yleinen tapa hidastaa vauhtia, mutta kuljettaja ei käyttänyt sitä lainkaan. Viitteitä vakiosäätimen osuudesta onnettomuuteen ei ollut.[11]
Aluksi poliisi epäili linja-auton kuljettajaa muun muassa neljästä kuolemantuottamuksesta, vammantuottamuksista sekä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.[1] Noin viikon kuluttua onnettomuudesta rikosnimikkeet muuttuivat törkeiksi, jolloin tapausta tutkittiin neljänä törkeänä kuolemantuottamuksena, 22 törkeänä vammantuottamuksena ja törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.[18] Poliisi hyllytti kuljettajan ajokortin pian onnettomuuden jälkeen. Hänellä oli kuitenkin mahdollisuus jatkaa liikennöintiä, koska hänellä oli myös ruotsalainen ajokortti.[19]
Sää turmapaikalla oli poutainen ja tie kuiva.[10] Linja-auto oli otettu käyttöön vuonna 2005 ja sillä oli ajettu vajaat 800 000 kilometriä.[14]
Onnettomuustutkintakeskus julkisti loppuraporttinsa huhtikuun lopulla 2019.[20] Sen mukaan kuljettajan terveys, kokemattomuus onnettomuusbussista sekä olosuhteet vaikuttivat onnettomuuteen. Kuljettajalla oli pitkäaikaussairaus, joka ei ollut johtanut toimenpiteisiin ajokorttitarkastuksessa tai muissa terveydenhuollon kontakteissa. Onnettomuuteen myötävaikuttaneiksi, kuljettajasta riippumattomiksi tekijöiksi Otkes katsoi, että näkyvyys risteysalueella oli huono, minkä vuoksi kuljettaja huomasi risteyksen liian myöhään. Paikalla ei myöskään ollut hidastamiseen kehottavia liikennemerkkejä.[21] Raportissa Otkes päätyi antamaan kuusi turvallisuussuositusta, joista tärkein oli turvallisuusjohtamisjärjestelmän saaminen linja-autoalalle. Järjestelmään kuuluisivat muiden muassa työvuorojen suunnittelu, kaluston kunto ja linja-autohenkilöstön työterveyshuolto. Otkes oli esittänyt järjestelmän käyttöönottoa jo vuonna 2015, jolloin Karkkilassa sattuneessa henkilöauton ja linja-auton törmäyksessä useita linja-auton matkustajia oli loukkaantunut auton kaaduttua. Asia ei kuitenkaan ollut tuolloin johtanut lainsäädäntömuutoksiin.[20]
Esitutkinta valmistui tammikuussa 2020 ja juttu eteni syyteharkintaan. Esitutkinnassa selvitettiin muun muassa kuljettajan ajokunto sekä linja-auton kunto. Linja-autoon ja tapahtumapaikkaan tehtiin laaja tekninen tutkinta, ja lisäksi kuultiin asianosaisia, todistajia ja asiantuntijoita. Kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, neljästä törkeästä kuolemantuottamuksesta ja 12 törkeästä vammantuottamuksesta.[22]
Kuljettajan aiempi toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turma-auton kuljettaja oli menettänyt töitä erityisesti kahden edellisvuoden aikana. Eräs liikennöitsijöistä päätti purkaa työsuhteen hänen kanssaan asiakkailta saatujen valitusten vuoksi. Hänen moitittiin kolhivan autoja sekä ajavan jatkuvasti ylinopeutta ja väärää tilannenopeutta. Hänellä ei kuitenkaan ollut liikenneriketaustaa, kuten liikenneturvallisuuden vaarantamisia tai rattijuopumuksia.[4]
Kuljettaja oli 2. maaliskuuta 2018 kuljettanut ylitorniolaisen Ainiovaaran koulun oppilaita Aavasaksan laskettelukeskukseen, ja paluumatkan päätyttyä hän oli käynyt käsiksi noin 16-vuotiaaseen mopoauton kuljettajaan, jolle aiheutui tilanteessa pikkuruhjeita. Bussi ja mopoauto olivat olleet lähellä törmätä toisiinsa tilanteessa, jossa mopoauto oli tullut eteen, minkä vuoksi linja-auto oli joutunut voimakkaasti jarruttamaan. Tapauksen vuoksi Ylitornion kunta päätti, ettei kyseistä kuljettajaa enää käytetä koululaiskuljetuksissa. Ylitornion tapauksessa kuljettaja toimi Aavasaksan taksiaseman freelancer-kuljettajana.[23]
Kuljettajan ajaminen oli herättänyt huomiota jo noin kuukausi ennen onnettomuutta, 14.–15. heinäkuuta 2018, kun tämä oli Kemin Liikenteen kuljettajana ajanut ammattiyhdistys Meri-Lapin JHL ry:n kaksipäiväistä teatterimatkaa Kemistä Ouluun. Osa matkalla olleista on kertonut, että kuljettajan ajo oli niin epävarmaa, että jotkut matkustajat pelkäsivät. Matkan aluksi kuljettaja ei saanut ovea kiinni, jolloin tämä oli lähtenyt ajamaan se auki. Lisäksi hän ei ollut liian suuren nopeuden vuoksi saanut linja-autoa pysähtymään ajoissa, vaan oli ajanut risteyksen pitkäksi ja joutunut peruuttamaan. Kuljettaja oli myös lähellä ajaa seurueen toisen bussin perään. Eräs matkustaja kuvasi linja-auton kulkeneen pätkittäin eteenpäin, kuin olisi ollut ”hyppybensaa”.[23]
Kemin Liikenteen toimitusjohtaja Pentti Rytkyn mukaan hän ei ollut tietoinen teatterimatkan ongelmista eikä myöskään Ylitornion tapauksesta. Rytkyn mukaan muussa tapauksessa kuljettajaa ei olisi käytetty Kuopion onnettomuusmatkalla.[23]
Oikeudenkäynti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuopion linja-autoturman oikeuskäsittely alkoi Pohjois-Savon käräjäoikeudessa 16. marraskuuta 2020. Tapauksen päätyminen käräjille vasta yli kahden vuoden kuluttua onnettomuudesta johtui pitkäksi venyneestä esitutkinnasta, mihin puolestaan vaikutti asianomistajien suuri määrä. Syytettynä ollutta kuljettajaa ja asianomistajina olleita matkustajia kuultiin koronaviruspandemian vuoksi videoyhteydellä Lapin käräjäoikeuden toimipisteistä Rovaniemeltä ja Kemistä. Syyttäjä vaati kuljettajalle vähintään kahden vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta neljästä törkeästä kuolemantuottamuksesta, kolmestatoista törkeästä vammantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Vakuutusyhtiö Turva vaati vastaajalta vakuutusmaksuja 459 000 euron arvosta sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Puolustuksen mukaan osa matkustajista myötävaikutti henkilövahinkojen syntymiseen laiminlyömällä turvavyön käyttövelvollisuuden.[24]
Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi linja-auton kuljettajan 18. joulukuuta 2020 yhden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen neljästä törkeästä kuolemantuottamuksesta, 13 törkeästä vammantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Lisäksi kuljettaja on velvollinen maksamaan uhrien oikeudenkäyntikuluja 30 000 euroa sekä vakuutusyhtiölle 115 000 euroa.[25] Kuljettaja valitti tuomiostaan Itä-Suomen hovioikeuteen, joka piti voimassa käräjäoikeuden ratkaisun.[26]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Havula, Pipsa: Matkustaja kertoo Kuopion turmabussin menon olleen epävakaata – kuskia oli pyydetty hidastamaan jo ennen kohtalokkaita sekunteja Ilta-Sanomat. 26.8.2018. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ a b c d Kuopion turmabussin matkustajat olivat ruotsinsuomalaisia – ryhmä oli matkalla hotelliin MTV3. 24.8.2018. Arkistoitu 27.8.2018. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ a b Kerkelä, Lasse: Kuopion bussiturma muistuttaa läheisesti Heinolan onnettomuutta vuonna 1999 – Heinolan turmabussin kuljettaja vetosi jarruvikaan mutta sai oikeudessa tuomion Helsingin Sanomat. 27.8.2018. Viitattu 28.8.2018.
- ↑ a b Viljakainen, Miika: Kuopion turmabussin kuski on menettänyt töitä raskaan kaasujalan vuoksi – ”Tein lopulta päätöksen, ettei hän aja enää meidän autoja” Ilta-Sanomat. 11.9.2018. Viitattu 19.10.2018.
- ↑ a b Kuusijoensuu, Teemu: Otkes Kuopion onnettomuudesta: Bussin piirturista paljastui ikävä yllätys – ”Hiljentäminen epäonnistui ratkaisevasti” Ilta-Sanomat. 28.8.2018. Viitattu 1.9.2018.
- ↑ a b c d e f Hakama, Anni & Kerkelä, Lasse & Pölkki, Minna & Tervonen, Tuukka: Puolet Kuopion bussiturman potilaista on päässyt pois sairaalasta, muiden tila ennallaan – Tämä onnettomuudesta tiedetään Helsingin Sanomat. 24.8.2018. Viitattu 28.8.2018.
- ↑ a b Häkkilä, Taiga: Tutkija pitää edelleen mahdollisena, että Kuopion turmabussin kuljettajalta menivät kaasu ja jarru sekaisin Ilta-Sanomat. 26.8.2018. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ a b Häkkilä, Taiga: 6 avointa kysymystä Kuopion turmasta: Miksi kuljettaja kertoi bussin jarruista kaksi erilaista versiota? Ilta-Sanomat. 27.8.2018. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005804120.html
- ↑ a b c Onnettomuustutkintakeskus ei ole löytänyt Kuopion turmabussin jarruista vikaa Turun Sanomat. 25.8.2018. Arkistoitu 28.8.2018. Viitattu 28.8.2018.
- ↑ a b c d Kauppinen, Ina: Kuopion 4 ihmishenkeä vaatineen bussiturman tapahtumien kulku selvinnyt – nämä tekijät johtivat onnettomuuteen Ilta-Sanomat. 19.10.2018. Viitattu 19.10.2018.
- ↑ Kerkelä, Lasse: Kuopion linja-autoturma on viime vuosien vakavin tieliikenneonnettomuus Helsingin Sanomat. 24.8.2018. Viitattu 28.8.2018.
- ↑ Rintala, Mirja: Kuopion turma iski lujaa Kalixin kuntaan Pohjois-Ruotsissa – liput puolitankoon: ”Bussissa oli kaikille tuttuja ihmisiä” Ilta-Sanomat. 26.8.2018. Viitattu 28.8.2018.
- ↑ a b Kuusijoensuu, Teemu: Otkes kuuli Kuopion turmabussin kuskia tunnin ajan: Auto tutkittu nyt läpikotaisin – ei mitään viitteitä teknisestä viasta Ilta-Sanomat. 26.8.2018. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Pölkki, Minna: Kuopion turmabussissa olleet pyysivät ennen onnettomuutta kuskia ajamaan hiljempaa – ”Bussi ajoi aika holtitonta menoa Pulkkilasta eteenpäin” Helsingin Sanomat. 26.8.2018. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Kuvat ja video näyttävät Kuopion turmabussin reitin kuljettajan silmin Ilta-Sanomat. 26.8.2018. Viitattu 27.8.2018.
- ↑ Tenhunen, Asta: Kuopion bussiturma: Bussin kuljettaja arvioi risteyksen väärin – taustasyinä terveysongelmat ja huonosti merkitty risteys Savon Sanomat. 19.10.2018. Viitattu 4.1.2019.
- ↑ Kuopion bussiturmaa tutkitaan törkeinä kuolemantuottamuksina ja vammantuottamuksina Ilta-Sanomat. 30.8.2018. Viitattu 31.8.2018.
- ↑ Kunnas, Risto: Kortti hyllyllä Suomessa, ruotsalainen ajolupa voimassa – Kuopion turmabussin kuljettaja saa jatkaa ajamista Iltalehti. 14.9.2018. Viitattu 14.9.2018.
- ↑ a b Salminen, Solmu: Kuopion turmabussin takapenkistä tuli kuolemanloukku – "Fyysistä iskua ja ruhjoutumista" 29.4.2019. Iltalehti.
- ↑ Ronkainen, Anna: Kuopion turmabussin kuljettajalla oli pitkäaikainen sairaus ja takanaan 700 kilometrin ajomatka: "Terveydentila oli erittäin olennainen tässä" Yle Uutiset. 29.4.2019. Viitattu 10.1.2019.
- ↑ Malinen, Markku: Kuopion bussiturman poliisitutkinta valmis – kuljettajaa epäillään muun muassa neljästä törkeästä kuolemantuottamuksesta Yle Uutiset. 10.1.2020. Viitattu 10.1.2020.
- ↑ a b c Tiihonen, Marita & Turunen, Tommi: Turmakuskin kyyti pelotti jo aiemmin – "Kyyti oli kuin olisi ollut hyppybensaa" Savon Sanomat. 8.9.2018. Arkistoitu 8.9.2018. Viitattu 8.9.2018.
- ↑ Pekka Niiranen, Jukka Eskanen ja Laura Kosonen: Syyttäjä vaatii linja-autonkuljettajalle vähintään kahden vuoden tuomiota – Yle seurasi Kuopion bussiturman oikeudenkäyntiä 16.11.2020. Yle Uutiset.
- ↑ Oikeudenkäynnit | Kuopion bussiturman kuljettaja tuomittiin vankeuteen – mies kertoi oikeudessa, että havainnointikykyyn vaikutti mieleen tullut kuollut serkku, mikä nosti kyyneleet silmiin Helsingin Sanomat. 18.12.2020. Viitattu 18.12.2020.
- ↑ Raita-aho, Sanna: Bussinkuljettajan valitus hylättiin. Helsingin Sanomat, 9.12.2021, s. A 15. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.12.2021.