Kurttila
| Kurttila | |
|---|---|
| Kurtby | |
 Kaupungin kartta, jossa Kurttila korostettuna. Espoon kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Espoo |
| Suuralue | Suur-Kauklahti |
| Kaupunginosa nro | 45[1] |
| Pinta-ala | 5,0 km² [2] |
| Väkiluku | 3 917[3] (31.12.2023) |
| Väestötiheys | 786 as./km² |
| Osa-alueet | Brinkinmäki, Kallvik, Kallvikinniemi, Kurtinmalmi, Kurtinmäki, Lasilaakso, Mustalahti, Mäkitupa, Åminne |
| Postinumero(t) | 02780 |
| Lähialueet | Espoonkartano, Kauklahti, Saunalahti, Vanttila |
Kurttila (ruots. Kurtby) on Espoon kaupunginosa. Se sijaitsee läntisessä Espoossa Kauklahden ja Saunalahden välissä ja luetaan kuuluvaksi Suur-Kauklahden suuralueeseen. Kurttilan läpi kulkee Kurttilantie, joka alkaa ja päättyy Kauklahdenväylälle. Kurttilaa lähinnä Espoon keskuksista on Espoonlahti.lähde?
Kurttila on haja-asutusaluetta. Siellä on muun muassa autokorjaamo ja ruotsinkielinen koulu Kungsgårdsskolan. Noin kilometrin päässä Saunalahdessa on Kallvikin uimaranta. Åminnen kartano sijaitsee Kurttilassa.lähde?
Kurttilaan kuuluu osa-alue Lasilaakso, jossa on yleisurheilukenttälähde? ja haja-asutusalue Mankki, jossa on ainakin toistaiseksi käytöstä poistettu Mankin rautatieasema[4]. Siellä on kahden kilometrin pituinen metsäpolku, lintutorni ja joki.lähde?
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kurttilan nimen taustalla on vanha kylännimi, jonka vanhoja kirjoitusasuja ovat Kurtthebacka (1540), Kurittbacka (1544) ja Kurtby (1592). Kylä on saanut nimensä Kurittu-talon mukaan, joka on ollut talon isännän lisänimi. Suomenkielinen vastine Kurttila on mukailtu ruotsinkielisestä vuonna 1965. Kaupunginosan nimeksi Kurttila tuli vuonna 1976.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Espoossa käynnistettiin aluerakentaminen 1960-luvulla ja kunta teki useita aluerakentamissopimuksia. Sopimuksissa aluerakentajat vastasivat maa-alueiden hankinnasta, rahoituksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Vuonna 1966 Espoon valtuustossa hyväksyttiin suuri aluerakentamispaketti, jonka myötä Kurtillan alueen Lounaisrannikko tuli Asuntosäätiön, Saton ja Polarin muodostamalle yhtymälle.[6]
Kurttilan pohjoispuolella kulkeva Kehä III rakentui vaiheittain vuosina 1963–1968. Väylä linjattiin kulkemaan Jorvaksesta Pitkäjärven pohjoispuolen kautta Vantaalle.[6]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väkiluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virkistys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kurttilan alueella sijaitseva luonnonmuistomerkki on Kurttilantien katajat, jotka sijaitsevat Kurttilantien ja Saunaniementien risteyksen läheisyydessä. Kurttilantien katajat on nimetty luonnonmuistomerkiksi vuonna 1968.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Espoon viralliset kaupunginosat (PDF) 12.12.2012. Espoon Kaupunki. Arkistoitu 28.7.2014. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Espoon kaupunginosien pinta-alat hri.fi. 24.10.2014. HRI. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Espoon väestö osa-alueittain 31.12.2023 (PDF) (Sivu 3) Espoon Kaupunki. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ Luoman ja Mankin seisakkeita ei oteta uudelleen junaliikenteen käyttöön Hsl.fi. 21.11.2017, muokattu 4.6.2020. Helsingin seudun liikenne. Viitattu 6.2.2022.
- ↑ Ukskoski, Laura: Kurttilan nimistö Espoon kaupunki. 2016. Viitattu 1.10.2024.
- ↑ a b Maatilojen Espoo, s. 23–25. Espoon perinneseura, 2020. ISBN 978-952-7311-10-3.
- ↑ Espoon väestö iän mukaan 31.12.2023 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 3.10.2024.
- ↑ Luonnonmuistomerkit Karpalo-palvelussa Metsähallitus. Viitattu 30.9.2024.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
