Lautamies

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Lautamies (ruots. nämndeman) tarkoittaa oikeudessa toimivaa maallikkotuomaria, joka osallistuu lautakuntakäsittelyyn yhdessä ammattituomarin kanssa. Tämänkaltaista lautamiesjärjestelmää käytetään Suomen lisäksi monissa etenkin Euroopan maissa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.[1] Toisissa maissa käytetään lautamiesjärjestelmän sijaan tai lisäksi valamiehistöjä.lähde?

Suomalainen lautamiesjärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa lautamiehet toimivat käräjäoikeudessa. Lautamiehet valitsee kunnanvaltuusto siten, että lautamiehet edustavat mahdollisimman tasapuolisesti kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielirakennetta.[2] Lautamiehet valitaan useimmiten kunnan poliittisen jakauman perusteella.[3] Käräjäoikeuden lautamiehet eivät voi kuitenkaan esiintyä puoluetunnuksen alla, vaan he toimivat puolueettomina maallikkotuomareina.lähde?

Suomen lautamiesjärjestelmän historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylänoikeuksissa oli jo 1700- ja 1800-luvulla oltermannin apuna lautamiehiä (bisittare), mutta he olivat eri luottamustoimenhaltijoita kuin kihlakunnanoikeuden lautamiehet.[4] Kihlakunnanoikeuksissa yhteen istuntoon osallistui eräässä vaiheessa jopa 12 lautamiestä, joskin myöhemmin istuntoon osallistuvien lautamiesten määrää vähennettiin seitsemään. Lautamieslautakunta saattoi äänestää ammattituomarin kannan yli vain yksimielisellä päätöksellä.lähde?

Lautamiesjärjestelmä nykyään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin käräjäoikeuden oikeussali. Lautamieskokoonpanossa suoritettavan istunnon aikana puheenjohtaja ja lautamiehet istuvat salin edessä

Lautamiesten tarpeen määräsi aiemmin oikeusministeriö ja nykyisin Tuomioistuinvirasto. Aiemmin joka kunnasta on valittu vähintään kaksi lautamiestä[3], mutta vuoden 2021 päätöksessä yhteensä 102 kunnasta valittiin vain yksi lautamies. Suurin lautamiestarve on Helsingissä. Useimpien käräjäoikeuksien alue käsittää useita kuntia, mutta Helsingin kaupunki muodostaa yksinään Helsingin käräjäoikeuden tuomiopiirin.lähde?

Muutamien kaupunkien lautamiesten määriä
2005 2009 2013 2017 2021
Helsinki 552[5] 300 300 270 220
Vantaa 70 65 60 60
Oulu 40 45 45 45
Kuopio 39 36 37 28
Turku 59 40 30 20
Tampere 60 30 29 18
Rovaniemi 20 20 18 18
Hämeenlinna 25 10 8 8
Yhteensä 3 700[6] 2 202 1 738 1 477 1 303

[7][8][9][10]

Kelpoisuusvaatimuksina lautamiehen toimeen on Suomen kansalaisuus, täysivaltaisuus (ei ole konkurssissa, eikä toimintakelpoisuutta ole rajoitettu), 25–64 vuoden ikä valittaessa sekä yleinen sopivuus lautamiestehtävään. Lautamiehen tulee erota tehtävästä täyttäessään 68 vuotta. Lautamieheksi ei voida valita tuomioistuinten ja rangaistuslaitosten virkamiehiä, kuten syyttäjiä, asianajajia, poliiseja, ulosottomiehiä eikä tullivirkailijoita.[2][11][12]

Ennen toimeensa ryhtymistään lautamies antaa tuomarinvakuutuksen käräjäoikeuden istunnossa. Vakuutuksen kaava on sama, jota käytetään ammattituomarin vakuutuksena.[13] Lautamies osallistuu vuosittain keskimäärin kahteentoista käräjäoikeuden istuntoon.lähde?

Käräjäoikeuden lautamieskokoonpano ja erityistuomioistuinten maallikkotuomarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lautamiehet osallistuvat käräjäoikeuden toimintaan sen lautamieskokoonpanossa. Kokoonpanoon kuuluu tavallisesti lainoppinut jäsen (ammattituomari) ja kaksi lautamiestä eli maallikkotuomaria. Ammattituomari toimii käräjäoikeuden lautamieskokoonpanon puheenjohtajana. Poikkeustapauksissa kokoonpanoa voidaan täydentää toisella lainoppineella jäsenellä ja/tai kolmannella lautamiehellä. [14] Lautamieskokoonpano käsittelee törkeitä rikosasioita. Kullakin tuomioistuimen jäsenellä on yksilöllinen äänioikeus. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.[15]

Eduskunta on 2000-luvulla vähentänyt lautamiesten käyttöä käräjäoikeuksien istunnoissa merkittävästi valtion säästötoimenpiteisiin vedoten. Vuonna 2009 voimaan astuneen lainmuutoksen seurauksena lautamieskokoonpanot osallistuvat vain vakavimpien ja yhteiskunnallisesti merkittävimpien rikosten käsittelyyn.[16][17] Kun vielä 2008 lautamieskokoonpanossa päätettiin vuodessa noin 33 000 rikosasiaa, oli lautamieskäsittelyjä vuonna 2009 enää noin 6 500.[16] Vuonna 2012 lautamieskäsittelyssä ratkaistiin noin 4 300 rikostapausta, mikä oli 7 prosenttia käräjäoikeuksien kaikista rikosasioista. Lautamieskokoonpanossa ratkaistiin esimerkiksi 95 prosenttia henkirikoksista tai niiden yrityksistä, 94 prosenttia seksuaalirikoksista ja 91 prosenttia törkeistä ryöstöistä sekä tuhotöistä.[17] Toukokuussa 2014 astui voimaan uusi lautamieskokoonpanojen karsiminen. Aiemman kolmen lautamiehen sijaan kokoonpanoihin kutsuttiin vastedes tyypillisesti enää kaksi lautamiestä.[12]

Käräjäoikeuksien rikosasioiden lisäksi lautamiehet osallistuvat maaoikeusasioiden käsittelyyn. Lisäksi maallikkotuomareita on joissakin erityistuomioistuimissa, kuten työtuomioistuimessa ja vakuutusoikeudessa. Erikoistuomioistuinten maallikkotuomarien nimike ei ole lautamies, vaan esimerkiksi lääkärijäsen.lähde?

Herastuomari

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäaikaisesta, menestyksekkäästä palveluksesta käräjäoikeuden lautamiehenä on käräjäoikeuslain mukaan mahdollista saada herastuomarin arvonimi. Tämän arvonimen myöntää kyseisen käräjäoikeuden laamanni, jossa lautamies toimii.[2] Yleensä herastuomarin arvon saamiseksi on edellytetty toimimista vähintään kymmenen vuotta lautamiehenä.lähde?

Juristien mielipiteet lautamiehistä vuonna 2007

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nelosen uutisten vuonna 2007 tekemän kyselyn mukaan lautamiehillä ei ollut suurta kannatusta tuomarien, syyttäjien ja asianajajien keskuudessa. Syyttäjistä ja tuomareista yli puolet halusi luopua lautamiehistä ja vain viidennes olisi halunnut säilyttää heidät. Käräjätuomareista vajaa 30 % olisi luopunut lautamiehistä, puolet harkinnut asiaa ja vain 20 % olisi ehdottomasti pitänyt heidät. Asianajajista vain alle 10 % olisi säilyttänyt lautamiehet ja lähes 40 % luopunut heistä. Monien kyselyyn vastanneiden mukaan aika oli tuolloin ajanut lautamiesjärjestelmän ohi. [18]

Oikeusministeri Tuija Brax ehdotti vuonna 2007 lautamiesjärjestelmästä luopumista muissa kuin merkittävissä rikosjutuissa säästön aikaansaamiseksi oikeuslaitoksessa. Lautamiesjärjestelmästä luopumalla pyrittiin parantamaan käräjäoikeuksien tuomioiden laadukkuutta palkkaamalla lisää tuomareita, jotta jatkossa ei tarvitsisi valittaa niin usein hovioikeuteen.[19][20] Vuonna 2008 eduskunta vähensikin lautamiesten käyttöä.[21] Uudistuksella säästettiin noin 1–2 miljoonaa euroa vuodessa, jolla palkattiin uusia tuomareita.[16]

Muuta kritiikkiä ja korjaavaa ohjeistusta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lautamiesjärjestelmää kritisoitiin vuonna 2004 lautamiesten liian suuresta vallasta. Koska lautamieskokoonpanossa jokaisella tuomioistuimen jäsenellä on yksi ääni, maallikkojäsenet voivat äänestää ammattituomarin kannan nurin.[22]

Sosiaalipolitiikan professori J. P. Roos kritisoi vuonna 2006 lautamiesten valintajärjestelmää. Lautamiehet valitaan kunnallisvaalien jälkeen siten, että puolueet ehdottavat jäseniään lautamiehiksi saamiensa äänimäärien mukaisesti.[23]

Oikeuskansleri, eduskunnan perustuslakivaliokunta, oikeusministeriö ovat huomauttaneet puolueita useasti siitä, että lautamiehet toimivat tuomarintehtävässä puolueettomina. Siksi puolueiden paikallisjärjestöjen ei tule eivätkä ne saa vaatia ns. puolueveron tai muiden tukimaksujen maksamista lautamiesten kokouspalkkiosta.[24][25] Oikeusministeri Tuija Brax lähetti vuonna 2008 puolueille kirjeen aiheesta saatuaan tietoonsa lautamiespäivillä, että eräät puolueiden paikallisosastot ovat vaatineet käräjäoikeuksien lautamiehiltä luvattomia tukimaksuja ja painostaneet heitä kunnallisvaaliehdokkaiksi uudelleenvalintansa varmistamiseksi.[26]

Käräjäoikeusjärjestelmää kritisoitiin aiemmin myös nimityksistä, jotka mahdollistivat rikoksiin syyllistyneiden nimittämisen lautamiehiksi. Lautamiesten rikostaustaa ei aiemmin selvitetty valinnan yhteydessä, eikä se esiin tullessaankaan välttämättä estänyt valintaa. Esimerkiksi useista rikoksista tuomittu kaupunginvaltuutettu Olavi Mäenpää nimitettiin aluksi kaupunginvaltuuston päätöksellä lautamieheksi. Kritiikin jälkeen Turun kaupunginvaltuusto pyörsi päätöksensä asiassa.[27] Sittemmin oikeusministeriö uudisti ohjeistustaan niin, että lautamieheksi ei enää hyväksytä rikostaustan omaavia ihmisiä. [3]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Mervi Knuutila: Tarvitaanko lautamiehiä käräjäoikeudessa? theseus.fi.
  2. ↑ a b c Käräjäoikeuslaki (28.6.1993/581) (Lautamiehiä koskevat Käräjäoikeuslain pykälät 6-13) finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 24.10.2014.
  3. ↑ a b c Lautamiesten määrä vähenee 22.12.2012. Helsingin Sanomat, hs.fi. Arkistoitu 6.1.2013. Viitattu 13.2.2013.
  4. ↑ Kallio, Reino. Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Jyväskylä 1982, s. 178
  5. ↑ Lausunto Helsingin käräjäoikeudelle käräjäoikeuden lautamiesten lukumäärästä Helsingin kaupunki. Viitattu 26.1.2022.
  6. ↑ Uusi erä lautamiehiä Helsingin Sanomat. Viitattu 26.1.2022.
  7. ↑ Lautamiesten lukumäärä (Oikeusministeriön päätös 2012-12-20 lausuntopyyntöön nro 8/31/2012) 20.12.2012. Oikeusministeriö, om.fi. Viitattu 13.2.2013.[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Valtuustot valitsemaan lautamiehiä Oikeusministeriö. Viitattu 31.3.2020.
  9. ↑ Tuomioistuinvirasto vahvisti lautamiesten uudeksi määräksi 1303 Tuomioistuinvirasto. Viitattu 26.1.2022.
  10. ↑ Lautamiesten lukumäärä 2009 päätös (17/31/2008) Oikeusministeriö. Viitattu 26.1.2022.
  11. ↑ Kuka kelpaa lautamieheksi? oikeus.fi. Oikeusministeriö. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 30.9.2014.
  12. ↑ a b Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren 2 luvun ja käräjäoikeuslain 6 §:n muuttamisesta finlex.fi. Viitattu 30.9.2014.
  13. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Laki käräjäoikeuden lautamiehistä 675/2016 finlex.fi. Edita Publishing Oy. Viitattu 31.3.2020.
  14. ↑ Lautamies käräjäoikeudessa oikeus.fi. Oikeusministeriö. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 30.9.2014.
  15. ↑ 1.1.1734/4 Oikeudenkäymiskaari - 23 luku (11.7.1997/690) Äänestämisestä viitattu 16.3.2023
  16. ↑ a b c Lautamiesten käyttö käräjäoikeuksissa romahtanut 4.8.2010, päivitetty 4.6.2012. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 30.9.2014.
  17. ↑ a b Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pieneni hieman 29.5.2013. Tilastokeskus, tilastokeskus.fi. Viitattu 30.9.2014.
  18. ↑ Jukka Harju: Nelosen kysely: Lautamiehillä ei juuri kannatusta. Helsingin Sanomat, 5.2.2007.
  19. ↑ Pääkirjoitus: Hallituksen noviiseja ja konkareita. Helsingin Sanomat 10.5.2007,
  20. ↑ Brax valmis luopumaan lautamiehistä (Arkistoitu – Internet Archive). Helsingin Sanomat, 28.04.2007.
  21. ↑ Lautamiesten käyttöä vähennetään käräjäoikeuksissa 4.12.2008. Oikeusministeriö. Viitattu 14.11.2012.[vanhentunut linkki]
  22. ↑ Pääkirjoitus: Käräjäoikeuksien lautamiehillä on liikaa ratkaisuvaltaa. Helsingin Sanomat, 5.7.2004.
  23. ↑ Roos, J. P.: Käräjäoikeuskäsikirja mv.helsinki.fi. 15.11.2006. Viitattu 14.11.2012.
  24. ↑ Oikeuskanslerin kannanotto käräjäoikeuksien lautamiehiltä perittyyn ns. puolueveroon (kohta Lautamiesten asemaan liittyviä kannanottoja) finlex.fi. Viitattu 24.10.2014.
  25. ↑ Oikeusministeriön päätös 8/31/2012 (pdf) 20.12.2012. Oikeusministeriö. Arkistoitu 24.10.2014. Viitattu 24.10.2014.
  26. ↑ Oikeusministeri Brax: Puolueet painostaneet lautamiehiä 17.4.2008. Edilex. Viitattu 14.11.2012.
  27. ↑ Turku pyörsi kantansa Mäenpään soveltuvuudesta lautamieheksi Yle 4.9.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lautamies&oldid=22144059”