Lodentakki

Lodentakkeja leipzigilaisessa vaatetehtaassa 1950-luvun alussa.

Lodentakki (saks. Lodenmantel) on tiheästä ja paksusta villakankaasta eli lodenkankaasta valmistettu päällystakki. Se on leikkaukseltaan leveä ja väljän ”telttamainen”, ja väljyyttä lisää keskellä selkää oleva pystysuora vastalaskos. Pituudeltaan lodentakki on perinteisesti yli polvien ulottuva, mutta etenkin nuorille valmistetaan lyhyempiä ja vähemmän väljiä malleja. Karkean kankaansa vuoksi lodentakkia ei suositella hienojen pukujen kanssa käytettäväksi, vaan perinteisessä pukeutumisetiketissä sitä pidetään ”vapaa-ajantakkina”. Lodentakin alkuperä on tirolilaisten maanviljelijöiden, metsänhoitajien, metsästäjien ja lammaspaimenten takeissa, ja perinteisin väri on tummanvihreä.

Lodentakki on yleensä piilonapitettu. Takin kaksinkertainen kaulus voidaan nostaa pystyyn kaulan suojaksi, taskut ovat vinot ja selästä löytyy hyvin pitkä pystysuora vastalaskos, jossa kangas on taitettu. Lodentakin hihat ovat tavallisesti raglantyyppiset. Takissa ei usein ole lainkaan vuoria, mutta harteiden kohdalla kangas on kaksinkertainen lämmön vuoksi.

Lodenkangas

Lodentakkien materiaali lodenkangas on tiuhasti kudottua karstalankaista villakangasta, joka on valmistettu vuoristolampaiden öljyisestä villasta. Mukaan voidaan kutoa kamelinkarvaa tai kašmirvillaa antamaan lisälämpöä. Kudonnan jälkeen lodenkangas kutistetaan vedellä noin kolmasosaan alkuperäisestä koostaan, minkä jälkeen pinta karstataan ja leikataan jopa kymmeniä kertoja, kunnes se alkaa muistuttaa huopaa. Tunnetuimpia lodenkankaan valmistajia ovat Mössmer Tuchfabrik ja Oberrauch Zitt.

Lodenkankaasta tehdään lodentakkien lisäksi perinteisiä tirolilaisia viittoja ja muita ulkoiluvaatteita.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lodentakki Wikimedia Commonsissa