Loimuvaskiyökkönen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Loimuvaskiyökkönen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Metalliyökköset Plusiinae
Suku: Autographa
Laji: buraetica
Kaksiosainen nimi

Autographa buraetica
(Staudinger, 1892)

Katso myös

  Loimuvaskiyökkönen Commonsissa

Loimuvaskiyökkönen (Autographa buraetica) on melko harvinainen, kirjava keskikesän yöperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loimuvaskiyökkönen muistuttaa suuresti muutamia muita Autographa-suvun lajeja, erityisesti kirjovaskiyökköstä (Autographa pulchrina), josta sitä voi olla erittäin vaikea erottaa ja määrityksen varmistaminen voi vaatia genitaalien tutkimista. Etusiivet ovat kapeat, harmaanruskeat ja heikosti violetinsävyiset. Siiven keskiosassa on ohut, hopeanvalkoinen kreikkalaisen aakkoston gamma-kirjainta muistuttava kuvio, joka on vain harvoilla yksilöillä jakautunut kahteen osaan ja hieman sen takana on pieni kellertävänruskea alue. Munuaistäplä erottuu vaaleareunaisena. Sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat vaaleanruskeat, mutteivät aina kovin selvästi erottuvat. Aaltoviiru on musta ja tekee terävän W-kirjaimen muotoisen mutkan. Siipiripset ovat kirjavat ja niissä on hyvin erottuva valkoinen tyviviiru. Takasiivet ovat harmaanruskeat ja ulkoreunaa kohti tummenevat. Siipiväli 36–42 mm.[1][2]

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loimuvaskiyökköstä tavataan Pohjois- ja Keski-Euroopasta Keski-Aasian läpi Itä-Aasiaan ja edelleen Pohjois-Amerikkaan saakka.[2] Laji on Suomessa tulokas, joka tavattiin ensimmäisen kerran 1980-luvulla ja sittemmin se on levinnyt laajalti maan etelä- ja keskiosiin. Pohjoisimmat havainnot ovat Rovaniemen korkeudelta, mutta painopiste on Kaakkois-Suomessa ja etelärannikolla. Perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena kesäkuun puolivälistä elokuun alkuun huipun sijoittuessa heinäkuun puoleen väliin.[3]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji elää avoimilla paikoilla, kuten niityillä ja metsäaukioilla. Perhoset lentävät yöllä ja tulevat valolle, mutta muutoin loimuvaskiyökkösen biologiaa tunnetaan huonosti.[2]

Toukka käyttänee kirjovaskiyökkösen tapaan ravinnokseen erilaisia ruohovartisia kasveja.[2]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]