Luettelo käyttöjärjestelmistä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tämä artikkeli tai sen osa on tuotu vieraskielisestä lähteestä ja käännös on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa tekemällä käännöksen loppuun. |
Tämä on luettelo käyttöjärjestelmistä.
Kaupalliset/suljetut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Acorn Computers
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amiga Inc.
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- AmigaOS
- AmigaOS 1.0-3.9 (Motorola 68000)
- AmigaOS 4 (PowerPC)
- Amiga UNIX (eli Amix)
Apple Inc.
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Apple II -perhe
- Apple III
- Apple Lisa
- Apple Macintosh
- Mac OS
- A/UX (UNIX System V BSD-lisäyksillä)
- Rhapsody
- NeXTSTEP
- macOS (ennen Mac OS X ja OS X)
- macOS Server (ennen Mac OS X Server ja OS X Server)
- Apple Network Server
- IBM AIX (Applen mukauttamana)
- Apple MessagePad
- iPhone, iPod Touch, iPad
- Apple Watch
- Apple TV
- Sulautetut käyttöjärjestelmät
- A/ROSE
- iPod software (nimetön sulautettu käyttöjärjestelmä iPodille)
- Nimetön NetBSD-variantti Airport Extremeä ja Time Capsulea varten
Apollo Computer
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Domain/OS : Yksi ensimmäisistä verkkopohjaisista järjestelmistä. Apollo/Domain-laitteistolla. Myöhemmin Hewlett-Packardin ostama.
Atari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Atari DOS (8-bittisille tietokoneille)
- Atari TOS
- Atari MultiTOS
BAE Systems
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Be Inc.
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- BeOS
- BeIA
- BeOS r5.1d0
- magnussoft ZETA (perustuu BeOS r5.1d0:n lähdekoodiin, kehittänyt yellowTAB)
Bell Labs
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Unix ("Kenin uusi järjestelmä" tekijänsä Ken Thompsonin mukaan, virallisesti Unics sitten Unix, Bell Labsissa 1969 käyttöjärjestelmä joka toimi prototyyppinä Unix-pohjaisille käyttöjärjestelmille)
- UNIX Time-Sharing System v1
- UNIX Time-Sharing System v2
- UNIX Time-Sharing System v3
- UNIX Time-Sharing System v4
- UNIX Time-Sharing System v5
- UNIX Time-Sharing System v6
- UNIX Time-Sharing System v7 (Juuri Version 7 Unixiin (ja osin myös sen alaversioista) pohjautuvat kaikki nykyiset Unixiin pohjautuvat sekä Unixin kaltaiset käyttöjärjestelmät.)
- Unix System III
- Unix System IV
- Unix System V
- Unix System V -versiot 2.0, 3.0, 3.2, 4.0 ja 4.2
- UNIX Time-Sharing System v8
- UNIX TIme-Sharing System v9
- UNIX Time-Sharing System v10
Unixiin liittymättömät:
Bull SAS
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Burroughs Corporation, Unisys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Control Data Corporation
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Chippewa Operating System (COS)
- EP/IX (Enhanced Performance Unix)
Convergent Technologies
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Convergent Technologies Operating System (Unisys osti myöhemmin)
Data General
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- AOS 16-bittisille Data General Eclipse -tietokoneille ja AOS/VS 32-bittisille (MV-sarjan) Eclipseille, MP/AOS microNOVA-pohjaisille tietokoneille
- DG/UX
- RDOS Real-time Disk Operating System, muunnoksia: RTOS ja DOS (ei sukua PC DOS:lle, MS-DOS:lle jne.)
DataPoint
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- CTOS Z80-pohjaisille, Cassette Tape Operating System aikaisille työpöytäjärjestelmille. Pystyy peräti 8 samanaikaiseen käyttäjään. DataPoint DOS:n korvaama.
- DOS Intel 808x/80x86-pohjainen, Disk Operating System työpöytäjärjestelmille. Pystyy peräti 32 käyttäjään solmua kohden. Tuki usein tarkoitusta varten rakennettua hienostunutta solmuverkostoa. DOS-nimeä käytettiin näiden järjestelmien kirjautumisruuduissa ennen kuin IBM, Microsoft ja muut tekivät nimestä kuuluisan.
DDC-I, Inc.
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Deos aika- ja avaruusosioitu RTOS, DO-178B, Level A -sertifikoitu vuodesta 1998
- HeartOS POSIX-pohjainen kova reaaliaikainen käyttöjärjestelmä
Digital Research, Inc.
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- CP/M
- CP/M CP/M Intel 8080/8085:lle ja Zilog Z80:lle
- Personal CP/M, CP/M:n muunnos
- CP/M Plus BDOS 3.0:n kanssa
- CP/M-68K CP/M Motorola 68000:lle
- CP/M-8000 CP/M Zilog Z8000:lle
- CP/M-86 CP/M Intel 8088/8086:lle
- MP/M monta käyttäjää tukeva CP/M-80-muunnos
- MP/M-86 monta käyttäjää tukeva CP/M-86-muunnos
- MP/M 8-16, kaksoissuoritinmuunnos MP/M:stä 8086- ja 8080-suorittimille.
- Concurrent CP/M, CP/M-80:n ja MP/M-80:n seuraaja
- Concurrent CP/M-86, CP/M-86:n ja MP/M-86:n seuraaja
- Concurrent CP/M 8-16, kaksoissuoritinmuunnos Concurrent CP/M:stä 8086- ja 8080-suorittimille.
- Concurrent CP/M-68K, muunnos 68000-suorittimelle
- CP/M CP/M Intel 8080/8085:lle ja Zilog Z80:lle
- DOS
- Concurrent DOS, Concurrent CP/M-86:n seuraaja. mukana PC-MODE
- Concurrent PC DOS, Concurrent DOS -muunnos IBM PC -yhteensopiville tietokoneille
- Concurrent DOS 8-16, kaksoissuoritinmuunnos Concurrent DOS:sta 8086- ja 8080-suorittimille
- Concurrent DOS 286
- Concurrent DOS XM, Concurrent DOS:n muunnos reaalitilalle EEMS-tuella
- Concurrent DOS 386
- Concurrent DOS 386/MGE, Concurrent DOS 386:n muunnos edistyneillä graafisten päätteiden toiminnoilla
- Concurrent DOS 68K, Concurrent DOS:n käännös Motorola 68000 -suorittimelle, DOS-lähdekoodi käännettävissä
- FlexOS 1.0 – 2.34, Concurrent DOS 286:een pohjautuva
- FlexOS 186, FlexOS:n muunnos päätteille
- FlexOS 286, FlexOS:n muunnos isäntäkoneille
- Siemens S5-DOS/MT, FlexOS:iin pohjautuva teollisuusohjausjärjestelmille
- IBM 4680 OS, FlexOS:iin pohjautuva myyntipistekäyttöjärjestelmä
- Toshiba 4690 OS, FlexOS:iin ja IBM 4690 OS:iin pohjautuva myyntipistekäyttöjärjestelmä
- FlexOS 386, FlexOS:n myöhempi muunnos isäntäkoneille
- IBM 4690 OS, FlexOS:iin pohjautuva myyntipistekäyttöjärjestelmä
- Toshiba 4690 OS, FlexOS:iin ja IBM 4690 OS:iin pohjautuva myyntipistekäyttöjärjestelmä
- IBM 4690 OS, FlexOS:iin pohjautuva myyntipistekäyttöjärjestelmä
- FlexOS 68K, Concurrent DOS 68K:n muunnos
- Multiuser DOS, Concurrent DOS 386:n seuraaja
- CCI Multiuser DOS
- Datapac Multiuser DOS
- Datapac System Manager, Datapac Multiuser DOS:n muunnos
- IMS Multiuser DOS
- DOS Plus 1.1 – 2.1, yhden käyttäjän moniajokäyttöjärjestelmä, pohjautuu Concurrent DOS:in versioihin 4.1 – 5.0
- DR-DOS 3.31 – 6.0, yhden käyttäjän natiivi DOS-käyttöjärjestelmä, pohjautuu Concurrent DOS:in versioon 6.0
- Novell PalmDOS 1.0
- Novell "Star Trek"
- Novell DOS 7, yhden käyttäjän moniajokäyttöjärjestelmä, pohjautuu DR DOS:iin
- Caldera OpenDOS 7.01
- Caldera DR-DOS 7.02 ja korkeammat
- Concurrent DOS, Concurrent CP/M-86:n seuraaja. mukana PC-MODE
Digital Equipment Corporation, Tandem Computers, Compaq, Hewlett-Packard
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Domain/OS (alun perin Aegis, HP:n ostamalta Apollo Computerilta)
- HP-UX
- Multi-Programming Executive (HP:lta)
- NonStop
- OS/8
- RSTS/E (monta käyttäjää tukeva osituskäyttöjärjestelmä PDP-11:lle)
- RSX-11 (monta käyttäjää tukeva moniajokäyttöjärjestelmä for PDP-11:lle)
- RT-11 (yhden käyttäjän käyttöjärjestelmä PDP-11:lle)
- TOPS-10 (PDP-10:lle)
- TENEX (TOPS-20-käyttöjärjestelmän edeltäjä BBN:ltä, PDP-10:lle)
- TOPS-20 (PDP-10:lle)
- Digital UNIX (OSF/1:een pohjautuva, myöhemmin HP:n Tru64 UNIX)
- Ultrix
- VMS (aluksi DEC:n ja HP:n, nyt VMS Software Inc.) VAX-minitietokonesarjalle, Alpha:lle ja Itanium i2 and i4:lle; myöhemmin nimeltään OpenVMS)
- WAITS (PDP-6:lle ja PDP-10:lle)
ENEA AB
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- OSE Mukautuva, pienen jalanjäljen korkean suorituskyvyn reaaliaikainen käyttöjärjestelmä ohjaussuorittimille
Fujitsu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]General Electric
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Google Chrome OS on suunniteltu yksinomaan verkkosovelluksille. Siitä ilmoitettiin ekan kerran 7. heinäkuuta 2009, on nyt julkisesti saatavilla ja julkaistiin kesällä 2011. Chrome OS:n lähdekoodi julkaistiin 19. marraskuuta 2009, Chromium OS:n tapaan BSD-lisenssillä.
- Chromium OS on avoimen lähdekoodin kehitysversio Chrome OS:stä. Molemmat pohjautuvat Linux-ytimeen.
- Android on käyttöjärjestelmä mobiililaitteille. Se koostuu Android Runtime:stä (käyttäjäpuoli) ja Linuxista (ydin), jota on muokattu lisäämällä ajureita mobiililaitteistolle sekä poistamalla käyttämättömiä Linux-ajureita.
Green Hills Software
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- INTEGRITY Reliable Operating system
- INTEGRITY-178B DO-178B-sertifikoitu versio INTEGRITY:stä.
- µ-velOSity Kevyt mikroydin.
Heathkit, Zenith Data Systems
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- HDOS; pyöri H8- ja Heath/Zenith Z-89 -sarjan laitteilla
- HT-11 (mukautettu versio RT-11:stä) pyöri Heathkit H11 -laitteilla
Hewlett-Packard
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- HP Multi-Programming Executive (MPE, MPE/XL ja MPE/iX) pyörivät HP 3000- ja HP e3000 -minitietokoneilla
- HP-UX; pyörii HP9000- ja Itanium-palvelimilla – pienistä tietokoneista suurtietokoneisiin
- NonStop OS; pyörii HP:n NonStop-sarjan Itanium-palvelimilla
Honeywell
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Intel Corporation
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- iRMX; real-time operating system originally created to support the Intel 8080 and 8086 processor families in embedded applications.
- ISIS, ISIS-II; "Intel Systems Implementation Supervisor" was an environment for development of software within the Intel microprocessor family in the early 1980s on their Intellec Microcomputer Development System and clones. ISIS-II worked with 8 inch floppy disks and had an editor, cross-assemblers, a linker, an object locator, debugger, compilers for PL/M, a BASIC interpreter, etc. and allowed file management through a console.
IBM
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaiset suurtietokoneet: 1400, 1800, 701, 704, 709, 7090, 7094
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- BESYS (for the IBM 7090)
- CTSS (The Compatible Time-Sharing System, developed at MIT's Computation Center for use on a modified IBM 7094)
- GM OS & GM-NAA I/O (for the IBM 704)
- IBSYS (tape based operating system for IBM 7090 and IBM 7094)
- IJMON (A bootable serial I/O monitor for loading programs for IBM 1400 and IBM 1800)
- SOS (SHARE Operating System, for the IBM 704 and 709)
- UMES (University of Michigan Executive System, for the IBM 704, 709, and 7090)
S/360, S/370 ja seuraavat suurtietokoneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- OS/360 and successors on IBM S/360, S/370, and successor mainframes
- OS/360 (first official OS targeted for the System/360 architecture),
Saw customer installations of the following variations:- PCP (Primary Control Program, a kernel and a ground breaking automatic space allocating file system)
- MFT (original Multi-programming with a Fixed number of Tasks, replaced by MFT II)
- MFT II (Multi-Programming with a Fixed number of Tasks, had up to 15 fixed size application partitions, plus partitions for system tasks, initially defined at boot time but redefinable by operator command)
- MVT (Multi-Programming Variable Tasks, had up to 15 application regions defined dynamically, plus additional regions for system tasks)
- OS/VS (port of OS/360 targeted for the System/370 virtual memory architecture, "OS/370" is not correct name for OS/VS1 and OS/VS2, but rather refers to OS/VS2 MVS and MVS/SP Version 1),
Customer installations in the following variations:- SVS (Single Virtual Storage, both VS1 & VS2 began as SVS systems)
- OS/VS1 (Operating System/Virtual Storage 1, Virtual-memory version of MFT II)
- OS/VS2 (Operating System/Virtual Storage 2, Virtual-memory version of OS/MVT but without multiprocessing support)
- OS/VS2 R2 (called Multiple Virtual Storage, MVS, eliminated most need for VS1)
- MVS/SE (MVS System Extensions)
- MVS/SP (MVS System Product)
- MVS/XA (MVS/SP V2. MVS supported eXtended Architecture, 31-bit addressing)
- MVS/ESA (MVS supported Enterprise System Architecture, horizontal addressing extensions: data only address spaces called Dataspaces; a Unix environment was available starting with MVS/ESA V4R3)
- OS/390 (Upgrade from MVS, with an additional Unix environment)
- z/OS (OS/390 supported z/Architecture, 64-bit addressing)
- OS/360 (first official OS targeted for the System/360 architecture),
- DOS/360 and successors on IBM S/360, S/370, and successor mainframes
- BOS/360 (early interim version of DOS/360, briefly available at a few Alpha & Beta System/360 sites)
- TOS/360 (similar to BOS above and more fleeting, able to boot and run from 2x00 series tape drives)
- DOS/360 (Disk Operating System (DOS), multi-programming system with up to 3 partitions, first commonly available OS for System/360)
- DOS/360/RJE (DOS/360 with a control program extension that provided for the monitoring of remote job entry hardware (card reader & printer) connected by dedicated phone lines)
- DOS/VS (First DOS offered on System/370 systems, provided virtual storage)
- DOS/VSE (also known as VSE, upgrade of DOS/VS, up to 14 fixed size processing partitions )
- VSE/SP (program product replacing DOS/VSE and VSE/AF)
- VSE/ESA (DOS/VSE extended virtual memory support to 32-bit addresses (Extended System Architecture)).
- z/VSE (latest version of the four decades old DOS lineage, supports 64-bit addresses, multiprocessing, multiprogramming, SNA, TCP/IP, and some virtual machine features in support of Linux workloads)
- CP/CMS (Control Program/Cambridge Monitor System) and successors on IBM S/360, S/370, and successor mainframes
- CP-40/CMS (for System/360 Model 40)
- CP-67/CMS (for System/360 Model 67)
- VM/370 (Virtual Machine / Conversational Monitor System, virtual memory operating system for System/370)
- VM/XA (VM/eXtended Architecture for System/370 with extended virtual memory)
- VM/ESA (Virtual Machine / Extended System Architecture, added 31-bit addressing to VM series)
- z/VM (z/Architecture version of the VM OS with 64-bit addressing)
- TPF Line (Transaction Processing Facility) on IBM S/360, S/370, and successor mainframes (largely used by airlines)
- ACP (Airline Control Program)
- TPF (Transaction Processing Facility)
- z/TPF (z/Architecture extension)
- Unix-like on IBM S/360, S/370, and successor mainframes
- AIX/370 (IBM's Advanced Interactive eXecutive, a System V Unix version)
- AIX/ESA (IBM's Advanced Interactive eXecutive, a System V Unix version)
- OpenSolaris for IBM System z
- UTS (developed by Amdahl)
- z/Linux
- Others on IBM S/360, S/370, and successor mainframes:
- BOS/360 (Basic Operating System)
- MTS (Michigan Terminal System, developed by a group of universities in the US, Canada, and the UK for the IBM System/360 Model 67, System/370 series, and compatible mainframes)
- RTOS/360 (IBM's Real Time Operating System, ran on 5 NASA custom System/360-75s)[3]
- TOS/360 (Tape Operating System)
- TSS/360 (IBM's Time Sharing System)
- MUSIC/SP (developed by McGill University for IBM System/370)
- ORVYL and WYLBUR (developed by Stanford University for IBM System/360)
PC-yhteensopivissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- PC DOS, IBM DOS
- PC DOS 1.x, 2.x, 3.x (developed jointly with Microsoft)
- IBM DOS 4.x, 5.0 (developed jointly with Microsoft)
- PC DOS 6.1, 6.3, 7, 2000, 7.10
- Katso myös: MS-DOS ja Windows
- OS/2
- OS/2 1.x (developed jointly with Microsoft)
- OS/2 2.x
- OS/2 Warp 3
- OS/2 Warp 4
- eComStation (Warp 4.5/Workspace on Demand, rebundled by Serenity Systems International)
- IBM 4680 OS version 1 to 4, a POS operating system based on Digital Research's Concurrent DOS 286 and FlexOS 286 1.xx
- IBM 4690 OS version 1 to 6.3, a successor to 4680 OS based on Novell's FlexOS 286/FlexOS 386 2.3x
- Toshiba 4690 OS version 6.4, a successor to 4690 OS 6.3
- IBM 4690 OS version 1 to 6.3, a successor to 4680 OS based on Novell's FlexOS 286/FlexOS 386 2.3x
Muilla laitealustoilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- IBM Series/1
- EDX (Event Driven Executive)
- RPS (Realtime Programming System)
- CPS (Control Programming Support, subset of RPS)
- SerIX (Unix on Series/1)
- IBM 1130
- DMS (Disk Monitor System)
- IBM 1800
- IBM 8100
- IBM System/3
- DMS (Disk Management System)
- IBM System/34, IBM System/36
- SSP (System Support Program)
- IBM System/38
- CPF (Control Program Facility)
- IBM System/88
- Stratus VOS (developed by Stratus, and used for IBM System/88, Original equipment manufacturer from Stratus)
- AS/400, iSeries, System i, Power Systems i Edition
- UNIX on IBM POWER
- AIX (Advanced Interactive eXecutive, System V Unix-versio)
- AOS (a BSD Unix version, not related to Data General AOS)
- Others
International Computers Limited
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- J ja MultiJob System 4 -sarjan suurtietokoneille
- GEORGE 2/3/4 GEneral ORGanisational Environment, ICL 1900-sarjan suurtietokoneissa
- Executive, 1900- ja 290x-sarjan minitietokoneissa. Executiven mukautettua versiota käytettiin myös osana GEORGE 3- ja 4-järjestelmiä.
- TME, ME29-minitietokoneissa
- ICL VME, mukaan lukien aikaiset versiot VME/B and VME/2900, ICL 2900 -sarjan sekä Series 39 -sarjan suurtietokoneissa, S3-kielellä toteutettu
- VME/K hyvin pienillä 2900-koneilla
Jide
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lynx Real-time Systems, LynuxWorks, Lynx Software Technologies
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Micrium Inc.
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- MicroC/OS-II (pieni ennakoiva tärkeysjärjestyspohjainen moniajoydin)
- MicroC/OS-III (pieni ennakoiva tärkeysjärjestyspohjainen moniajoydin, tehtävien ja tärkeystasojen määrä rajoittamaton, kiertovuorottelu)
Microsoft Corporation
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Xenix (Unixin lisensoitu versio; lisensoitiin SCO:lle vuonna 1987)
- MSX-DOS (MS Japan -osaston kehittämä, MSX-sarjan 8-bittisille tietokoneille)
- MS-DOS (yhdessä IBM;n kanssa, versiot 1.0–6.22)
- Windows (16- ja 32-bittinen ennakoiva sekä yhteistyömoniajo, pyörii MS-DOS:n päällä)
- Windows 1.0 (Windows 1)
- Windows 2.0 (Windows 2 – erillinen versio i386-suorittimelle)
- Windows 3.0 (Windows 3)
- Windows 3.1x (Windows 3.1)
- Windows for Workgroups 3.1 (koodinimi Snowball)
- Windows 3.2 (vain kiinaksi)
- Windows for Workgroups 3.11
- Windows 95 (koodinimi Chicago – Windows 4.0)
- Windows 98 (koodinimi Memphis – Windows 4.1)
- Windows Millennium Edition (Windows ME – Windows 4.9)
- Windows NT (täysin 32- tai 64-bittinen ydin, ei perustu MS-DOS:iin)
- Windows NT 3.1
- Windows NT 3.5
- Windows NT 3.51
- Windows NT 4.0
- Windows 2000 (Windows NT 5.0)
- Windows XP (Windows NT 5.1)
- Windows Server 2003 (Windows NT 5.2)
- Windows Fundamentals for Legacy PCs (Windows XP:hen pohjautuva)
- Windows Vista (Windows NT 6.0)
- Windows Azure (Cloud OS Platform) 2009
- Windows Home Server (Windows Server 2003:een pohjautuva)
- Windows Server 2008 (Windows Vistaan pohjautuva)
- Windows 7 (Windows NT 6.1)
- Windows Server 2008 R2 (Windows 7:ään pohjautuva)
- Windows Home Server 2011 (Windows Server 2008 R2:een pohjautuva)
- Windows Server 2012 (Windows 8:aan pohjautuva)
- Windows 8 (Windows NT 6.2)
- Windows Phone 8
- Windows 8.1 (Windows NT 6.3)
- Windows Server 2012 R2 (Windows 8.1:een pohjautuva)
- Xbox Onen käyttöjärjestelmä
- Windows Phone 8.1
- Windows 10 (Windows NT 10.0)
- Windows 10 Mobile
- Windows Server 2016
- Windows 11
- Windows CE (käyttöjärjestelmä taskulaitteille, sulautetuille laitteille ja reaaliaikaisiin sovelluksiin, muistuttaa muita Windows-versioita)
- Windows CE 3.0
- Windows CE 5.0
- Windows CE 6.0
- Windows Mobile (Windows CE:hen pohjautuva, mutta pienempi kokomitta)
- Windows Phone 7
- Singularity – pääosin hallitulla koodilla (C#) kirjoitettu tutkimuskäyttöjärjestelmä
- Midori – hallitun koodin käyttöjärjestelmä
- Xbox 360:n käyttöjärjestelmä
- Xbox Onen käyttöjärjestelmä
MontaVista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- MontaVista Mobilinux
NCR Corporation
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- TMX – Transaction Management eXecutive
- IMOS - Interactive Multiprogramming Operating System (noin 1978), NCR Century 8200 -sarjan minitietokoneille
- VRX - Virtual Resource eXecutive
Nintendo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- es on alun perin Nintendon ja myöhemmin Esrillen kehittämä käyttöjärjestelmä. Sen lähdekoodi on avointa. Järjestelmä pyörii natiivisti x86-alustoilla.
Novell
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- NetWare network operating system providing high-performance network services. Has been superseded by Open Enterprise Server line, which can be based on NetWare or Linux to provide the same set of services.
- UnixWare
- Novell "SuperNOS", a never released merge of NetWare and UnixWare
- Novell "Corsair"
- Open Enterprise Server, the successor to NetWare.
Quadros Systems
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- RTXC Quadros RTOS proprietary C-based RTOS used in embedded systems
RCA
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- TSOS, first OS supporting virtual addressing of the main storage and support for both timeshare and batch interface
RoweBots
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- DSPnano RTOS 8/16 Bit Ultra Tiny Embedded Linux Compatible RTOS
- Unison RTOS 32 Bit Open Standards, Linux Compatible, Ultra Tiny Size, Modularity, POSIX-compliant RTOS that supports a variety of wireless modules and provides a complete set of security protocols
Samsung Electronics
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SCO, SCO Group[4]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Xenix, Unix System III based distribution for the Intel 8086/8088 architecture
- SCO Unix, SCO UNIX System V/386 was the first volume commercial product licensed by AT&T to use the UNIX System trademark (1989). Derived from AT&T System V Release 3.2 with an infusion of Xenix device drivers and utilities plus most of the SVR4 features
- SCO Open Desktop, the first 32-bit graphical user interface for UNIX Systems running on Intel processor-based computers. Based on SCO Unix
- SCO OpenServer 5, AT&T UNIX System V Release 3 based
- SCO OpenServer 6, SVR5 (UnixWare 7) based kernel with SCO OpenServer 5 application and binary compatibility, system administration, and user environments
- UnixWare
Scientific Data Systems (SDS)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Berkeley Timesharing System for the SDS 940
Sciopta Systems GmbH
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SYSGO
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- PikeOS is a certified real time operating system for safety and security critical embedded systems
Tandy Corporation
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- TRSDOS; A floppy-disk-oriented OS supplied by Tandy/Radio Shack for their Z80-based line of personal computers. Eventually renamed as LS-DOS or LDOS.
- Color BASIC; A ROM-based OS created by Microsoft for the TRS-80 Color Computer.
- NewDos/80; A third-party OS for Tandy's TRS-80 personal computers.
- DeskMate; Operating system created by Tandy Corporation and introduced with the Tandy 1000 computer.
TCSC (later NCSC)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Edos – enhanced version of IBM's DOS/360 (and later DOS/VS and DOS/VSE) operating system for System/360 and System/370 IBM mainframes
Texas Instruments
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- TI-RTOS Kernel; Real-time operating system for TI's embedded devices.
TRON Project
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Unisys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]UNIVAC, Unisys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wang Laboratories
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- WPS Wang Word Processing System. Micro-code based system.
- OIS Wang Office Information System. Successor to the WPS. Combined the WPS and VP/MVP systems.
- Wang VS Operating System (VSOS) – used on the VS line of minicomputer systems.
WICAT
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- WICAT Multiuser Computer System (WMCS). MC-68K multiuser O/S for their proprietary microcomputers, used mainly for CBT systems
Wind River Systems
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- VxWorks Small footprint, scalable, high-performance RTOS for embedded microprocessor based systems.[5]
Muita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lisp-based
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lisp Machines, Inc. (also known as LMI) used an operating system written in MIT's Lisp Machine Lisp.
- Symbolics Genera written in a systems dialect of the Lisp programming language called ZetaLisp and Symbolics Common Lisp. Genera was ported to a virtual machine for the DEC Alpha line of computers.
- Texas Instruments' Explorer Lisp machine workstations also had systems code written in Lisp Machine Lisp.
- Xerox 1100 series of Lisp machines used an operating system also written in Interlisp, and was also ported to a virtual machine called "Medley."
- PilOS Stand alone operating system. It is a full blown 64-bit PicoLisp runs directly on a standard x86-64 PC hardware.
Non-standard language-based
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pilot operating system (used in Xerox Star workstations) was written in the Mesa programming language.
- PERQ Operating System (POS) was written in PERQ Pascal.
Other proprietary non-Unix-like
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Эльбрус-1 (Elbrus-1) and Эльбрус-2 used for application, job control, system programming,[6] implemented in uЭль-76 (AL-76).
- EOS; developed by ETA Systems for use in their ETA-10 line of supercomputers
- EMBOS; developed by Elxsi for use on their mini-supercomputers
- GCOS is a proprietary Operating System originally developed by General Electric
- MAI Basic Four; An OS implementing Business Basic from MAI Systems.
- Michigan Terminal System; Developed by a group of universities in the US, Canada, and the UK for use on the IBM System/360 Model 67, the System/370 series, and compatible mainframes
- MUSIC/SP; an operating system developed for the S/370, running normally under VM
- OS ES; an operating system for ES EVM
- PC-MOS/386; DOS-like, but multiuser/multitasking
- Prolog-Dispatcher; used to control Soviet Buran space ship.
- SINTRAN III; an operating system used with Norsk Data computers.
- SkyOS; commercial desktop OS for PCs
- THEOS
- TSX-32; a 32-bit operating system for x86 platform.
- TX990/TXDS, DX10 and DNOS; proprietary operating systems for TI-990 minicomputers
Other proprietary Unix-like and POSIX-compliant
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aegis (Apollo Computer)
- Amiga Unix (Amiga-versio Unix System V julkaisuversiosta 3.2 Amiga A2500UX:lle ja SVR4-julkaisusta Amiga A3000UX:lle. Aloitettu vuonna 1990, viimeinen versio vuonna 1992.)
- Coherent (Unixin kaltainen käyttöjärjestelmä Mark Williamsilta henkilökohtaisille tietokoneille)
- DC/OSx (DataCenter/OSx—an operating system developed by Pyramid Technology for its MIPS-based systems)
- DG/UX (Data General Corp)
- DNIX from DIAB
- DSPnano RTOS (POSIX nanokernel, DSP Optimized, Open Source)
- HeliOS developed and sold by Perihelion Software mainly for transputer based systems
- Interactive Unix (a port of the UNIX System V operating system for Intel x86 by Interactive Systems Corporation)
- IRIX from SGI
- MeikOS
- NeXTSTEP (developed by NeXT; a Unix-based OS based on the Mach microkernel)
- OS-9 Unix-like RTOS. (OS from Microware for Motorola 6809 based microcomputers)
- OS9/68K Unix-like RTOS. (OS from Microware for Motorola 680x0 based microcomputers; based on OS-9)
- OS-9000 Unix-like RTOS. (OS from Microware for Intel x86 based microcomputers; based on OS-9, written in C)
- OSF/1 (developed into a commercial offering by Digital Equipment Corporation)
- OpenStep
- QNX (POSIX, microkernel OS; usually a real time embedded OS)
- Rhapsody (an early form of Mac OS X)
- RISC iX – derived from BSD 4.3, by Acorn computers, for their ARM family of machines
- RISC/os (a port by MIPS Technologies of 4.3BSD for its MIPS-based computers)
- RMX
- SCO UNIX (from SCO, bought by Caldera who renamed themselves SCO Group)
- SINIX (a port by SNI of Unix to the MIPS architecture)
- Solaris (Sun Microsystemsiltä, Oraclen ostama; System V-pohjainen korvaaja SunOS:lle)
- SunOS (BSD-pohjainen Unix-käyttöjärjestelmä varhaiselle Sun Microsystemsin laitteistolle)
- SUPER-UX (a port of System V Release 4.2MP with features adopted from BSD and Linux for NEC SX architecture supercomputers)
- System V (a release of AT&T Unix, 'SVR4' was the 4th minor release)
- System V/AT, 386 (The first version of AT&T System V UNIX on the IBM 286 and 386 PCs, ported and sold by Microport)
- Trusted Solaris (Solaris with kernel and other enhancements to support multilevel security)
- UniFLEX (Unix-like OS from TSC for DMA-capable, extended addresses, Motorola 6809 based computers; e.g. SWTPC, GIMIX and others)
- Unicos (Unix-versio Crayn supertietokoneille, pääasiassa vektorilaskentaan)
- UTX-32 (Developed by Gould CSD (Computer System Division), a Unix-based OS that included both BSD and System V characteristics. It was one of the first Unix based systems to receive NSA's C2 security level certification.)
- Zenix, Zenith corporations Unix (a popular USA electronics maker at the time)
Ei-kaupalliset/avoimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Unix-kaltaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Research and other POSIX-compliant
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- MINIX (study OS developed by Andrew S. Tanenbaum in the Netherlands)
- Plan 9 from Bell Labs (distributed OS developed at Bell Labs, based on original Unix design principles yet functionally different and going much further)
- Unix (Bell Labs:ssa 1970-luvulla kehitetty käyttöjärjestelmä, Ken Thompsonin aloittama)
- Xinu (Study OS developed by Douglas E. Comer in the United States)
Free and open source
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- BSD (Berkeley Software Distribution, a variant of Unix for DEC VAX hardware)
- FreeBSD (one of the outgrowths of UC Regents' abandonment of CSRG's 'BSD Unix')
- DragonFlyBSD, forked from FreeBSD 4.8
- MidnightBSD, forked from FreeBSD 6.1
- Darwin, created by Apple using FreeBSD and NeXTSTEP
- PC-BSD
- GhostBSD
- TrueOS (previously known as PC-BSD)
- NetBSD (an embedded device BSD variant)
- FreeBSD (one of the outgrowths of UC Regents' abandonment of CSRG's 'BSD Unix')
- GNU
- Linux
- Android x86
- Cray Linux Environment
- illumos, contains original Unix (SVR4) code derived from the OpenSolaris (discontinued by Oracle in favor of Solaris 11 Express)
- OpenIndiana, operates under the illumos Foundation. Uses the illumos kernel, which is a derivative of OS/Net, which is basically an OpenSolaris/Solaris kernel with the bulk of the drivers, core libraries, and basic utilities.
- Nexenta OS, based on the illumos kernel with Ubuntu packages
- SmartOS, an illumos distribution for cloud computing with Kernel-based Virtual Machine integration.
- RTEMS (Real-Time Executive for Multiprocessor Systems)
- Syllable Desktop
- Univention Corporate Server
- VSTa
- FMI/OS, successor of VSTa
Other
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Non-Unix-like
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Research
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Amoeba (research OS by Andrew S. Tanenbaum)
- Croquet
- EROS microkernel, capability-based
- CapROS microkernel EROS successor.
- Coyotos microkernel EROS successor, goal: be first formally verified OS.
- HelenOS research and experimental operating system
- House – Haskell User's Operating System and Environment, research OS written in Haskell and C
- ILIOS Research OS designed for routing
- L4 second generation microkernel
- Mach (from OS kernel research at Carnegie Mellon University; see NeXTSTEP)
- Nemesis Cambridge University research OS – detailed quality of service abilities
- Spring (research OS from Sun Microsystems)
- THE multiprogramming system by Dijkstra in 1968, at the Eindhoven University of Technology in the Netherlands, introduced the first form of software-based memory segmentation, freeing programmers from being forced to use actual physical locations
- V from Stanford, early 1980s[7]
Free and open source
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cosmos (written in C#)
- FreeDOS (open source DOS variant)
- Haiku (open source inspired by BeOS, under development)
- Ghost OS (written in Assembly, C/C++)
- ITS written by MIT students (for the PDP-6 and PDP-10) (written in MIDAS)
- osFree OS/2 Warp open source clone.
- OSv (written in C++)
- Phantom OS (persistent object oriented)
- ReactOS, open source OS designed to be binary compatible with Windows NT and its variants (Windows XP, Windows 2000, etc.); currently in development phase
- SharpOS (written in .NET C#)
- TempleOS (written in HolyC)
- Redox OS (written in Rust)[8]
Disk operating systems (DOS)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: DOS
- 86-DOS (developed at Seattle Computer Products by Tim Paterson for the new Intel 808x CPUs; licensed to Microsoft, became PC DOS/MS-DOS. Also known by its working title QDOS.)
- Concurrent CP/M-86 3.1 (BDOS 3.1) with PC-MODE (Digital Research's successor of CP/M-86 and MP/M-86)
- Concurrent DOS 3.1-4.1 (BDOS 3.1-4.1)
- Concurrent PC DOS 3.2 (BDOS 3.2) (Concurrent DOS variant for IBM compatible PCs)
- DOS Plus 1.1, 1.2 (BDOS 4.1), 2.1 (BDOS 5.0) (single-user, multi-tasking system derived from Concurrent DOS 4.1-5.0)
- Concurrent DOS 8-16 (dual-processor variant of Concurrent DOS for 8086 and 8080 CPUs)
- Concurrent DOS 286 1.x
- FlexOS 1.00-2.34 (derivative of Concurrent DOS 286)
- FlexOS 186 (variant of FlexOS for terminals)
- FlexOS 286 (variant of FlexOS for hosts)
- Siemens S5-DOS/MT (industrial control system based on FlexOS)
- IBM 4680 OS (POS operating system based on FlexOS)
- IBM 4690 OS (POS operating system based on FlexOS)
- Toshiba 4690 OS (POS operating system based on IBM 4690 OS and FlexOS)
- FlexOS 386 (later variant of FlexOS for hosts)
- IBM 4690 OS (POS operating system based on FlexOS)
- Toshiba 4690 OS (POS operating system based on IBM 4690 OS and FlexOS)
- IBM 4690 OS (POS operating system based on FlexOS)
- FlexOS 1.00-2.34 (derivative of Concurrent DOS 286)
- Concurrent DOS 386 1.0, 1.1, 2.0, 3.0 (BDOS 5.0-6.2)
- Concurrent DOS 386/MGE (Concurrent DOS 386 variant with advanced graphics terminal capabilities)
- Multiuser DOS 5.0, 5.01, 5.1 (BDOS 6.3-6.6) (successor of Concurrent DOS 386)
- CCI Multiuser DOS 5.0-7.22 (up to BDOS 6.6)
- Datapac Multiuser DOS
- Datapac System Manager 7 (derivative of Datapac Multiuser DOS)
- IMS Multiuser DOS 5.1, 7.0, 7.1 (BDOS 6.6-6.7)
- Concurrent DOS XM 5.0, 5.2, 6.0, 6.2 (BDOS 5.0-6.2) (real-mode variant of Concurrent DOS with EEMS support)
- DR DOS 3.31, 3.32, 3.33, 3.34, 3.35, 5.0, 6.0 (BDOS 6.0-7.1) single-user, single-tasking native DOS derived from Concurrent DOS 6.0)
- Novell PalmDOS 1 (BDOS 7.0)
- Novell DR DOS "StarTrek"
- Novell DOS 7 (single-user, multi-tasking system derived from DR DOS, BDOS 7.2)
- Novell DOS 7 updates 1-10 (BDOS 7.2)
- Caldera OpenDOS 7.01 (BDOS 7.2)
- Enhanced DR-DOS 7.01.0x (BDOS 7.2)
- Dell Real Mode Kernel (DRMK)
- Enhanced DR-DOS 7.01.0x (BDOS 7.2)
- Caldera OpenDOS 7.01 (BDOS 7.2)
- Novell DOS 7 updates 11-15.2 (BDOS 7.2)
- Caldera DR-DOS 7.02-7.03 (BDOS 7.3)
- DR-DOS "WinBolt"
- OEM DR-DOS 7.04-7.05 (BDOS 7.3)
- OEM DR-DOS 7.06 (PQDOS)
- OEM DR-DOS 7.07 (BDOS 7.4/7.7)
- Caldera DR-DOS 7.02-7.03 (BDOS 7.3)
- Novell DOS 7 updates 1-10 (BDOS 7.2)
- DR DOS 3.31, 3.32, 3.33, 3.34, 3.35, 5.0, 6.0 (BDOS 6.0-7.1) single-user, single-tasking native DOS derived from Concurrent DOS 6.0)
- Concurrent PC DOS 3.2 (BDOS 3.2) (Concurrent DOS variant for IBM compatible PCs)
- Concurrent DOS 3.1-4.1 (BDOS 3.1-4.1)
- FreeDOS (open source DOS variant)
- ProDOS (operating system for the Apple II series computers)
- PTS-DOS (DOS variant by Russian company Phystechsoft)
- TurboDOS (Software 2000, Inc.) for Z80 and Intel 8086 processor-based systems
- Multi-tasking user interfaces and environments for DOS
- DESQview + QEMM 386 multi-tasking user interface for DOS
- DESQView/X (X-windowing GUI for DOS)
Verkkokäyttöjärjestelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Verkkokäyttöjärjestelmä
- Banyan VINES (Banyan Systems)
- Cambridge Ring
- Cisco IOS by Cisco Systems
- CSIRONET by (CSIRO)
- CTOS (Convergent Technologies, later acquired by Unisys)
- Data ONTAP by NetApp
- Enterprise OS by McDATA
- ExtremeWare by Extreme Networks
- ExtremeXOS by Extreme Networks
- Fabric OS by Brocade
- JunOS by Juniper
- NetWare (networking OS by Novell)
- NOS (developed by CDC for use in their Cyber line of supercomputers)
- Novell Open Enterprise Server (Open Source networking OS by Novell. Can incorporate either SUSE Linux or Novell NetWare as its kernel).
- Plan 9 (distributed OS developed at Bell Labs, based on Unix design principles but not functionally identical)
- Inferno (distributed OS derived from Plan 9, originally from Bell Labs)
- Plan B (distributed OS derived from Plan 9 and Off++ microkernel)
- SAN-OS by Cisco (now NX-OS)
- TurboDOS (Software 2000, Inc.)
Generic, commodity, and other
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- BLIS/COBOL
- Bluebottle also known as AOS (a concurrent and active object update to the Oberon operating system)
- BS1000 by Siemens AG
- BS2000 by Siemens AG, now BS2000/OSD from Fujitsu-Siemens Computers (formerly Siemens Nixdorf Informationssysteme)
- BS3000 by Siemens AG (functionally similar to OS-IV and MSP from Fujitsu)
- FLEX9 (by TSC for Motorola 6809 based machines; successor to FLEX, which was for Motorola 6800 CPUs)
- GEM (windowing GUI for CP/M, DOS, and Atari TOS)
- GEOS (popular windowing GUI for PC, Commodore, Apple computers)
- JavaOS
- JNode (Java New Operating System Design Effort), written 99% in Java (native compiled), provides own JVM and JIT compiler. Based on GNU Classpath.[9][10]
- JX Java operating system that focuses on a flexible and robust operating system architecture developed as an open source system by the University of Erlangen.
- KERNAL (default OS on Commodore 64)
- MERLIN for the Corvus Concept
- MorphOS (Amiga compatible)
- MSP by Fujitsu (successor to OS-IV), now MSP/EX,[11] also known as Extended System Architecture (EXA), for 31-bit mode
- NetWare (networking OS by Novell)
- Oberon (operating system) (developed at ETH-Zürich by Niklaus Wirth et al.) for the Ceres and Chameleon workstation projects
- OSD/XC by Fujitsu-Siemens (BS2000 ported to an emulation on a Sun SPARC platform)
- OS-IV by Fujitsu (based on early versions of IBM's MVS)
- Pick (often licensed and renamed)
- PRIMOS by Prime Computer (sometimes spelled PR1MOS and PR1ME)
- Sinclair QDOS (multitasking for the Sinclair QL computer)
- SSB-DOS (by TSC for Smoke Signal Broadcasting; a variant of FLEX in most respects)
- SymbOS (GUI based multitasking operating system for Z80 computers)
- Symobi (GUI based modern micro-kernel OS for x86, ARM and PowerPC processors, developed by Miray Software; used and developed further at Technical University of Munich)
- TripOS, 1978
- TurboDOS (Software 2000, Inc.)
- UCSD p-System (portable complete programming environment/operating system/virtual machine developed by a long running student project at UCSD; directed by Prof Kenneth Bowles; written in Pascal)
- VOS by Stratus Technologies with strong influence from Multics
- VOS3 by Hitachi for its IBM-compatible mainframes, based on IBM's MVS
- VM2000 by Siemens AG
- Visi On (first GUI for early PC machines; not commercially successful)
- VPS/VM (IBM based, main operating system at Boston University for over 10 years.)
For Elektronika BK
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Harrastepohjaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- AROS (AROS Research Operating System, formerly known as Amiga Research Operating System)
- AtheOS (branched to become Syllable Desktop)
- Syllable Desktop (a modern, independently originated OS; see AtheOS)
- BareMetal
- DexOS – 32-bit operating system written in x86 assembly
- DSPnano RTOS
- EmuTOS
- EROS (Extremely Reliable Operating System)
- HelenOS, based on a preemptible microkernel design
- LSE/OS
- MenuetOS (extremely compact OS with GUI, written entirely in FASM assembly language)
- KolibriOS (a fork of MenuetOS)
- S-OS (a minimal DOS for Z80 machines)
Sulautetut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kämmentietokoneet (PDA)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- DIP DOS on Atari Portfolio
- Embedded Linux
- Android
- Firefox OS
- Ångström distribution
- Familiar Linux
- Mæmo based on Debian deployed on Nokia's Nokia 770, N800 and N810 Internet Tablets.
- MeeGo merger of Moblin and Maemo
- OpenZaurus
- webOS from Palm, Inc., later Hewlett-Packard via acquisition, and most recently at LG Electronics through acquisition from Hewlett-Packard[12]
- Inferno (hajautettu käyttöjärjestelmä Bell Labsilta)
- iOS
- Magic Cap
- MS-DOS on Poqet PC, HP 95LX, HP 100LX, HP 200LX, HP 1000CX, HP OmniGo 700LX
- NetBSD
- Newton OS on Apple MessagePad
- Palm OS from Palm, Inc; now spun off as PalmSource
- PEN/GEOS on HP OmniGo 100 and 120
- PenPoint OS
- Plan 9 from Bell Labs
- PVOS
- Symbian OS
- Windows CE, from Microsoft
- Pocket PC from Microsoft, a variant of Windows CE
- Windows Mobile from Microsoft, a variant of Windows CE
- Windows Phone from Microsoft
Mediasoittimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mobiililaitteet ja älypuhelimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Mobiilikäyttöjärjestelmä
- BlackBerry OS
- Embedded Linux
- Access Linux Platform
- Android
- bada
- Firefox OS (projektinimi: Boot to Gecko)
- Openmoko Linux
- OPhone
- MeeGo (Maemon ja Moblinin yhdistymisestä)
- Mobilinux
- MotoMagx
- Qt Extended
- Sailfish OS
- Tizen (aiemmin nimellä LiMo Platform)
- Ubuntu Touch
- webOS
- PEN/GEOS, GEOS-SC, GEOS-SE
- iOS
- Palm OS
- Symbian platform (seuraaja Symbian OS:lle)
- Windows Mobile (korvaaja: Windows Phone)
- BlackBerry 10
Reitittimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- AlliedWare, Allied Telesis (eli Allied Telesyn)
- AirOS, Ubiquiti Networks
- CatOS, Cisco Systems
- Cisco IOS (alkujaan Internetwork Operating System), Cisco Systems
- DD-WRT, NewMedia-NET
- Inferno (hajautettu käyttöjärjestelmä Bell Labsilta)
- IOS-XR, Cisco Systems
- IronWare, Foundry Networks
- JunOS, Juniper Networks
- LibreWRT[13] GNU/Linux-libre
- OpenWrt
- RouterOS, Mikrotik
- ScreenOS, Juniper Networks, alkujaan Netscreeniltä
- Timos, Alcatel-Lucent
- FTOS, Force10 Networks
- RTOS, Force10 Networks
- Luettelo langattomien reittimien firmware-projekteista
Muut sulautetut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Contiki
- ERIKA Enterprise
- eCos
- NetBSD
- uClinux
- MINIX
- NCOS
- freeRTOS, openRTOS and safeRTOS
- OpenEmbedded (or Yocto Project)
- pSOS (Portable Software On Silicon)
- QNX Unix-like real-time operating system, aimed primarily at the embedded systems market.[14]
- REX OS (microkernel OS; usually an embedded cell phone OS)
- RIOT
- ROM-DOS
- TinyOS
- ThreadX
- DSPnano RTOS
- Windows Embedded
- Windows CE
- Windows Embedded Standard
- Windows Embedded Enterprise
- Windows Embedded POSReady
- Wind River VxWorks Small footprint, scalable, high-performance RTOS for embedded microprocessor based systems.[5]
- Wombat OS (microkernel OS; usually a real time embedded OS)
LEGO Mindstorms
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Capability-based
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cambridge CAP computer operating system demonstrated the use of security capabilities, both in hardware and software, also a useful fileserver, implemented in ALGOL 68C
- Flex machine – Custom microprogrammable hardware, with an operating system, (modular) compiler, editor, * garbage collector and filing system all written in ALGOL 68.
- HYDRA – Carnegie Mellon -yliopiston C.mmp-tietokoneelle, toteutettu BLISS-ohjelmointikielellä[15]
- KeyKOS nanokernel
- EROS microkernel
- CapROS EROS successor
- Coyotos EROS successor, goal: be first formally verified OS
- EROS microkernel
- V from Stanford, early 1980s[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 4.5.1. What are the characteristics of the Lisa Workshop? 12.11.2006. Lisafaq.sunder.net. Viitattu 21.9.2013.
- ↑ Operating System Reference Manual for the Lisa Pagetable.com. Viitattu 21.9.2013.
- ↑ "RTOS: extending OS/360 for real time spaceflight control", J. L. Johnstone, in AFIPS '69 (Spring) Proceedings of the May 14–16, 1969, spring joint computer conference, pages 15-27.
- ↑ SCO History by William Bader williambader.com. Viitattu 12.3.2010.
- ↑ a b http://www.windriver.com/products/vxworks/
- ↑ Эльбрус Бабаяна и Pentium Пентковского Ixbt.com. Viitattu 21.9.2013.
- ↑ a b Capability-Based Computer Systems Cs.washington.edu. Viitattu 21.9.2013.
- ↑ http://www.redox-os.org/
- ↑ "JNode 0.2.8 Released", Thom Holwerda, OSNews, 4 February 2009.
- ↑ Jnode: Java New Operating System Design Effort (Arkistoitu – Internet Archive), jnode.org. Retrieved 24 July 2014.
- ↑ Fujitsu Extended System Architecture (EXA) Operating System Fujitsu.com. Viitattu 21.9.2013.
- ↑ HP News - LG Electronics Acquires webOS from HP to Enhance Smart TV 25.2.2013. .hp.com. Arkistoitu 24.5.2018. Viitattu 21.9.2013.
- ↑ Free GNU/Linux distributions gnu.org. 10.4.2013. Viitattu 1.10.2013.; LibreWRT librewrt.org. 25.7.2013. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 1.10.2013.
- ↑ http://www.qnx.com/
- ↑ Wulf, William A.; Harbison, Samual P.: Reflections in a pool of processors - An experience report on C.mmp/Hydra University of Auckland. Viitattu 21.9.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suuri luettelo käyttöjärjestelmiä (englanniksi)
- Google Sheets -taulukko, jossa käyttöjärjestelmäluettelo (englanniksi)