Luettelo laivalatomuksista
Tämä on luettelo laivalatomuksista.
Ruotsin laivalatomuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gotlanti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1927 tunnettiin Gotlannista 162 laivalatomusta, vuonna 1945 niitä tunnettiin 325 ja nykyään noin 380.[1][2] Niistä on tutkittu 70 ja 54 hyvin tarkkaan. Tutkimusten perusteella laivalatomukseen on yleensä haudattu yksi henkilö, tosin muutamissa on useita. 14 tutkitusta latomuksesta ei kuitenkaan löytynyt ollenkaan hautaa. Useimmat oli tehty lähelle merenrantaa, paikkoihin, joissa oli aiemmin käytössä muitakin hautatapoja. Laivalatomuksia tehtiin samaan aikaan kuin hautaröykkiöitä eli hiidenkiukaita. Samoissa kalmistoissa on myös pyöreitä kehäkivetyksiä. Monet laivalatomukset ovat yksinäisiä, mutta toiset on rakennettu muiden latomusten viereen. Kohteissa on useimmiten alle kymmenen latomusta. Latomusten rakenne vaihtelee suuresti, mutta syytä ei toistaiseksi tiedetä. Osa latomuksista on muodostettu pikkukiviriveistä, toisissa on käytetty suuria lohkareita. Suuret laivalatomukset ovat kymmeniä metrejä pitkiä, kun pienet ovat vain parimetrisiä.[3][4]
Esinelöytöjen ja radiohiiliajoitusten mukaan laivalatomuksia alettiin tehdä pronssikauden kolmannen kauden aikana, ja viimeiset latomukset nousivat kuudennen kauden aikana eli noin 1100−500 eaa. Viikinkiaikana tapa heräsi uudelleen eloon. Gotlannissa laivat olivat tärkeitä merenkulun takia, mutta laivankuvia esiintyy hauta-antimissa ja kalliopiirroksissa yllättävän vähän. Sen sijaan Gotlannissa laivalatomuksia on tiheämmin kuin missään muualla.[4]
Gotlannin lukuisista laivalatomuksista (haku tietokannasta[5]) suurin sijaitsee Gnisvärdin kalmistossa,[6]. Hienon näköinen on myös Tjelvarin laivalatomus[7]. Muualla on laivalatomuksia Gannarvenissa,[8][9] Laun kylässä, jossa on viisi laivalatomusta[10][11] Butravjsista,[12] Gränessä,[13], Rannarvessa, jossa on kuusi latomusta[14] Djupvikissa,[15] Barshalderissa[16] ja Gålrum Digerrojrin kalmistossa, jossa niitä on useita[17].
Öölanti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myös Öölannissa on laivalatomuksia lähes 40, joista yli puolet ajoittuvat pronssikaudelle (haku tietokannasta[18]).[19] Sellaisia on muun muassa Albökessa,[20][21] Borgholmissa,[22] Förassa,[23][24] Glömmingessa,[25] Hulterstadissa,[26] Högbyssa,[27] Högsrummissa,[28] Köpingissa,[29] Räpplingessa,[30][31] Segerstadissa[32] ja Södra Möcklebyssä[33].
Etelä-Ruotsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etelä-Ruotsiin kuuluvat Blekinge ja Skåne. Skånessa (haku tietokannasta[34]) sijaitsee Ystadin lähellä Kåsebergassa Ruotsin kuuluisin laivalatomus Alen kivet[35]. Kivik tunnetaan muista kalmistoalueen kiviröykkiöistä, mutta siellä on myös 60 metriä pitkä laivalatomus[36]. Myös Vätterydissä[37] ja Stenhedissa[38] on näyttävät latomukset. Fulltoftassa[39] on kuusi laivalatomusta, Häglingessa[40] neljä latomusta ja Norra Mellbyssä[41] 15 latomusta.
Blekinge sijaitsee Skånen ja Öölannin välissä. Kalmarin läänissä on noin 80 laivalatomusta, jotka kuuluvat todennäköisesti pronssikaudelle.[19] Augerumissa,[42] Edestadissa,[43] on latomukset sekä Edestadin kalmistossa 18 pientä laivalatomusta.[44] Förkärlan kalmistossa on noin 10 laivalatomusta[45] Hjortsbergassa on neljä kalmistoa, joissa on yhteensä 31 laivalatomusta.[46][47][48][49] Jämjössa on kaksi kalmistoa, jossa laivalatomuksia,[50][51] Jämshögissä yksi latomus,[52] Karlskronan keskustassa olevassa kalmistossa kuusi latomusta[53] ja Nättrabyssä 21 laivalatomusta kahdessa kalmistossa[54][55].
Muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallandissa on joitakin latomuksia (haku tietokannasta[56]) ja pohjoisempana Bohuslänissä (haku tietokannasta[57]) kiinnittää huomiota pystykivistä muodostettu Blomsholmin latomus Skeessa[58] aivan Norjan rajan lähellä. Länsi-Götanmaalla (haku tietokannasta[59]) tunnetaan yleisesti Askebergan laivalatomus,[60] joka on 55 metriä pitkä ja tehty suurista pyöreistä kivistä.
Uplannissa (haku tietokannasta[61]) sijaitsevat muun muassa Björkön kalmisto[62] jossa on 1 500 kumpua ja niiden joukossa viisi laivalatomusta, sekä Runsan[63] kalmisto, jossa on kaksi laivalatomusta (53 ja 37 metriä pitkät). Kuuluisa kohde Västmanlandissa on Anundshögin kummut ja niiden vieressä paljon valokuvatut peräkkäiset laivalatomukset[64] viiden muun latomuksen joukossa. Skärgårdsstadsin Översättran latomus on pronssikaudelta, ja se on tutkittu tarkkaan. Latomukset oli tutkimuksen mukaan rakennettu kivistä, jotka olivat otettu viereisistä hautaröykkiöistä. Valsgärden kalmistossa on näkyvillä "hävinnyt" laivalatomus.[65]
Södermanlandissa (haku tietokannasta[66]) on paljon pieniä latomuksia (224 latomusta 186 kohteessa, joista 66 pronssikaudelta[65][67]) ja esimerkiksi Åsan kalmistossa[68] on yksi laivalatomus. Itä-Götanmaalla Vadstenassa Vätternin itärannalla sijaitsee Nässjan laivalatomus ja Närkessä Vätternin ja Vänernin välissä Amundtorpin latomus[69].
Smålandissa[70] on lukuisia latomuksia sisämaassa, joista merkittävimpiä ovat Borlandan kalmistossa[71] olevat vähintään 14 laivalatomusta, Inglingen,[72] kumpu latomus ja Mellerstan[73] kalmisto, joissa on molemmissa kolme latomusta.
Pohjois-Ruotsissa Umajassa tunnetaan ehkä pohjoisin laivalatomus Mjösjön.[74]
Tanskan laivalatomuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tanskassa on vaikuttavan näköisiä laivalatomuksia. Kuuluisin lienee kalmisto Jellingehögarna[75] jossa on maailman suurin Jellingen laivalatomus (alun perin 354 metriä pitkä).[76] Myös Lejressä oleva kalmisto Lejrehögarna,[77] jossa on latomuksia, on kuuluisa. Lindholm Høje sijaitsee Limfjordenin rannalla[78][79][80]. Klebæk Høje Ribessä Jyllannissa pronssikautinen kalmisto, jossa on 45 metriä pitkä laivalatomus ja sen erikoisuutena on 1,5 m korkea riimukivi.[81][82]. Vielä pitempi laivalatomus on Fyn saaressa oleva 60-metrinen Glavendrup, jonka riimukivissä on pitkiä tekstejä.[83][84] Dyndved Strandissa on yksi säilynyt ja kaksi tuhoutunutta laivalatomusta ja läheisessä Stolbro Næsissä on kolme säilynyttä latomusta, joiden pituudet ovat 6, 5 ja 12 metriä sekä yksi tuhoutunut laivalatomus.[85] Muita laivalatomuksia ovat Hjarnøn latomus,[86] Bækken,[87] Konabbe Skovin,[88] Højstrup-Markin,[89][90] Forn Sidr,[91] Odensessa ja Endelaven latomus (ajoitettu 860 jaa.)[92].
Bornholm
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bornholmissa on yli 30 laivalatomusta tai laivan muotoista kiviröykkiötä, joista ajoitetaan pronssikaudelle. Niistä 19 on säilynyt tuhoutumatta nykypäiviin saakka.[67] Bornholmin laivalatomukset on rakennettu reunoistaan yhtenäisellä kiviketjulla, jonka sisälle on heitetty pikkukiviä ja maata. Ne ovat muodoltaan pitkänomaisia. Saarella on kaksi laivalatomus keskittymää. Toinen on nimeltään Åkersin kalmisto, joka sijaitsee Egebyssä, ja siinä on 90 kiviröykkiötä joista kahdeksan on laivalatomuksia. Toinen keskittymä on Vestermarie Plantagen kalmistossa. Kalmiston länsilaidalla on kolme laivalatomusta ja 200 metriä kaakkoon sijaitsee viisi laivalatomusta ja neljä pikkuröykkiötä. Molemmissa keskittymissä erottuu selvästi laivapari ja yksinäinen laiva. Näistä laivoista 150 metriä pohjoiseen sijaitsee Galgebakkenin kalmisto, jossa on 19 kiviröykkiötä. Niistä kaksi on laivalatomuksia, jotka on aseteltu kylki kylkeen. Bornholmin laivalatomuksien pituuden vaihtelevat 7−30 metriä.[93]
Nimeltä voidaan mainita Spetjarskutan,[93] Troldskoven[94][95] ja Hellig Kvinde[96][97].
Norjan laivalatomuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Larvikin lähellä on kolme kohdetta: Istrehågan,[98][99][100] joka on Norjan kuuluisin laivalatomus, Elgesem[101][102] ja rantakivikossa Mølen (valokuva[103])[104][105]. Muita latomuksia ovat Tingvoll (tai Tingvold)[106] Ekeberg[107] ja Ullerøy[108].
Muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa on noin 50 laivalatomusta. Niistä on Ahvenanmaalla 37, joista 14 ajoitetaan pronssikauteen ja muut mahdollisesti rautakauteen.[67] Eniten laivalatomuksia on Sundissa Grytverknäsetissä, jossa niitä on yhdeksän laivalatomusta. Ne ovat 3−13 metriä pitkiä ja 3−4 metriä leveitä. Näistä on kolme tutkittu, ja vain yhdestä löytyi hautamateriaalia. Jäljistä päätellen vainaja poltettiin latomuksessa ja palaneet luut jätettiin hautaan. Vaikka radiohiiliajoituksia ei tehty, voidaan hauta sijoittaa pronssikauteen keramiikan perusteella.[109][110][111][112] Eräs laivalatomuksista on kuvattu vuoden 1999 postimerkkiin.[113]
Useimmat Ahvenanmaan laivalatomuksista ovat pohjois-eteläsuuntaisia. Ne on rakennettu pyörökallioiden laelle tai kallioharjanteille metsiin. Latomukset on aseteltu paljaalle kalliolle tiiviinä kivirivistöinä ja sisäosat täytettynä pikkukivillä. Yleensä laivat esiintyvät yksinään tai pienessä ryhmässä, mutta lähellä muiden pronssikauden hautarakennelmien kanssa. Vain yksi tapaus tunnetaan, jossa laivat on rakennettu yhteen kylki kyljessä. Hammarlansissa Torpin laivalatomus on aseteltu kiinni muiden hautarakennelmien kanssa.[114]
Laihialla Murhaastonkankaalla olevalla hautaröykkiöalueella on yksi hauta, joka muistuttaa suuresti pieniä laivalatomuksia.[115] Jos tavalliseen kiviröykkiön kylkeen latoo uuden haudan, saattaa vaikutelma muuttua laivalatomukseksi.[109] Sen sijaan Porin Niittumaan pitkänomainen kivilatomus on ladottu pienistä kivistä pitkänomaiseksi "laivalatomukseksi". Latomuksen päissä on suuremmat kivet, mutta tällaisen variantin nimeämiseksi laivalatomukseksi kaipaa vielä Suomessa lisätutkimuksia.[116]
Manner-Suomen latomukset ovat muodoltaan epämääräisempiä kuin Ruotsissa. Niistä ei myöskään ole löydetty hautauksia tai niitä ei ole pystytty ajoittamaan. Muita laivalatomuksiksi luokiteltuja hautoja tunnetaan esimerkiksi Kemiönsaaren Hamnholmssundetistä,[117] Kotkan Höyteristä[118] ja Salovaarasta,[119] Haminan Savilahdesta,[120] Talviapajanvuoresta[121] ja Kuorisalosta[122] ja lisäksi yhdet Laitilasta ja Raumalta.[123]
Viro
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virosta tunnetaan kolme laivalatomusta. Saarenmaan eteläosassa Lüllen kylässä olevalta Sõrvenniemeltä tunnetaan kaksi gotlantilaista latomusta, jotka on rakennettu keulat yhdessä suoraan jonoon. Näistä näyttävämpi latomus on 7,5 metriä pitkä ja siitä on löydetty kaksi hiekkakivistä tehtyä paasiarkkua. Arkuista löydettiin palanutta luuta, keihäänkärki, pinsetit ja savikupin jäännökset. Se on ajoitettu 800 eaa. eli myöhäiselle pronssikaudelle. Toisessa Sõrven latomuksessa oli graniittilohkareista tehty arkku, jonka sisältä löydettiin saviastian jäännökset.[124][67]
Tallinnan läheltä Väön kylästä on löytynyt kolmas Viron laivalatomus. Se on Viron laivalatomuksista vaatimattomin.[124]
Latvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Latviasta tunnetaan vanhastaan 11 laivalatomusta viidessä ryhmässä vain yhdeltä seudulta Kuurinmaalta, jossa näitä kutsutaan nimellä "Velna laivas eli Pirunlaiva". Ne sijaitsivat rannikon läheisyydessä Rojajoen itärannalla 15 kilometrin matkalla: Bīlavi (2 kpl), Birznieki (1 kpl), Lībe (3 kpl), Mušinas (2 kpl) ja Plintiņi (1 kpl). Uusi löytöjä ovat Pojas (1 kpl) ja Paušas (1 kpl). Ne olivat 8−24 metriä pitkiä ja pisin niistä sijaitsi Dundagas Plintiņissä. Vain kolme vanhaa laivalatomusta on jäljellä.[125][126]
Saksa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksassa on Schleswig-Holsteinissa kaksi laivalatomusta.[67] Kuuluisa pieni usean latomuksen kohde Altes Lager sijaitsee Menzlinin kylässä.[127][128]
Man-saari, Englanti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viikinkien hyökkäykset Englantiin, Färsaarille ja Irlantiin jättivät sinne paljon jälkiä asuinpaikkojen, hautojen ja haaksirikkojen muodossa. Myös laivalatomus on Man-saaren eteläosissa Balladoolessa lähellä Arborya.[129] Toinen laivalatomus saattaa olla saaren pohjoisosassa.[130][131]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wehlin, Joakim: Approaching the Gotlandic Bronze Age from Sea. Future Possibilities from a Maritime Perspective, julkaisusta Baltic Prehistoric Interactions and Transformations: The Neolithic to the Bronze Age, 2010, s. 89-109
- ↑ Wallin, Paul & Wehlin, Joakim: Räddad, reformerad och registrerad – en ”grävande” reviderande rapport rörande en fornlämning i Tofta. Gotland University Press, 2010, nro 8, s. 23-33. Gotlands Universitet. ISSN 1653-7424 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 4.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Wallin, Paul: Neolithic Monuments on Gotland, 2010
- ↑ a b Wehlin, Joakim: Approaching the Gotlandic Bronze Age from Sea, 2010
- ↑ RÄA: Gotlanti laivalatomuksia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Gnisvärdin laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2003. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Tjelvarin laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 7.10.2008. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Gannarve laivalatomus 1 Riksantikvarieämbetet. 7.10.2008. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Gannarve laivalatomus 2 Riksantikvarieämbetet. 23.9.2003. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Laun kylä laivalatomukset Riksantikvarieämbetet. 23.9.2003. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Bandelains täppå laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2003. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Butravjs laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2003. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Gräne laivalatomukset Riksantikvarieämbetet. 23.9.2003. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Rannarv laivalatomukset Riksantikvarieämbetet. 23.9.2003. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Djupvik laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2003. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Barshalder laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2003. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Gålrum Digerrojr laivalatomukset Riksantikvarieämbetet. 23.9.2003. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ RÄA: Öölanti - laivalatomuksia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Wehlin, Joakim: Östersjöns skeppssättningar - Monument och mötesplatser under yngre bronsålder, 2013, s. 13-16
- ↑ Alböke laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Alböke laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Borgholm laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Föra laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Föra laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Glömminge laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Hulterstad laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Högby laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Högsrum laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Köping laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Räpplinge laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Räpplinge laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Segerstad laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Södra Möckleby laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 23.9.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ RÄA: Skåne laivalatomuksia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Alen kivet laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 9.11.2012. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kivik laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 27.6.2011. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Vätteryd laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 27.6.2011. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Stenhed laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 25.7.2011. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Fulltofta laivalatomukset Riksantikvarieämbetet. 11.12.2003. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Häglinge laivalatomukset Riksantikvarieämbetet. 27.4.2012. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Norra Mellby laivalatomukset Riksantikvarieämbetet. 27.6.2011. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Augerum laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 18.5.2004. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.2.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Edestad laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 4.1.2011. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Edestad kalmisto Riksantikvarieämbetet. 7.1.2011. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Förkärla kalmisto Riksantikvarieämbetet. 5.4.2012. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Hjortsberga kalmisto 1 Riksantikvarieämbetet. 3.4.2012. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Hjortsberga laivalatomus 2 Riksantikvarieämbetet. 12.1.2011. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Hjortsberga kalmisto 2 Riksantikvarieämbetet. 13.1.2011. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Hjortsberga kalmisto 3 Riksantikvarieämbetet. 17.2.2011. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Jämjö laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 18.5.2004. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Jämjö kalmisto Riksantikvarieämbetet. 18.5.2004. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Jämshög laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 18.5.2004. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Karlskrona kalmisto Riksantikvarieämbetet. 30.1.2012. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Nättraby kalmisto1 Riksantikvarieämbetet. 24.7.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Nättraby laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 24.7.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ RÄA: Halland laivalatomuksia
- ↑ RÄA: Bohuslän - laivalatomuksia
- ↑ Blomsholm laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 29.3.2004. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ RÄA: Länsi-Götanmaa - Laivalatomuksia
- ↑ Vad laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 2.5.2011. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ RÄA: Uppland laivalatomuksia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Adelsö kalmisto Riksantikvarieämbetet. 10.11.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Runsa laivalatomukset Riksantikvarieämbetet. 7.10.2010. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Anundshögin laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 12.12.2012. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Werner, Tove: Stenskepp i Södermanland – utbredning och datering, 2003
- ↑ RÄA: Södermanland laivalatomuksia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e Wehlin, Joakim: Östersjöns skeppssättningar - Monument och mötesplatser under yngre bronsålder, 2013, s.
- ↑ Ytterselö laivalatomukset Riksantikvarieämbetet. 4.8.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Amundtorp laivalatomus Riksantikvarieämbetet. 24.9.2004. Swedish National Heritage Board. Viitattu 4.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ RÄA: Småland laivalatomuksia
- ↑ Borlandan laivalatomukset Riksantikvarieämbetet. 19.11.2008. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Ingelstadin laivalatomukset Riksantikvarieämbetet. 14.11.2009. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Mellerstan kalmiston laivalatomukset Riksantikvarieämbetet. 19.10.2012. Swedish National Heritage Board. Viitattu 6.3.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Spår på 10000 år: Rösen, stensättning och skeppsättning vis Mjösjön
- ↑ Nationalmuseet: Jellingprojektet
- ↑ Roslund, Curt: The geometry and orientation of Scandinavian ship-settings, Fornvännen, 1995
- ↑ Roskilde Museum: Lejre (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Viking Danmark: Lindholm Høje Viking Burial Site
- ↑ Modern Antiquarian: Lindholm Høje
- ↑ Erantis: Lindolm Höje
- ↑ Cofman.com: Klebæk Høje (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Modern Antiquarian: Klebæk Høje
- ↑ Viking Danmark: Glavendrup Stone Ship
- ↑ Modern Antiquarian: Glavendrup
- ↑ Stolbro Naes: Dyndved Strand
- ↑ Danmark: Odden (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Panoramio: Skibssætning ved Bække (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Panoramio: Borregårdens gravsted Hennetved (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hovslund: Højstrup Mark
- ↑ Modern Antiquarian: Tømmerby Vikingeravplads
- ↑ Fyens.dk: Forn Sidr
- ↑ Historie-online.dk: Endelave har fået en skibssætning (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Wehlin, Joakim: Östersjöns skeppssättningar - Monument och mötesplatser under yngre bronsålder, 2013, s.89-91
- ↑ Bornholmenguiden: Troldskoven auf Bornholm
- ↑ Flickr: Iron age burial place at Troldskoven
- ↑ Megalit.dk: Bornholm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Destination Bornholm: Hellig Kvinde[vanhentunut linkki]
- ↑ Mortens Tursider: Istrehågan (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kulturminnesøk: Istrehågan lakmiston laivalatomus
- ↑ Veroldin: Istrehågan
- ↑ Kulturminnesøk: Elgesem kalmisto
- ↑ Veroldin: Elgesem
- ↑ Panoramio: Skipssetning på Mølen (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kulturminnesøk: Mølenin kalmistoalueen laivalatomus
- ↑ Veroldin: Mølen
- ↑ Kulturminnesøk: Tingvoll laivalatomus
- ↑ Riksantikvaren: Ekeberg 3 kalmiston laivalatomus
- ↑ Kulturminnesøk: Ullerøyn kalmisto
- ↑ a b ArcNet: Laivalatomus - Merenkulkijan hauta
- ↑ Takala, Hannu: Arkeologian harrastajan opas, 1992, s.46
- ↑ Strömberg & Anderberg: A Research Overview and Discussion of the Late Neolithic and the Bronze Age on Åland, 2010, s. 23-37
- ↑ Sunds kommun: Kommunöversikt del V (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Postimerkki: Frimärken, Åland
- ↑ Wehlin, Joakim: Östersjöns skeppssättningar - Monument och mötesplatser under yngre bronsålder, 2013, s.88
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Murhaastonkangas Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 11.2.2010. Museovirasto. Viitattu 2.2.2013.
- ↑ ArkeoNyt: Niittumaan laiva ja muita kertomuksia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Hamnholmssundet Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 18.12.2012. Museovirasto. Viitattu 10.3.2013.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Höyteri Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 17.12.2009. Museovirasto. Viitattu 18.2.2013.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Salovaara Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 4.11.2009. Museovirasto. Viitattu 18.2.2013.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Savilahti Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 8.5.2007. Museovirasto. Viitattu 18.2.2013.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Talviapajanvuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 28.11.2012. Museovirasto. Viitattu 18.2.2013.
- ↑ Kalmistopiiri:Kuorisalon viikinkihauta, 2010
- ↑ Kalmistopiiri: Lyhyesti laivalatomuksista, 2007
- ↑ a b Kriiska & Tvauri: Viron esihistoria, 2007, s. 100-102
- ↑ Vasks, Andrejs: Latvia as Part of a Sphere of Contacts in the Bronze Age, 2010
- ↑ Wehlin, Joakim: Östersjöns skeppssättningar - Monument och mötesplatser under yngre bronsålder, 2013, s.86-87
- ↑ Lutz Mohr: Wikinger von Menzlin (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Norbert Warmbier: Eine Reise zu den Nordmännern – einmalig in Deutschland
- ↑ Gault, Ivar: The Vikings in Ireland (Arkistoitu – Internet Archive), sivustolta "Stone & Fish"
- ↑ Sig Lonegren: Tip o' the Week # 50 - Geomancing The Isle of Man[vanhentunut linkki]
- ↑ Richards, Julia D. & Jecock, Marcus & Richmond, Lizzie & Tuck, Catherine: The Viking Barrow Cemetery at Heath Wood, Ingleby, Derbyshire (pdf) Archaeology Data Service. 1995. York: The University of York. Viitattu 8.3.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jarmo Grönros: Lounais-Suomen röykkiöhaudat Aurajoesta Rauman maalaiskuntaan. 1983. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto.
- Angelika Friedrich: Schiffssetzungen, valokuvia ruotsalaisista laivalatomuksista (saksaksi)
- Wikinger in Dænemark: verkkosivu
- Asplund, Mattias: Skeppssättningarnas återkomst (Arkistoitu – Internet Archive), 2002
- Kaivausraportti: Ales stenar[vanhentunut linkki], 2002
- Fornvännen: Jellingemonumenten
- Google Books: kirja
- Ruotsalaistutkimus esittää pronssikautiset kivimuodostelmat uudessa valossa Agricolan uutis- ja keskustelufoorumi (20.3.2013)