Malvales
| Malvales | |
|---|---|
 Lehtonäsiä (Daphne mezereum) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: |
Malvales[1] Dumort. |
| Katso myös | |
Malvales on aitokaksisirkkaisten rosidien ryhmään kuuluva kasvilahko, johon kuuluu noin 6000 lajia kymmenessä heimossa. Malvakasvien (Malvaceae) heimossa on yli 4000 lajia, ja seuraavaksi suurimmassa, näsiäkasvien (Thymelaeaceae) heimossa, 750 lajia.
Malvales-lahkon kasvien fytokemiaa luonnehtii flavonien ja myrisetiinin esiintyminen. Anatomisia piirteitä ovat kerroksellinen jälsi, putkiloiden yksinkertaiset perforaatiot, vetopuun puuttuminen ja limasolujen esiintyminen.
Monilla lahkon kasveilla on kierteinen lehtiasento, pulvinukselliset lehtiruodit ja kourasuoniset lehdet. Yleensä kasvit ovat tähtikarvojen peittämiä. Kaarna on usein hyvin kuituinen (vrt. metsälehmus eli niinipuu) ja sitkeä.
Malvales-lahkon lajien kukassa on kierteinen (kontortti) teriö ja siitä puuttuu diskus eli pohjuskehrä. Heteitä on tavallisesti paljon. Sikiäimessä on muutama siemenaihe kutakin emilehteä kohden ja vartalo on pitkä. Hedelmä on kota, jonka pinta on joskus kuhmurainen tai piikkinen, ja siemenet tai hedelmän sisäpinta ovat karvaiset. Siemenkuoren anatomiaan kuuluu hyvin paksuuntunut ja ligniinipitoinen, pylväsmäisistä soluista rakentuva eksotegmen-kerros.[1]
Heimot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahko käsittää noin 3,2 % kaikista aitokaksisirkkaisista ja kaikkiaan 10 heimoa. Suomen kasvistossa on edustajia päivännouto-, malva- ja näsiäkasveista.
- Neuradaceae – okakiekkokasvit
- 3 sukua, 10 lajia Afrikasta Intiaan
- synonyymi: Grielaceae
- Thymelaeaceae – näsiäkasvit[2]
- 46–50 sukua, 891 lajia yleismaailmallisesti
- synonyymit: Daphnaceae, Gnidiaceae, Gonystylaceae, Phaleriaceae, Tepuianthaceae
- Sphaerosepalaceae
- 2 sukua, 18 lajia Madagaskarilla
- synonyymi: Rhopalocarpaceae
- Bixaceae – annattokasvit[2]
- 2 suku, 15 lajia tropiikissa
- synonyymit: Cochlospermaceae, Diegodendraceae
- Cistaceae – päivännoutokasvit[2]
- 8 sukua, 175 lajia enemmän tai vähemmän yleismaailmallisesti
- synonyymi: Helianthemaceae
- Sarcolaenaceae
- 8 sukua, 60 lajia Madagaskarilla
- synonyymit: Rhodolaenaceae, Schizolaenaceae
- Dipterocarpaceae – siipipuukasvit (dipterokarpuskasvit)
- 17 sukua, 680 lajia tropiikissa
- synonyymi: Monotaceae
- Cytinaceae
- 2 sukua, 10 lajia Meksikossa, Välimeren maissa, Etelä-Afrikassa ja Madagaskarilla (nimisuku kistuksenloisiot Cytinus)
- Muntingiaceae
- 3 sukua, 3 lajia (nimisuku mätimarjapuut Muntingia)
- Malvaceae – malvakasvit[2]
- 243 sukua, ainakin 4225 lajia yleismaailmallisesti
- synonyymit: Berryaceae, Bombacaceae, Byttneriaceae, Chiranthodendraceae, Dombeyaceae, Grewiaceae, Helicteraceae, Hermanniaceae, Hibiscaceae, Lasiopetalaceae, Melochiaceae, Pentapetaceae, Philippodendraceae, Plagianthaceae, Sparmanniaceae, Sterculiaceae, Theobromataceae, Tiliaceae, Triblobaceae, Triplochitonaceae.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website (APG IV) mobot.org. 2001–. Viitattu 31.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9