Merijänikset
Merijänikset | |
---|---|
Aplysia californica, yksi suurimmista merijäniksistä |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Nilviäiset Mollusca |
Luokka: | Kotilot Gastropoda |
Alaluokka: | Heterobranchia |
Osaluokka: | Euthyneura |
Kladi: | Tectipleura |
Lahko: |
Merijänikset Aplysiida Pelseneer, 1906 |
Synonyymit | |
|
|
Yläheimot[1] | |
Katso myös | |
Merijänikset (Aplysiida) on kotiloihin kuuluva kuorettomien nilviäisten lahko.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pienimmät merijänikset ovat kaksisenttisiä, suurimmat kasvavat jopa 70 senttimetrin pituisiksi.[2] Aplysia vaccaria voi kasvaa jopa lähes metrin mittaiseksi ja painaa 14 kiloa.[3]
Merijäniksillä on suun kummallakin puolella pitkähkö lonkero, joka saa eläimen muistuttamaan ulkonäöltään jänistä. Päälaella on kaksi pienempää tuntosarvea. Näköelimet eivät ole kehittyneet varsinaiseksi silmäksi, mutta eläimellä on joitakin valoherkkiä soluja.[4]
Käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merijänikset erittävät puolustautuessaan punaista tai valkoista mustetta, jonka tarkoitus on hämätä saalistajaa.[4]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki merijänikset ovat kasvinsyöjiä ja syövät joitakin levälajeja. Osa lajeista syö myös syanobakteereja eli sinilevää.[2] Monet merijänislajit vaihtavat ruokavaliotaan elämänsä varrella: ne saattavat syödä nuorina vain joitakin makrolevälajeja ja aikuisina aivan toisia levälajeja.[3]
Ihminen ja merijänis
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dolabella auricularia -nimisen lajin elimistöstä saadaan syöpälääkettä.[5] Pieniä merijäniksiä pidetään meriakvaarioissa. [6] Aplysia-suvun merijäniksiä on saatu myös lisääntymään akvaariossa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ World Register of Marine Species (WoRMS): Aplysiida (luettu 17.9.2019) (englanniksi)
- ↑ a b Rudman W.B.: Sea Slug Forum 2004. Australia: Australian Museum Online. Arkistoitu 9.7.2007. Viitattu 21.7.2007. (englanniksi)
- ↑ a b c Toonan, R: Sea Slugs - Part 1 Advanced Aquarist. 2004. Arkistoitu 17.9.2009. Viitattu 16.8.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Philibert Bidgrain: Anaspidea, Sea Hare from Indian Ocean vieoceane.free.fr. 8.7.2007. Viitattu 21.7.2007. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Riitta Vauras: Merieliöiden hyökkäys- ja puolustusaineita 2004. Tiede-lehti. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 21.7.2007.
- ↑ Siniriutta (akvaarioliike) (Arkistoitu – Internet Archive)