Murto (hevonen)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Murto
Nuori Murto kilpailukunnossa
Nuori Murto kilpailukunnossa
Syntynyt 17. toukokuuta 1917
Kuollut 23. toukokuuta 1936 (19 vuotta)
Sukupuoli ori
Väri tummanrautias
Rotu suomenhevonen
Synnyinmaa  Suomi
Isä Toimi
Emä Hilppa
Emänisä Iikka
Kasvattaja Juho Salmi, Vähäkyrö
Omistaja Eino Koskinen, Mäntsälä
Ohjastaja Kauko Eestilä
Tasoitusennätys 29,4
Suurkilpailuvoittoja

Ravikuninkuus: 1926, 1929

Murto (17. toukokuuta 191723. toukokuuta 1936) oli tummanrautias suomenhevosori, jonka isä oli Toimi, emä Hilppa ja emänisä Ilkka.[1] Se polveutui (iiiii.) vuonna 1864 syntyneestä oriista Jaakko, joka on yksi nykyisten suomenhevosten neljästä kantaoriista.[2] Murto kilpaili menestyksekkäästi ravurina voittaen kaksi ravikuninkuutta (1926 ja 1929)[1]. Ori juoksi useita Suomen ennätysaikoja parantaen 3 000 metrin ennätystä kerran ja 2 000 metrin ennätystä kuudesti.[3] Sen ennätys (paras kilometriaika) oli 29,4.[3]

Murto syntyi Etelä-Pohjanmaalla mutta oli kilpailuvuotensa mäntsäläläisen Eino Koskisen omistuksessa.[3] Sen valmentajana ja ohjastajana toimi Kauko Eestilä.[3] Murto lähti Ruotsiin kilpailemaan myös seuraavana vuonna, mutta sairastui jo menomatkalla ja toipui kunnolla kilpailukuntoon vasta keväällä 1929.[3] Kesällä 1929 se alitti ensimmäisenä suomenhevosena 3 minuutin ajan 2 000 metrin matkalla (2.58,8), joskin tämä ennätys jäi epäviralliseksi, koska kilpailuja ei ollut vahvistettu virallisiksi.[3] Murron askelta kuvataan poikkeuksellisen pitkäksi, ja sen jalat säilyivät hyväkuntoisina läpi kilpauran.[3]

Jalostuskäyttö ja jälkeläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 1930 Murto myytiin siitosoriiksi Seinäjoelle.[3] Se sai yli sata jälkeläistä[1], näiden joukossa paljon lahjakkaita juoksijoita[3]. Sen tärkein jälkeläinen on nykyiseen suomenhevoseen voimakkaasti vaikuttanut ja monta ravikuninkuusvoittajaa jättänyt ori Eri-Aaroni[3], mutta jälkeläisiin lukeutuu myös muiden muassa ravikuningas Valokas[4] sekä ori Murti, josta polveutuvat kaksinkertainen ravikuningas Forte (ii. Murti)[5], tämän jälkeläinen Vokker[6] ja edelleen tämän jälkeläiset, viisinkertainen ravikuningas Viesker[7] ja kolminkertainen ravikuningatar V.H. Suvitar[8].[9] Kantaori Jaakkoon johtavaa isälinjaa kutsutaan nykyään tavallisesti Murto-linjaksi, koska kaikki nykyiset suoraa isälinjaa Jaakosta polveutuvat suomenhevoset polveutuvat siitä Murron kautta.[2][9]

Murto menehtyi vuonna 1936 sairastuttuaan ähkyyn.[1]

Murto kantakirjattiin vuonna 1923, mutta sitä ei palkittu[1]; sitä epäiltiin muun muassa laajojen merkkiensä (läsi ja kolme korkeaa sukkaa[1]) vuoksi vierasveriseksi, eikä sitä olisi haluttu päästää kantakirjaan lainkaan[9]. Sitä pidettiin tyypiltään ja liikkeiltään tyydyttävänä, ja sen säkäkorkeudeksi mitattiin 158 cm.[1]

  1. a b c d e f g Murto 2306 Sukuposti.net. Viitattu 7.12.2014. (suomeksi)
  2. a b Sukulinjat Suomen Hippos ry. Arkistoitu 9.12.2014. Viitattu 7.12.2014.
  3. a b c d e f g h i j Antero Raevuori (toim.): ”Murto - suomalainen satuori”, Suuri suomalainen ravikirja, s. 36-37. Porvoo: WSOY, 1982. ISBN 951-0-11192-9 fi
  4. Valokas Sukuposti.net. Viitattu 7.12.2014. (suomeksi)
  5. Forte Jo 55 Sukuposti.net. Viitattu 9.12.2014. (suomeksi)
  6. Vokker 662-72J Valio Sukuposti.net. Viitattu 9.12.2014. (suomeksi)
  7. Viesker 1228-89J Valio Sukuposti.net. Viitattu 9.12.2014. (suomeksi)
  8. V.H. Suvitar 2208-91J Sukuposti.net. Viitattu 9.12.2014. (suomeksi)
  9. a b c Marko Vuolukka: Nykypäivän suomenhevoset periytyvät neljästä kantaoriista HevosNetti.com. Arkistoitu 16.12.2014. Viitattu 7.12.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]