Nestori Toivonen
Nestor ”Nestori” Kallenpoika Toivonen (25. maaliskuuta 1865 Kuorevesi – 6. huhtikuuta 1927 Kiviniemi, Sakkola) oli suomalainen liikemies, kunnallisneuvos ja kilpa-ampuja, joka voitti olympialaisissa kaikkiaan neljä mitalia.[1]
Nestori Toivonen oli Suomen ensimmäinen ammunnan henkilökohtaisen lajin olympiamitalisti ja Suomen ampumaurheilun alkutaipaleen merkittävä tukija. Seuratasolla hän edusti Helsingin Kisa-Veikkoja ja oli seuran kunniajäsen.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toivonen opetteli ampumaan jo lapsena isänsä opastuksella. Hän innostui kilpa-ammunnasta tavattuaan Mäntän VPK:n juhlilla kuuluisan ampujan Matti Saxbergin. Toivonen sai muun muassa Hämeen läänin metsästysseuran kunniapalkinnot ammuttuaan 21 ilvestä pääasiassa Kuoreveden, Keuruun ja Längelmäen pitäjien alueeella.[1]
Vuonna 1887 Toivonen lähti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Hän asui Oregonin osavaltiossa Astorian alueella ja toimi lohenpyytäjänä. Yhdysvalloissa Toivonen ampui makasiinikiväärillä lohiverkkojaan repineitä merileijonia ja Wyomingissa myös antiloopin sukuisia eläimiä.[1]
Toivonen palasi Suomeen 1897. Hän harrasti metsästystä ja kaatoi muun muassa Jääskessä pari tusinaa hirveä. Kilpa-ampujana hän sai Viipurin läänin metsästyseuran edustajana useita palkintoja ja suoritti 1909 mestaruuskilpailuissa toisen luokan kokeen ja 1913 mestaruusluokkakokeen. [1]
Toivosen liiketoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1911 Vuojoki Gods Ab -yhtiön ostaneet liikemiehet Nestor Toivonen, K. A. Paloheimo ja H. G. Paloheimo aloittivat Eurajoella Vuojoen kartanon metsissä suuret metsänhakkuut. Vuonna 1915 perustettiin Rauma Wood Ltd -niminen osakeyhtiö, jolle Vuojoki Gods Ab:n sahalaitos siirtyi ja Toivonen oli osakkaana myös tässä yhtiössä. Toivonen omisti lisäksi Sakkolan Kiviniemessä sijainneen sahalaitoksen, oli mukana perustamassa kullanhuuhtomoyhtiöitä ja harjoitti maanviljelystä tilallaan Oulunkylässä. Myytyään Oulunkylän maatilansa Helsingin kaupungille Toivonen siirtyi Kiviniemeen, jonne hän perusti vielä vesiparantolan.[1]
Viiksanlahden parantola ja urheiluopisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nestori Toivonen perusti Sakkolaan Suvannon rantaan Viiksanlahden pohjukkaan Radium-Hydro-nimisen luonnonparantolan joka käytti paikalla olleen lähteen radiumpitoista vettä. Parantolan vieraat joivat vettä lasipillejä käyttäen suoraan lähteestä ja vettä pullotettiin myös vietäväksi muualle Suomeen ja ulkomaille. Toisena parannuskeinona parantolassa oli maasäteily jota johdettiin erityisten laitteiden avulla johtoja pitkin hoidettavien henkilöiden nilkkoihin ja ranteisiin. Toivonen testamenttasi parantolan Suomen Voimistelu ja Urheiluliitolle SVUL:lle joka perusti paikalle urheiluopiston. Opistoa varten rakennettiin parantola-alueelle urheilukenttä ja voimisteluhalli. Suomen urheiluopisto toimi Viiksanlahdessa vuosina 1929–1932. Urheiluopiston siirryttyä Vierumäelle SVUL myi parantolan. Viimeksi parantola toimi 1930-luvun lopulla täysihoitolana.[2]
Saavutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- olympiahopeaa Antwerpenissa 1920 (hirviammunta, kertalaukaukset, joukkue)[3]
- kaksi olympiapronssia Tukholmassa 1912 (hirviammunta, kertalaukaukset tuloksella 41 ja hirviammunta, kertalaukaukset, joukkue)[4] ja yksi Antwerpenissa 1920 (hirviammunta, parilaukaukset, joukkue)[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Nestor Toivonen, Uusi Suomi, 8.4.1927, nro 81, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Sakkolan kylät : Viiksanlahti
- ↑ a b Suomen ampujat Antwerpenissä, Metsästys ja kalastus, 10–11/1920, s. 33–38, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 20. Otava, 1970.