Nivhit
| Nivhit | ||||
|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||
| Kielet | nivhi | |||
Nivhit (myös giljakit) ovat paleosiperialaiseen kieliryhmään kuuluva kansa Venäjän Kaukoidässä Habarovskin aluepiirissä Amurjoen suun ympärillä ja Sahalinin pohjoisosassa. Nivhejä oli Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan yhteensä 5 162[1].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nivhien arvellaan polveutuvan Amurjoen ja Sahalinia jo neoliittiselta kivikaudelta asuttaneitsa ihmisistä. Nivhit olivat näennäisesti mantšujen ja Kiinan vallan alla, kunnes Venäjän keisarikunta liitti Amurin ja Ussurin alueet itseensä Aigunin- ja Pekingin sopimuksilla vuosina 1858 ja 1860. Kiinalaisvallan aikana nivhit omaksuivat monia kulttuurillisia piirteitä heiltä ja sittemmin myös venäläisiltä. Neuvostovalta toi mukanaan useita muutoksia nivhien elämään. Kollektivismin myötä esimerkiksi erilliset talvi- ja kesäasutukset jäivät historiaan. Saman kehityksen kautta suurin osa nivheistä siirtyi metsänhoitoon perinteisen kalastuksen sijaan. Nykyisin nivhit elävät paljolti samaan tapaan paikallisten venäläisten kanssa.[2]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nivhien perinteiset elinkeinot olivat metsästys ja kalastus. Nivhejä kutsuttiinkin aikanaan kalansyöjiksi. Rannikolla tärkeän osan elinkeinoista muodosti myös merinisäkkäiden kuten hylkeiden metsästys. Koiria kasvatettiin paitsi vetoeläimiksi, mutta myös ruuaksi.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija (XLS) perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 194.12.2014. (venäjäksi)
- ↑ a b The Nivkhs The Peoples of the Red Book. Viitattu 19.12.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nivhit Wikimedia Commonsissa