Noita

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee noitia. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
John William Waterhouse, Taikapiiri, 1886.
Noituudesta syytettyjä teoksessa Daemonologie (1597).

Noita tarkoittaa ihmistä, jolla uskotaan olevan yliluonnollisia kykyjä. Noitia ovat erilaiset luonnonkansojen tietäjät: poppamiehet, velhot ja šamaanit.[1] 1400–1600-luvun Euroopassa noituudesta syytettyjä vainottiin noitavainoissa. Noitien uskottiin yleensä olevan naisia, jotka tekevät pahoja loitsuja. Heidän uskottiin lentävän valpurinyönä tai pääsiäisenä noitasapattiin juhlimaan paholaisen kanssa. Uskomusten takia ihmisiä vainottiin ja poltettiin roviolla.[2]

Noidat historiassa ja nykyään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1400–1600-luvun Euroopassa noituudesta syytettyjä vainottiin noitavainoissa. Noitien uskottiin yleensä olevan naisia, jotka aiheuttivat loihtimalla ihmisille vahinkoa. Heidän uskottiin olevan liitossa paholaisen kanssa ja lentävän valpurinyönä tai pääsiäisenä noitasapattiin (Suomessa sittemmin Kyöpelinvuorelle) juhlimaan. Uskomusten takia ihmisiä kidutettiin ja poltettiin roviolla.[2]

Joidenkin mielestä kuvaukset luudalla ratsastavista alastomista noidista perustuvat todellisuuteen. He olettavat, että keskiajalla noidat käyttivät noituusmenoissaan hallusinogeenisistä kasveista tehtyjä voiteita, joita he sivelivät keppiin ja nauttivat sisäisesti emättimen kautta, sillä se paransi aineen imeytymistä. Hallusinogeenit aiheuttivat myös lentämisen tunteen.[3]

Noidat kaupallisessa tuotannossa stereotyyppisesti esitettyinä ovat joidenkuiden mielestä[4] tiedostamatonta pilkkaa roviolla poltetuista vanhoista tietäjänaisista. Kirkko kuvasi heidät rumiksi noita-akoiksi.[5]

Noidista on myös tullut joidenkin feminististen virtausten symboli, jota käytetään tunnusmerkkinä protestoitaessa miesten hallitsemaa yhteiskunnallista vallankäyttöä vastaan.[2]

  1. noita. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024. Viitattu 1.8.2021.
  2. a b c Biedermann, Hans: Suuri symbolikirja, s. 242–243. ((Knaurs Lexikon der Symbole, 1989.) Suomentanut ja toimittanut Pentti Lempiäinen) Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X
  3. Kroll, David: Witches, Broomsticks, and Flying? Here’s Why Forbes. 31.10.2012. Viitattu 20.9.2013. (englanniksi)
  4. Gottfried, Jason: Dressing up as a witch? Halloween stereotypes ridicule Wicca The Independent. 10.10.2016. Viitattu 8.4.2023. (englanniksi)
  5. Kailo, Kaarina: Saunan mielenmaisema. Teoksessa Heiskanen, Irma & Kailo, Kaarina (toim.): Ekopsykologia ja perinnetieto, s. 260. Helsinki: Green Spot, 2006. ISBN 952-5459-04-7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.