Ohje:Arabian kielen transkribointi
 |
Tämä sivu tai sivun osa on ehdotus käytännöksi, ohjeeksi tai muuksi toimintamalliksi. Ehdotus on vasta kehitteillä tai keskustelun aiheena, eikä siitä ole vielä päästy yhteisymmärrykseen. Sivulle osoittavista viittauksista ja linkeistä tulisi olla nähtävissä, ettei kyseessä ole käytäntö. |
- Artikkelit elävistä henkilöistä
- Kieltenväliset linkit
- Luettelo
- Luokittelu
- Nimeämiskäytäntö
- Ohjaus
- Merkitse lähteet
- Tarkistettavuus
- Ei uutta tutkimusta
- Kunnianloukkaus
- Loukkaava sisältö
- Merkittävyys
- Mitä Wikipedia ei ole
- Tekijänoikeudet
- Tiedostojen käyttösäännöt
- Vandalismi
- Allekirjoitus
- Ei avoimia välityspalvelimia
- Keskustelusivu
- Käyttäjälaatikko
- Käyttäjäsivu
- Käyttäjätunnus
- Monta käyttäjätunnusta
- Älä palvo sääntöjä
- Aiheesta muualla
- Antiikin terminologia
- Arabian kielen transkribointi
- Artikkelin nimi
- Artikkelin rakenne
- Itä-Aasiaa käsittelevät artikkelit
- Juonipaljastukset
- Kerro kuka tekee
- Kielioppi
- Kreikan kielen translitterointi
- Kuvitteellisesta aiheesta kirjoittaminen
- Linkit
- Merkitsemiskäytännöt
- Slaavilaisten kielten translitterointi
- Välimerkit ja typografia
- Värit
- Ylisanat
- Uuden artikkelin luominen
- Artikkelin nimi
- Kuinka sivuja muokataan
- Artikkelien kääntäminen
- Kielimallien käytöstä
- Haku
- Kuvien lisääminen
- Taulukot
- Aikajanojen luominen
- Artikkelien yhdistäminen
- Kaavat
- Koodiopas
- Kuvien lisääminen
- Kuvien siirtäminen Commonsiin
- Kuvien tiedostokoon pienentäminen
- Lua
- Malline
- Nuottikirjoitus
- Omat tyylit
- Palautus
- Sisällysluettelo
- Sivun siirtäminen
- Substaus
- Taulukot
- Tiedostojen tallentaminen
- Wikidata
- Ääni ja video
- Kolme perussääntöä
- Käytä maalaisjärkeä
- Lähde- ja tekstikritiikin käyttö Wikipediasta lainattaessa
- Miksi Wikipedia ei ole upea
- Miksi Wikipedia on niin upea
- Opettajalle
- Kierre
- Lumipallo helvetissä
- Uskalla pyytää anteeksi
- Viileänä pysyminen muokkaamisen käydessä kuumana
- Vältä henkilökohtaisuuksia
- Wikipedia on julma paikka
- Wikirakkaus
- Wikiviha
- Älä huomauta vakiokäyttäjiä
mallineilla
- Artikkelin elinkaari
- Kaikelle on oltava lähteet
- Lähteet ja viitteet
- Miten lähteet toimivat
- Poliitikot
- Päivänkohtaisuus
- Wikipedia ei ole paperia
- Konekääntäminen
- Perusteluita, joita tulisi välttää poistoäänestyksessä
- Päivässä keksityt asiat eivät kuulu Wikipediaan
- Sanakirjamääritelmä
- Äänestäminen kaikesta ei kannata
- Äänestäminen on pahasta
Arabian kielelle ei ole nykyään olemassa mitään yhtä, yleisesti tunnustettua transkribointikäytäntöä sen paremmin akateemisessa maailmassa kuin lehdistössäkään. Tämä aiheuttaa tarpeetonta ja vaikeasti hallittavaa kirjavuutta etenkin arabiaa taitamattomille. Suomenkielisessä Wikipediassa on päädytty ottamaan käyttöön järjestelmä, joka perustuu suomalaiseen SFS 5755 -standardiin. Osa alla esitetyistä ohjeista on suoraan standardista, osa taas Wikipedian käyttöä varten luotuja täydennyksiä.
Ohjeen sovellutusalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tämän tyyliohjeen mukaan transkriboidaan kaikki arabiankieliset ilmaukset ja arabimaista tulevat henkilönnimet sekä arabimaiden paikannimet, mikäli kaikki seuraavista ehdoista täyttyvät:
- ilmaus tai nimi on arabian kirjakieltä eikä jotakin sen lukuisista puhekielistä tai alueen muista vähemmistökielistä; mm. useimmat henkilönnimet Algeriasta, Marokosta, Tunisiasta ja Mauritaniasta ovat niin vahvasti murteellisia tai berberipohjaisia, että niiden transkriboiminen arabian kirjakielen sääntöjen mukaan tuottaisi lukuisia vaikeuksia (esim. Maaouya Ould Sid'Ahmed Taya tai Driss Jettou)
- henkilönnimessä ei ole eurooppalaisperäisiä osia, jotka yleensä poikkeuksetta kirjoitetaan alkukielen eikä arabialaisen lausumisen mukaan (esim. Nancy Ajram)
- nimen haltija on pääasiassa tunnettu arabimaailmassa eikä ole luonut merkittävää uraa ulkomailla käyttäen jotakin tiettyä länsimaista kirjoitustapaa nimelleen; tämä sulkee pois mm. useimmat kansainväliset diplomaatit, ulkomailla uraa luoneet urheilijat ja näyttelijät, kansainväliset muusikot jne. (esim. Mohamed ElBaradei tai Omar Sharif)
- henkilön- tai muulla nimellä ei ennestään ole yhtä ja vain yhtä hyvin vakiintunutta kirjoitusasua suomen kielessä.
Viimeisen kriteerin mukaan ainakin seuraavat tapaukset lasketaan sovinnaisnimiksi eikä niitä ole syytä muuttaa:
- Gamal Abdel Nasser
- Muammar Gaddafi
- Saddam Hussein
- Jordanian Husseinien kuningasperhe
- Osama bin Laden
- Jasser Arafat
- al-Qaida
- valtioiden nimet (Jordania, Marokko, Oman, Irak, Jemen jne.)
- Kairo, Bagdad, Mekka, Medina, Riad, Abu Dhabi, Beirut, Libyan Tripoli ja Libanonin Tripoli, Tanger, Doha, Aleksandria, Alger, Damaskos, Nasaret, Betlehem
- hidžra
Tyyliohje ei koske Saharan eteläpuolisen Afrikan nimiä (mukaan lukien mm. Somalia) eikä iranilais-, turkkilais- tai indoarjalaiskieliä, vaikka kaikkia näitä onkin kirjoitettu tai kirjoitetaan edelleen arabialaisella aakkostolla ja useat alueen henkilönnimet ovat arabiankielistä perua. Vaikka siis arabimaista kotoisin olevat محمد:it transkriboidaan pääsääntöisesti muotoon Muhammad, samalla tavalla nimensä kirjoittava azeri voidaan perustellusti merkitä muotoon Məhəmməd ja hänen persiankielinen kaimansa muotoon Mohammad.
Lyhyt tarkistuslista transkription oikeellisuudesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käytetyn transkription voi varmuudella sanoa olevan tässä tyyliohjeessa esitetyn vastainen, mikäli jokin seuraavista ehdoista täyttyy:
- transkriptiossa esiintyy vokaaleja e, o, ä tai ö
- transkriptiossa esiintyy konsonantteja c, p, v, x tai ž
- transkriptiossa esiintyy muita kahden vokaalin yhdistelmiä kuin au, ai tai harvinaistapauksissa ui; kolmen tai useamman vokaalin yhdistelmiä tai kaksoisvokaaleita ei tulisi esiintyä lainkaan, mikäli vokaalien välissä ei ole edes heittomerkkiä ’ tai ‘; tässä yhteydessä y:tä ei lasketa vokaaliksi
- henkilönnimessä polveutumista osoittava sana بن ”poika” on merkitty muotoon bin tai ben; sen tulisi olla ibn
- sanan viivalla erotettuna etuliitteenä esiintyy a+konsonantti-yhdistelmä, jossa konsonantti on mikä tahansa muu kuin l. Sanoissa ei siis saa esiintyä etuliitteitä at-, ath-, ad-, adh-, ar-, az-, as-, aš-, ash-, tai an-, vaan ne tulisi kaikki korvata muodolla al-. Arabian määräisen artikkelin konsonantti mukautuu lausumisessa usein seuraavaan konsonanttiin, mutta arabialaisessa kirjoituksessa tätä mukautumista ei merkitä. Siksi myös suomenkielisessä Wikipediassa on päädytty kirjoittamisen kannalta yksinkertaisempaan vaihtoehtoon.
Lisäksi transkriptio on todennäköisesti väärin, mikäli jokin seuraavista ehdoista täyttyy. Näihin löytyy myös poikkeuksia:
- transkriptiossa esiintyy yhdistelmiä ay tai aw konsonanttimerkin tai heittomerkin edellä; ayy ja aww ovat tosin sallittuja samoin kuin ay ja aw vokaalin edellä
- useat sanat samassa yhteydessä loppuvat kirjainyhdistelmään ah (tai erityisesti iyah), esim. al-Mamlakah al-Arabiyah al-Saudiyah; näiden pitäisi olla a-loppuisia: al-Mamlaka al-arabiyya al-sa’udiyya (tiet. al-Mamlaka al-‘arabiyya al-sa‘ūdiyya); on myös olemassa sanoja, joiden todellisuudessakin tulisi loppua h:hon: صلاح salah (tiet. ṣalāḥ), الله Allah (tiet. Allāh), عبد الله Abdullah (tiet. ‘Abdu-llāh) jne.
Transkriptiovirheitä sen sijaan eivät välttämättä ole seuraavat:
- sanan Al kirjoittaminen isolla kirjaimella ja erilleen seuraavasta sanasta: määräinen artikkeli tulee kyllä kirjoittaa pienellä kirjaimella ja liittää yhdysmerkillä pääsanaansa (الأمين al-Amin, tiet. al-Amīn), mutta arabian kielessä on myös 'sukua' tarkoittava sana آل, jonka oikea transkriptio on Al (tiet. Āl), esimerkiksi nimessä Faisal ibn Abdilaziz Al Sa’ud 'Faisal Abdulazizin poika Sa’udin suvusta'
- polveutumista osoittavassa nimenosassa u-vokaalin vaihtuminen i:ksi: Abdullah-nimisen miehen poika voi olla nimeltään Ahmad ibn Abdillah ja Abu Talib -nimisen miehen poika Muhammad ibn Abi Talib; kyseessä on vastaava ilmiö kuin suomen kielessä, jossa Matti-nimisen miehen poika ei olisi *Eero Mattipoika vaan Eero Matinpoika – nominatiivi vaihtuu genetiiviksi niin suomen- kuin arabiankielisissäkin esimerkeissä
Yleiskielinen ja tieteellinen transkriptio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SFS 5755 -standardi määrittelee arabialle kaksi eri transkriptiotapaa käyttöyhteyden mukaan. Tieteellistä transkriptiota käytetään pääsääntöisesti akateemisissa julkaisuissa sekä muissa niihin rinnastettavissa lähteissä. Tieteellisen transkription ominaispiirteisiin kuuluvat erilaiset tarkkeet kuten pisteet ja viivat konsonantti- ja vokaalimerkkien päällä ja alla. Wikipediassa tätä tapaa on syytä käyttää tekstin sisällä kokonaisten fraasien, laulun sanojen tms. esittämiseen sekä muutenkin silloin kun käsitellään nimen tai muun ilmaisun tarkkaa lausumista.
Artikkelien otsikoissa ja käsiteltäessä erisnimeä tai ilmaisua juoksevassa tekstissä on syytä käyttää standardin määrittelemää yleiskielistä transkriptiotapaa, josta puuttuvat suomen kielelle vieraat lisämerkit. Tällä tavalla esimerkiksi artikkeli Ali ibn Abi Talibista voisi alkaa näin:
Yleiset kirjainvastaavuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alla on taulukko konsonanttimerkeistä, joiden esittämisessä on usein vaihtelua, sekä niiden suositelluista transkriptiotavoista. Muiden kirjainten merkitsemisessä ei pitäisi olla epäselvyyttä (esim. ب transkriboidaan b:nä, ت t:nä jne.). Arabian kieltä taitamattoman ei ole syytä ryhtyä transkriboimaan kieltä laisinkaan, sillä kirjoitusasusta eivät yleensä selviä esimerkiksi lyhyet vokaalit eivätkä konsonantin kahdennukset laisinkaan.
| merkki | yleiskielinen | tieteellinen |
|---|---|---|
| ث | th | th |
| ج | j | j |
| ح | h | ḥ |
| خ | kh | kh |
| ذ | dh | dh |
| س | s | s |
| ش | š | š |
| ص | s | ṣ |
| ض | d | ḍ |
| ط | t | ṭ |
| ظ | z | ẓ |
| ع | ’ | ‘ |
| غ | gh | gh |
| ق | q | q |
| ك | k | k |
| ي | y | y |
| ء | ’ | ’ |
Suomen j:nä lausuttua ي-kirjainta siis merkitään y:llä, kun taas dž:nä tai ž:nä lausuttua ج-kirjainta merkitään j:llä. Suomen kielelle täysin vieraita spirantteja ث خ ذ غ merkitään kirjain+h-yhdistelmillä th kh dh gh. Suhu-s:ää kuvaavaa ش-kirjainta merkitään kuitenkin š:llä eikä sh:lla. Yleiskielisessä transkriptiossa emfaattisia äänteitä (الحروق المفخمة) ei erotella vastaavista ei-emfaattisista äänteistä (الحروف المرققة) kuten ei myöskään ع-äännettä ء-äänteestä. Jälkimmäinen transkriboidaan aina puolilainausmerkillä (yläpilkulla eli heittomerkillä), vaikka siihen liittyisi jokin kantajakonsonantti: رأس ra’s (tiet. ra’s), عائشة A’iša (tiet. ‘Ā’iša), فؤاد Fu’ad (tiet. Fu’ād). Tieteellisessä transkriptiossa äänteet eroavat heittomerkin suunnalla: ع:n merkki ‘ kaareutuu vasemmalle (ns. ylösalainen puolilainausmerkki) ja ء:n merkki ’ oikealle.
Vokaalien merkitsemisessä käytetään laajalti hyväksyttyä tapaa, jonka mukaan فتحة on aina a, كسرة i ja ضمة u. Vastaavat pitkät vokaalit ovat tieteellisessä transkriptiossa ā, ī ja ū, mutta yleiskielisessä tekstissä lyhyiden vokaalien tavoin a, i ja u. E:tä ja o:ta ei pidä transkriptioissa käyttää lainkaan.
Kaksoiskonsonantit (تشديد)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkät konsonantit merkitään kahdentamalla ensimmäinen tai ainoa äännettä kuvaava merkki. حسن on siis Hasan (tiet. Ḥasan), حسّان taas Hassan (tiet. Ḥassān). Rukouskutsun esittävää henkilöä tarkoittava sana مؤذن transkriboitaisiin mu’addhin (tiet. mu’addhin).
Nisba-adjektiivessa yms. esiintyvä vokaalin ja samanpaikkaisen konsonantin äänneyhdistelmä tulkitaan pitkäkonsonanttiseksi iyy:ksi, ei pitkävokaaliseksi īy:ksi: العربية al-arabiyya (tiet. al-‘arabiyya). Vastaavasti heikkojuurisilla verbeillä esiintyvä u:n ja w:n yhdistelmä tulkitaan uww:ksi eikä ūw:ksi: مدعوين mad’uwwin (tiet. mad‘uwwīn). Mikäli nisba-päätteen perään ei merkitä sijamuotovokaalia, monikko-, duaali- tai feminiinipäätettä, merkitään sananloppu kuitenkin pitkävokaaliseksi ilman yksinkertaista tai kahdennettua konsonanttia: لبناني lubnani (tiet. lubnānī).
Muut kirjoitusmerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ta’ marbuta (التاء المربوطة) merkitään yleiskielisessä transkriptiossa t:llä ainoastaan liittomuodoissa (الإضافة), esim. همزة الوصل hamzat al-wasl (tiet. hamzatu l-waṣl). Muuten se jätetään kokonaan merkitsemättä: فاطمة Fatima (tiet. Fāṭima). Tieteellisessä transkriptiossa käytetään sitä merkitsemistapaa, jota kukin tilanne edellyttää oikeaoppiselta lausumiselta (yleensä t, ilmauksen lopussa usein ei mitään, erittäin harvoin h).
Erikoistapauksena ta’ marbuta kirjoitetaan tavallisesti t:nä sanoissa, joissa sitä edeltää pitkä ā-vokaali, esim. حياة hayat (tiet. ḥayāt), صلاة salat (tiet. ṣalāt).
Alif maqsura (الألف المقصورة) merkitään samoin kuin samaa äännettä kuvaava pitkän vokaalin merkki alif: موسى Musa (tiet. Mūsā).
Erityistapauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hamza ja ain (همزة القطع والعين)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleiskielisessä transkriptiossa sekä hamza että ain jätetään merkitsemättä sanan alussa: علي Ali, أمير Amir. Kaikissa muissa asemissa ne merkitään: سعاد Su’ad, رئيس ra’is, نعنع na’na’, لؤلؤ lu’lu’. Tieteellisessä transkriptiossa ain merkitään myös sanan alkuun mutta hamzaa ei: ‘Alī, Amīr, Su‘ād, ra’īs, na‘na‘, lu’lu’.
Egyptiläinen ج
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Egyptiläisiä henkilöitä tai ilmiöitä käsiteltäessä ج-kirjain transkriboidaan j:n sijasta g:llä sanan egyptiläisen lausumisen osoittamiseksi. Syyrialainen جمال on siis Jamal (tiet. Jamāl), kun taas hänen egyptiläinen kaimansa on Gamal (tiet. Gamāl).
Muut emfaattiset konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arabian murteissa esiintyy lukuisia emfaattisia konsonantteja, joille ei ole omaa kirjainta arabian aakkostossa (mm. ṛ, ḷ, ṃ, ḅ). Puhekieliä kuvattaessa näiden konsonanttien emfaattisuus on tietysti hyvä merkitä. Arabian kirjakielen kohdalla tätä ei kuitenkaan liene syytä tehdä, vaikka esim. الله-sanan l:n on jo keskiajan kielioppikuvauksissa huomattu olevan emfaattinen. Aivan erityistapausta lukuun ottamatta sana tulisi siis tieteellisessäkin transkriptiossa merkitä Allāh eikä Aḷḷāh.
Diftongit أو ja أي
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arabian kielen varsinaiset diftongit أو ja أي merkitään ensisijaisesti suomalaisittain au ja ai niin yleiskielisessä kuin tieteellisessäkin transkriptiossa: كوكب kaukab, أيمن Aiman. Aw:n ja ay:n käyttö varataan niihin tilanteisiin, joissa konsonantti seuraa pitkää vokaalia, siis واو waw (tiet. wāw), زاي zay (tiet. zāy). Samoin aw- ja ay-merkintöjä käytetään, kun vokaalia seuraava konsonantti on kahdentunut: طيب tayyib (tiet. ṭayyib), أول awwal (tiet. awwal). Muutamien verbien passiivimuodoissa esiintyvä harvinainen diftongi merkitään samoin ui eikä uy: سُيطر suitira (tiet. suiṭira).
Määräinen artikkeli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arabian kielen määräinen artikkeli ال transkriboidaan aina al seuraavasta konsonantista riippumatta (tieteellisessä transkriptiossa sidevokaali voi kuitenkin muuttaa alkuvokaalin joksikin muuksi, ks. alla). Sen ja pääsanan väliin merkitään yhdysmerkki. Vaikka الشيخ siis lausutaankin aš-Šaikh, se on kirjoitettava alkuperäisen kirjoitusasun mukaiseen muotoon al-Šaikh. Määräistä artikkelia ei pidä aloittaa isolla alkukirjaimella muutoin kuin lauseen alussa. Erisnimen osana pääsana sen sijaan alkaa isolla alkukirjaimella. Pääsanan alkuinen hamza jätetään artikkelin jälkeenkin merkitsemättä samoin kuin yleiskielisessä tekstissä myös ain: الأمين al-Amin (tiet. al-Amin), العربي al-Arabi (tiet. al-‘Arabī). Määräinen artikkeli merkitään yleisesti ottaen kaikkiin niihin nimiin, joissa se näkyy arabialaisessa asussakin. Jumalan nimen الله Allah (tiet. Allāh) alussa ei katsota olevan artikkelia.
Sanavälit ja sanojen väliset sidonnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sanavälit merkitään transkriptiossa samoihin paikkoihin kuin modernissa arabiankielisessä tekstissä muutenkin. Sanoihin kirjoituksessa liittyvät prepositiot, konjunktiot ja muut etuliitteet kirjoitetaan yhdysmerkin avulla yhteen pääsanansa kanssa. Tämän periaatteen mukaan kirjoitetaan siis لتكن li-takun (tiet. li-takun), فذهب fa-dhahaba (tiet. fa-dhahaba), وابني wa-bni (tiet. wa-bnī). Jos kahdella peräkkäisellä etuliitteellä on yhteensä vain yksi vokaali, merkitään nämä yhdeksi yhdistelmämuodoksi. Näissäkin muodoissa määräisen artikkelin konsonantti merkitään aina l:llä: للرجل lil-rajul (tiet. lil-rajul), فليأخذ fal-ya’khudh (tiet. fal-ya’khudh). Muutoin monien etuliitteiden väliinkin tulee viiva: فبرأيي fa-bi-ra’yi (tiet. fa-bi-ra’yī).
Yleiskielisessä transkriptiossa pyritään välttämään niitä sananloppuisia sijamuotovokaaleja, jotka eivät näy vokalisoimattomassa kirjoituksessa mitenkään. Persoonapronominien ja -päätteiden sekä verbimuotojen vokaalit kuitenkin kirjoitetaan myös sanan lopussa. Vaikka sanan alussa esiintyisi همزة الوصل, kirjoitetaan sana lauseen keskelläkin vokaalialkuisena. Näin määräisen artikkelin alkuvokaalina on aina a ja muissa tapauksissa yleensä i. Näin siis transkriboidaan تقابل الرجل المشهور مع ابنه Taqabala al-rajul al-mašhur ma’a ibnihi. Samoin monikkopäätteet ون ja ين sekä duaalipäätteet ان ja ين merkitään ilman viimeistä vokaalia: أمريكيون amrikiyyun, سوريين suriyyin, اثنان ithnan, غرفتين ghurfatain. Epämääräisessä muodossa oleva akkusatiivipääte yleensä transkriboidaan: مرحبا marhaban.
Tieteellisessä transkriptiossa kirjoitetaan näkyviin kaikki asiaankuuluvat sijamuoto- ja sidevokaalit. Yksittäisiä sanoja transkriboidessa sekä lauseiden lopussa sijamuotovokaalin pois jättäminen on mahdollista. Mikäli sidevokaalien käytön seurauksena jokin sana alkaisi kahdella konsonantilla, sidotaan se edelliseen sanaan viivan avulla: تقابل الرجل المشهور مع ابنه Taqābala-l-rajulu-l-mašhūru ma‘a-bnihi.
Poikkeus: Monisanaiset henkilönnimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mikäli henkilönnimenä on monesta sanasta koostuva liittomuotorakenne (الإضافة), kirjoitetaan yleiskielisessä transkriptiossa sen kaikki sanat yhteen ilman yhdysmerkkiä, jotta lukija näkisi, että kyseessä on todellakin vain yksi nimi. Määräisen artikkelin merkkinä säilyy tällöinkin l todellisesta lausumisesta riippumatta. Sidevokaalina taas käytetään nominatiivipäätettä u, mikäli sanan lauseasema ei vaadi jotakin toista sijamuotoa (esim. عبد القادر Abdulqadirin poika voi olla nimeltään محمود بن عبد القادر Mahmud ibn Abdilqadir). Mikäli jokin liittomuodon keskellä oleva sana alkaa hamzalla tai ainilla, jätetään se luettavuuden nimissä merkitsemättä. Kirjoitetaan siis عبد الله Abdullah, عبد الناصر Abdulnasir, عبد العزيز Abdulaziz, سيف الدين Saifuldin jne. Tästä säännöstä jätetään kuitenkin ulkopuolelle أبو- ja أم-alkuiset nimet kuten أبو طالب Abu Talib ja أم كلثوم Umm Kulthum.
Isot alkukirjaimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koska arabian kirjoituksessa ei erotella isoja ja pieniä kirjaimia, on niiden käyttö transkriptioissa ratkaistava erikseen. Yleisesti ottaen isoja kirjaimia käytetään Wikipediassa suomen kielen normaalien kirjoitussääntöjen mukaan. Levyjen, laulujen, kirjojen yms. nimenä oleviin fraaseihin kirjoitetaan oletusarvoisesti vain ensimmäinen sana isolla: ألف ليلة وليلة Alf layla wa-layla (tiet. Alfu laylatan wa-layla tai Alfu laylatan wa-laylatun). Henkilönnimissä isolla kirjoitetaan kaikki sanat paitsi بن ibn (ei siis bin!) ja بنت bint sekä niiden mahdolliset murteelliset vastineet ja määräinen artikkeli ال al. أبو Abu (tiet. Abū) ja أم Umm (tiet. Umm) kirjoitetaan isolla kirjaimella muiden sanojen tavoin. Ainilla alkavien sanojen ensimmäinen vokaali kirjoitetaan myös isolla, koska ainin merkkinä olevalla puolilainausmerkillä ei ole versaalimuotoa erikseen. Näin kirjoitettaisiin siis أبو موسى محمد بن فريد Abu Musa Muhammad ibn Farid (ilman sijamuotovokaaleja tiet. Abū Mūsā Muḥammad ibn Farīd).