Park Chung-hee
| Park Chung-Hee | |
|---|---|
_Presidential_Portrait.jpg) Park Chung-heen virallinen muotokuva. |
|
| Korean tasavallan 3. presidentti | |
|
24. maaliskuuta 1962 – 26. lokakuuta 1979
|
|
| Pääministeri |
Choi Tu-son Chung Il-kwon Paik Too-chin Kim Jong-pil Choi Kyu-hah |
| Edeltäjä | Yun Bo-seon |
| Seuraaja | Choe Gyuha |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. marraskuuta 1917 Gumi, Pohjois-Gyeongsang, Korea, Japanin protektoraatti |
| Kuollut | 26. lokakuuta 1979 (61 vuotta) Soul, Korean tasavalta |
| Ammatti | sotilas |
| Puoliso | Yuk Young-soo (1950–1974†) |
| Tiedot | |
| Puolue | Demokraattinen tasavaltalaispuolue |
| Uskonto | buddhalaisuus |
 Nimikirjoitus |
|
Park Chung-hee (hangul: 박정희; hanja: 朴正熙; uudistettu latinisaatio: Bak Jeong-hui; 14. marraskuuta 1917 – 26. lokakuuta 1979) oli korealainen sotilas ja poliitikko. Hän oli Korean tasavallan johdossa 1961–1979, joista presidenttinä vuodesta 1963 lähtien. Hän johti Etelä-Korean talouden nousuun vientivetoisella teollistumisella ja viisivuotissuunnitelmilla pitäen maan tiukassa otteessaan.[1]
Park opiskeli ensin opettajaksi ja työskenteli alakoulun opettajana. Hän jatkoi opintojaan japanilaisessa kadettikoulussa ja toimi toisessa maailmansodassa luutnanttina Japanin armeijassa. Korean vapauduttua Japanin vallan alta Parkista tuli Korean armeijan upseeri.[1]
Kenraalimajuri Park Chung-hee nousi valtaan 16. toukokuuta 1961 verettömällä sotilasvallankaappauksella.[1] Korean keskustiedustelupalvelu (KCIA) perustettiin kesäkuussa estämään vastavallankaappaukset. Presidentti Yun asettui kaappaajien puolelle ja jäi aluksi maan johtoon. Yun erosi 22. maaliskuuta 1962, ja Kennedyn hallinnon painostuksesta maahan palautettiin siviilihallinto. Park valittiin 1963 presidentiksi.
Tuolloin Etelä-Korean bruttokansantuote (BKT) oli henkeä kohden 72 Yhdysvaltain dollaria vuodessa ja Pohjois-Koreaa pidettiin taloudellisesti vahvempana, sillä se oli teollistunut japanilaiskomennossa sijaitessaan lähellä Mantšuriaa ja ollessaan luonnonvaroiltaan rikkaampi. Parkin aikana BKT kasvoi kaksikymmenkertaiseksi.
Vuonna 1965 hän palautti diplomaattiset suhteet Japaniin, mikä johti vastalauseisiin Japanin 35-vuotisen julman miehitysvallan vuoksi. Tämä mahdollisti japanilaisen pääoman virtauksen maahan.[2]
Vuoden 1963 perustuslaki rajoitti presidentin virkakaudet kahteen, mutta Park sai läpi perustuslain lisäyksen, joka salli sillä hetkellä istuvalle presidentille lisäkauden. Juuri ennen kolmannen kautensa alkua hän julisti maan hätätilaan, hajotti parlamentin ja julisti perustuslain mitättömäksi. Vuonna 1972 otettiin käyttöön Yusinin perustuslaki, joka lisäsi merkittävästi presidentin valtaa. Park valittiin uudelleen vuosina 1972 ja 1978.
Pohjois-Korean agentit yrittivät murhata Parkin 21. tammikuuta 1968 ja 15. elokuuta 1974. Toisessa yrityksessä hänen vaimonsa Yuk Yeong-su sai surmansa.[3]
26. lokakuuta 1979 Parkin ampui hänen läheinen ystävänsä, KCIA:n johtaja Kim Jae-gyu.[1]
Park Chung-heen tytär Park Geun-hye valittiin Etelä-Korean presidentiksi 2012.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Park Chung Hee Encyclopedia Brotannica. Viitattu 24.10.2013.
- ↑ Pyŏng-guk Kim, Ezra F. Vogel: The Park Chung Hee Era: The Transformation of South Korea, s. 431. Harvard University Press, 2011. ISBN 9780674058200
- ↑ a b Park Geun-hye, president's daughter, ascends to top job CNN. Viitattu 24.10.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Park Chung-hee Wikimedia Commonsissa
