Pekka Kontio
Pekka Kontio (21. elokuuta 1933 Sortavala – 13. elokuuta 1976 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä, kuvataiteilija, Suomen Taideakatemian koulun opettaja 1968–1970 ja Teknillisen korkeakoulun yliopettaja 1974–1976. Itse hän oli käynyt Suomen Taideakatemian koulun 1953–1956.
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pekka Kontio teki useita ekspressiivisiä veistoksia, joita on eri puolilla Suomea, muun muassa Istuva nainen (1957, Mustialan maaviljelysopisto), Ihminen ja tekniikka (1966, Riihimäen teknillinen oppilaitos), Painottomuus (1966, Auroran sairaalan piha, Helsinki), tiilireliefi Tyhjä hauta (1969, Hakavuoren kirkko, Helsinki) ja Aallottaret (1973, Kemijärven virastotalo). Hänen tuotantonsa kuvataiteen saralla käsitti myös muotokuva-, mitali- ja maalaustaiteen, mutta hänet tunnetaan varsinkin etevänä reliefien tekijänä.
Kontio ikuisti myös useita suomalaisia merkkihenkilöitä veistoksina ja maalauksina, joukossa muun muassa kirjailija Veikko Huovinen (1927–2009), runoilija Arvo Turtiainen (1904–1980), runoilija-novellisti Oiva Paloheimo (1910–1973), Kuopion hiippakunnan piispa Olavi Kares (1903–1988) ja ministeri Ahti Karjalainen (1923–1990). Tyypillistä Pekka Kontion pronssisille veistoksille on rosoisuus, jota korostavat veistoksiin tarkoituksella jätetyt kipsimuotin kipsijäämät. Hän oli myös pitkäaikainen asukas vanhassa taiteilijatalossa, jonka Suomen Taiteilijaseura omisti Oulunkylän Mikkolantiellä, ja joka purettiin vuonna 1976.
Näyttelyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paitsi kotimaassa Kontio oli mukana myös laajasti kansainvälisissä yhteisnäyttelyissä ja esityksissä muun muassa Islannissa, Kreikassa, Puolassa, Ruotsissa, Länsi-Saksassa, DDR:ssä, Monacossa, Tšekkoslovakiassa ja Unkarissa. Vuonna 1979 järjestettiin Amos Andersonin taidemuseossa edesmenneiden ystävysten Pekka Kontion ja Åke Mattaksen (1920–1962) postuumi yhteisnäyttely.
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kontio menestyi julkisissa kilpailuissa voittaen 1. sijan Kotkan säästöpankin suihkukaivokilpailussa 1961, Varkauden muistomerkkikilpailussa 1962, Alkon kutsukilpailussa 1964 ja Suomen Numismaattisen Yhdistyksen mitalikilpailussa 1964 ja Valtion taidekilpailussa 1965. Lisäksi hänen kilpailuteoksensa lunastettiin Suomen Kulttuurirahaston Lönnrot–Snellman-kilpailussa 1963.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valtion taidemuseon sivuille[vanhentunut linkki]
- Helsingin kaupungin taidemuseon sivuille (Arkistoitu – Internet Archive)
|