Pelkosenniemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pelkosenniemi

vaakuna

sijainti

Sijainti 67°06′30″N, 027°30′55″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Itä-Lapin seutukunta
Kuntanumero 583
Hallinnollinen keskus Pelkosenniemen kirkonkylä
Perustettu 1916
Kokonaispinta-ala 1 881,82 km²
50:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 836,40 km²
– sisävesi 45,42 km²
Väkiluku 916
299:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 0,50 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 9,5 %
– 15–64-v. 53,5 %
– yli 64-v. 37,1 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 98,0 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen
Kunnanvaltuusto 13 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Muut
 • Kesk.
 • Vihr.
 • PS
8
2
2
1
pelkosenniemi.fi

Pelkosenniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 916 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 881,82 km2, josta 45,42 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,5 asukasta/km2. Pelkosenniemi on asukasluvultaan Lapin maakunnan pienin kunta. Kunta on saanut nimensä Paavali Pelkoselta, sen ensimmäiseltä suomalaiselta uudisasukkaalta.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelkosenniemen kunnan tunnettu historia alkaa vuodesta 1664, jolloin Paavali Pelkonen muutti luvatta asumaan Lapin puolelle. Asutusta kutsuttiin sittemmin Sodankylän Alaperäksi mutta itsenäistyessään Sodankylästä vuonna 1916 kunta otti Paavali Pelkosesta johtuvan nimen Pelkosenniemi.[7]

Pelkosenniemen seurakunta itsenäistyi Sodankylän seurakunnasta vuonna 1916. Pelkosenniemen kirkko on rakennettu vuonna 1929.

Pelkosenniemen Sähköosuuskunta tuotti sähköä omalla voimalaitoksellaan vuodesta 1927 siihen asti, kun laitteisto vaurioitui sodan aikana. runkolinja Kemijärveltä vedettiin vuonna 1950.[8]

Talvisodassa käytiin Pelkosenniemen taistelu, joka päättyi suomalaisten voittoon ja puna-armeijan perääntymiseen.[7]

1950-luvulta lähtien taistelu Vuotoksen altaan rakentamisesta kokosi ympäristöliikkeen ja päätöksentekijät rintamiksi luonto- ja talousarvojen vastakkainasetteluun.[7]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelkosenniemi sijaitsee Itä-Lapissa. Sen naapurikunnat ovat Kemijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä.

Maisema-alueessa omaleimaista on laajoina kairoina levittäytyvät suoaukeat, Kitisen ja Luiron jokien yhtyminen Kemijoen päähaaraan sekä maisemaa reunustavat tunturit.

Kunnassa on kaikkiaan 171 järveä, joista suurimmat ovat Pyhäjärvi, Säynäjäjärvi ja Tuormusjärvi.[9]

Pyhätunturin kansallispuisto, sijaitsee Pelkosenniemellä. Muita Natura-kohteita ovat Pyhä-Luosto, Kemihaaran suot, Ellitsa, Serrijoki–Kätkävuoma, Luiron suot, Luosto, Akanvaaran–Kalkkivaaran lehdot, Raateaapa ja Haikara-aapa–Vitsikkoaapa.[10]

Pelkosenniemi on ikivanha liikenteen solmukohta, koska se sijaitsee jokien solmukohdassa. Kitinen ja Vuotosjoki yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä. Kitinen on Suomen neljänneksi suurin joki. Joet ovat olleet esihistoriallisesta ajasta lähtien keskeisiä kulkuväyliä. Jokia on myös hyödynnetty esimerkiksi uitossa.

Pelkosenniemen matkailukohteita ovat Pyhätunturin laskettelukeskus ja Suvannon kylä sekä Kairalan kylä.

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aapajärvi, Arvospuoli, Kairala, Kiemunkivaara, Luiro, Moitaselkä, Pelkosenniemi, Pyhäjärvi, Saunavaara, Suvanto, Saukkoaapa

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 lopussa Pelkosenniemellä oli 947 asukasta, joista 311 asui taajamassa, 584 haja-asutusalueilla ja 52:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pelkosenniemen taajama-aste on 34,7 %.[11] Kunnassa on vain yksi taajama, Pelkosenniemen kirkonkylä.[12]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelkosenniemen kunnanjohtajana on toiminut Päivi Vauhkonen vuodesta 2019.[13] Kunnanvaltuustossa on 13 paikkaa. Kaudella 2021–2025 Pelkosenniemen kylät -yhteislistalla on neljä paikkaa, Pyhä-Pelkosensalmi-yhteislistalla kolme paikkaa, keskustalla kaksi paikkaa, vihreillä kaksi paikkaa, perussuomalaisilla yksi paikka ja Yhteinen Pelkosensalmi -yhteislistalla yksi paikka.[6]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 Pelkosenniemen työpaikkaomavaraisuusaste oli 118,1 ja työpaikkojen määrä 392.[14]

Vuonna 2022 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Pyhätunturi Oy, Loipposet Oy, Pyhä-Luosto Vesi Oy, Claudipal Oy ja Pyhätunturin Ravintolat Oy.[15]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.

Pelkosenniemen väestönkehitys 1975–2022
Vuosi Asukkaita
1975
  
 1 757
1980
  
 1 601
1985
  
 1 574
1990
  
 1 533
1995
  
 1 378
2000
  
 1 243
2005
  
 1 113
2010
  
 1 008
2015
  
 958
2020
  
 931
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista kunta kuuluu Pelkosenniemen seurakuntaan.[17] Seurakunta toimii myös Savukosken kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pelkosenniemen alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.[18]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelkosenniemen koulu on yhtenäiskoulu, joka tarjoaa opetusta peruskoulun luokille 1–9.[19] Pelkosenniemellä järjestetään perusopetusta kirkonkylässä vuodenvaihteessa 2022–2023 valmistuneessa rakennuksessa. Samassa rakennuksessa toimii kirkonkylällä myös päiväkoti.[20] Lukio lakkautettiin vuonna 2007.[21]

Tunnettuja pelkosenniemeläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvagalleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pelkosenniemen kirkko
    Pelkosenniemen kirkko
  • Keskustaa pohjoiseen
    Keskustaa pohjoiseen
  • Rakennuksia Suvannon kylässä
    Rakennuksia Suvannon kylässä

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Pelkosenniemi Oikeusministeriö. Viitattu 9.2.2023.
  7. ↑ a b c Pelkosenniemi valmistautuu 350-vuotisjuhlaan heinäkuussa Yle. 2014. Viitattu 22.1.2018.
  8. ↑ Koillis-Lapin sähkö 50 v Koillis-Lapin sähkö. Arkistoitu 3.3.2018. Viitattu 2.3.2018.
  9. ↑ Pelkosenniemi Järviwiki. Viitattu 2.3.2018.
  10. ↑ Natura 2000 -alueet - Lappi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  11. ↑ Taajama-aste alueittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2024.
  12. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2024.
  13. ↑ Ylönen, Jorma: Pelkosenniemi valitsi Vauhkosen Kuntalehti. 25.6.2019. Viitattu 9.2.2023.
  14. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 6.3.2024.
  15. ↑ Alueen Pelkosenniemi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 6.3.2024.
  16. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2022 Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2024.
  17. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  18. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 30.3.2024.
  19. ↑ Perusopetus Pelkosenniemi. Viitattu 29.10.2024.
  20. ↑ Koulu ja päiväkodit 2024. Pelkosenniemi. Viitattu 6.3.2024.
  21. ↑ Savukosken lukioon ei hakenut kukaan Yle. 2011. Viitattu 27.1.2018.
  22. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelkosenniemi
Kylät

Aapajärvi | Arvospuoli | Kairala | Kiemunkivaara | Luiro | Pelkosenniemi | Suvanto

Luonnonsuojelualueet

Pyhä-Luoston kansallispuisto

Luonnonmuodostelmat

Pyhätunturi

Rakennukset ja rakennelmat

Pelkosenniemen kirkko

Museot

Pelkosenniemen kotiseutumuseo

Perusrakennehankkeet

Vuotoksen tekojärvi

Liikenne

Valtatie 5

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pelkosenniemi&oldid=22737285”