Pirjo Määttä
Pirjo Helena Määttä (s. 24. tammikuuta 1973 Kuhmo) on suomalainen näyttelijä.
Ennen teatterikorkeakouluun pääsyä 1994 Määttä opiskeli Joensuussa kansanopistossa sanankäytön linjalla sekä Turun Paasikivi-opistossa kulttuurisihteerin opintoja.[1]
Määttä on ollut Suomen Kansallisteatterin vakiokiinnityksellä vuodesta 2000 ja esiintynyt siellä muun muassa William Shakespearen näytelmässä Kesäyön unelma, Leea ja Klaus Klemolan Maaseudun tulevaisuus (2014), Jennifer Tremblayn monologi Lista (2018) ja Susanna Kuparisen Sokea piste (2021).[2][1]
Hän on esiintynyt muun muassa televisiosarjoissa Ketonen & Myllyrinne, Sydän toivoa täynnä ja Harvoin tarjolla sekä Aleksi Mäkelän elokuvassa Kaappari, jossa hän esittää kaappari Aarno Lamminpartaan vaimoa.[3] Määttä on tehnyt myös kuunnelmia ja dubbauksia.[2]
Määttä on palkittu Ida Aalbergin säätiön nuoren näyttelijän kannustuspalkinnolla 1999. Hänen puoliso on näyttelijä Heikki Pitkänen, jonka kanssa Määtällä on kaksi lasta. Hänellä on myös yksi lapsi edellisestä avioliitosta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c 50-vuotias | Pirjo Määttä ryhtyi näyttelijäksi Niskavuoren ja Komisario Palmun naisten jalanjäljissä Helsingin Sanomat. 21.1.2023. Viitattu 22.1.2023.
- ↑ a b Pirjo Määttä Kansallisteatteri. Viitattu 22.1.2023.
- ↑ Kaappari Solar Films. Viitattu 22.1.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pirjo Määttä Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Pirjo Määttä Elonetissä.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
