Prabowo Subianto
Prabowo Subianto Djojohadikusumo (s. 17. lokakuuta 1951 Jakarta) on indonesialainen kenraali ja poliitikko, josta tuli lokakuussa 2024 Indonesian presidentti. Sitä ennen hän oli toiminut puolustusministerinä. Prabowo teki myös pitkän uran Indonesian asevoimissa ja johti sen erikoisjoukkoja Kopassusta. Häntä ja ryhmää on syytetty ihmisoikeusrikoksista Itä-Timorissa, ja hän lähti vapaaehtoiseen maanpakoon 1998, kun Kopassus oli kaapannut ja kiduttanut Suharton poliittisia vastustajia. Pravowo palasi Indonesiaan 10 vuotta myöhemmin ja on ollut sen jälkeen kolmesti ehdolla presidentiksi.
Nuoruus ja opiskelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prabowon isoisä oli Indonesian ensimmäisen valtionpankin perustaja ja Indonesian itsenäisyysliikkeen merkittävä jäsen. Hänen isänsä Sumitro Djojohadikusumo oli johtava taloustieteilijä, joka toimi valtiovarainministerinä, kauppaministerinä ja tutkimusministerinä hallituksessa.[1][2] Prabowo oli naimisissa Indonesian toisen presidentin Suharton tyttären kanssa.[3]
Prabowo asui ison osan lapsuudestaan ulkomailla, sillä hänen isänsä oli kääntynyt valtion johtoa vastaan. Perhe joutui muuttamaan siksi maanpakoon ja palasi Indonesiaan 1967, kun Suhartosta tuli presidentti. Prabowo valmistui 1974 Indonesian sotilasakatemiassa ja aloitti sen jälkeen lähes 30 vuotta kestäneen sotilasuransa.[2]
Sotilasura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prabowo valittiin 1976 Indonesian asevoimien erikoisjoukkoihin Kopassukseen. Hän johti joukkoja, joka toimi 1980- ja 1990-luvuilla Itä-Timorissa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Prabowoa ihmisoikeusrikkomuksista Itä-Timorin miehitysaikana. Hän on kiistänyt väitteet, mutta hän sai monien muiden Kopassuksen jäsenten kanssa epäilyjen takia matkustuskiellon Yhdysvaltoihin, joka kumottiin vasta 2020.[2]
Prabowo vapautettiin palveluksesta 1998, kun Kopassus oli kidnapannut ja kiduttanut Suharton poliittisia vastustajia. Vuoden aikana kaapatuista 22 aktivistista 13 oli edelleen vuonna 2024 kateissa. Monet Kopassuksen sotilaat saivat tapahtumasta tuomion, mutta Prabowoa tuotu oikeuteen. Tämä kuitenkin lähti vapaaehtoiseen maanpakoon Jordaniaan.[2]
Politiikassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prabowo palasi 2008 Indonesiaan ja oli perustamassa Gerindra-puoluetta.[2] Hän oli presidentinvaaleissa 2009 varapresidenttiehdokkaana entisen presidentin Megawati Sukarnoputrin kampanjassa.[4]
Prabowo oli ehdolla Indonesian presidentinvaalissa vuonna 2014. Hän kampanjoi kansallismielisenä voimahahmona, joka lupasi muun muassa palauttaa uuden järjestyksen autoritaarisen hallintomuodon.[4] Prabowo epäili joukkohuijausta, ja päätti vetäytyä kisasta kesken ääntenlaskennan.[3] Myöhemmin hän kertoi vetäytyvänsä pois vain äänestyksestä, ei peruvansa ehdokkuuttaan, mikä olisi maan lakien vastaista.[5] Hän asettui ehdolle uudelleen vuonna 2019 ja epäili jälleen vilppiä ääntenlaskennassa.[6] Vilppiepäilyt synnyttivät Jakartassa levottomuuksia, joissa kuoli kahdeksan ihmistä.[4]
Vuonna 2019 Prabowo nimettiin puolustusministeriksi.[7] Valinta oli yllättävä, sillä presidetti Joko Widodo oli Prabowon poliittinen vastustaja. Tämä oli puolustusministerinä johdolle kuuliainen, ja hallitus muun muassa tiukensi otettaan joistakin islamistiryhmistä, jotka olivat tukeneet Prabowoa.[4]
Prabowo asettui vuonna 2024 jälleen ehdolle presidentinvaaliin ja oli jo ensimmäisten epävirallisten laskentojen perusteella vahvoilla uudeksi presidentiksi.[8] Prabowo oli valinnut varapresidenttiehdokkaakseen Widodon pojan Gibran Rakabuming Rakan. Widodo oli presidenttinä suosittu, sillä hänen kannatuslukunsa oli yli 70 prosentissa. Gibranin valinta varapresidentiksi oli jo melko selkeä osoitus siitä, että Prabowosta tulisi Widodon seuraaja.[4] Prabowo valittiinkin presidentiksi saatuaan 58,59 prosenttia äänistä,[9] ja hän vannoi virkavalansa 20. lokakuuta.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Cute grandpa or authoritarian in waiting: who is Prabowo Subianto, the favourite to win Indonesia’s presidential election? The Conversation. 11.2.2024. Viitattu 14.2.2024. (englanti)
- ↑ a b c d e Victoria Milko & Niniek Karmini: Who is Prabowo Subianto, the former general who becomes Indonesia’s new president? AP News. 18.10.2024. The Associated Press. Viitattu 20.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Indonesian presidenttiehdokas vetäytyy kisasta iltalehti.fi. Viitattu 14.2.2024.
- ↑ a b c d e Tim Lindsey: Cute grandpa or authoritarian in waiting: who is Prabowo Subianto, the favourite to win Indonesia’s presidential election? The Conversation. 11.2.2024. The Conversation Media Group Ltd. Viitattu 20.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Indonesian presidenttiehdokas vetäytyy vain äänestyksestä Kaleva. Viitattu 14.2.2024.
- ↑ Indonesian istuva presidentti säilyttänee asemansa – kilpakumppani kertoi syyttävänsä vaalivilpistä, jos häviää iltalehti.fi. Viitattu 14.2.2024.
- ↑ 'Dark day for human rights': Subianto named as Indonesia's defence minister The Guardian. 23.10.2019. Viitattu 14.2.2024. (englanti)
- ↑ Indonesia's Defense Minister Prabowo leads in early unofficial presidential vote count CNBC. 14.2.2024. Viitattu 14.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Indonesia: Prabowo Subianto confirmed as president-elect as rivals allege fraud bbc.com. 21.3.2024. Viitattu 21.3.2024. (englanti)
- ↑ Meri Naski: Indonesian uusi presidentti vannoi virkavalansa Yle Uutiset. 20.10.2024. Yleisradio. Viitattu 20.10.2024.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
