Rauniosavikka
Rauniosavikka | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Caryophyllales |
Heimo: | Revonhäntäkasvit Amaranthaceae |
Alaheimo: | Chenopodioideae |
Suku: | Liuskasavikat Chenopodiastrum |
Laji: | murale |
Kaksiosainen nimi | |
Chenopodiastrum murale |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Rauniosavikka (Chenopodiastrum murale) on maailmalla hyvin laajalle levinnyt savikkalaji.[1]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksivuotinen rauniosavikka kasvaa 10–40 cm korkeaksi. Kasvi on kalju ja yleisväritykseltään tavallisesti tummanvihreä. Varsi on pysty tai koheneva, puna- tai vihertäväjuovainen ja runsashaarainen. Lehdet ovat varressa kierteisesti. Lehtilapa on kasvin keskiosissa tavallisesti 2–6 cm pitkä, vinoneliömäisen puikea ja epäsäännöllisen terävähampainen. Vihreä kukinto on melko pieni, osaksi lehtihankainen ja osaksi päätteinen, harsu ja pienisykeröinen. Kehälehtien selkä on siipipalteinen. Suomessa rauniosavikka kukkii heinä-syyskuussa. Pähkylä on kehän muodostaman hedelmäverhiön suojaama. Musta siemen on vaaka-asennossa ja tiukasti kiinni pähkylän seinässä. Kooltaan siemen on 1,2–1,4 mm pitkä, ympärykseltään pyöreä, litteäreunainen, terävä ja pinnaltaan tiheään pienikuoppainen.[2][3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauniosavikkaa tavataan Euroopassa Pyreneiden niemimaalta ja Britteinsaarilta läpi Keski- ja Etelä-Euroopan Ukrainaan, Länsi-Venäjälle ja Fennoskandian keskiosiin. Levinneisyysalue jatkuu Aasiassa Turkkiin ja Lähi-itään sekä laajalle alueelle Intiaan ja muualle Etelä-Aasiaan. Afrikassa rauniosavikkaa tavataan monin paikoin koko mantereella. Ihmisen mukana laji on levinnyt myös suureen osaan Yhdysvaltoja, Keski- ja Etelä-Amerikkaan sekä Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.[4] Suomessa rauniosavikkaa on tavattu satunnaisesti maan etelä- ja länsiosissa Raahen korkeudelle saakka.[5][6]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauniosavikka kasvaa erilaisilla joutomailla, hiekkaisilla pelloilla ja merenrannoilla. Suomessa laji on uustulokas, jota on tavattu satamissa, kaatopaikoilla ja ratapihoilla.[3][5]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauniosavikka sopii useimpien muiden savikkalajien tapaan myös ihmisravinnoksi.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Species Details: Chenopodiastrum murale (L.) S. Fuentes, Uotila & Borsch catalogueoflife.org. Viitattu 27.1.2020.
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 126–127, 129.
- ↑ a b Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 112.
- ↑ Den virtuella floran: Gatmålla (myös levinneisyyskartat) Viitattu 27.2.2013 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 129.
- ↑ Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M. 2012: Kasviatlas 2011: Rauniosavikan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Viitattu 27.2.2013.