Richard Stallman
| Richard Stallman | |
|---|---|
.jpg) Richard Stallman (2005) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. maaliskuuta 1953 New York |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Ammatti | ohjelmoija, hakkeri |
| Muut tiedot | |
| Lempinimet | rms |
| Tunnustukset | Grace Murray Hopper -palkinto |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Richard Matthew Stallman (s. 16. maaliskuuta 1953 New York) on yhdysvaltalainen ohjelmoija, vapaiden ohjelmistojen puolestapuhuja, GNU-projektin ja Free Software Foundationin perustaja.[1] Stallman oli nimen POSIX ehdottaja.[2]
Stallman tunnetaan hakkeripiireissä myös nimensä alkukirjaimista muodostetulla käyttäjätunnuksellaan rms.
Stallmanin kehittämiin ohjelmiin lukeutuvat GNU Emacs, GNU C -kääntäjä (gcc) ja GNU Debugger (gdb) sekä GNU linker (ld). Hän on luonut GNU GPL -lisenssin, joka on yksi suosituimmista vapaiden ohjelmistojen levityslisensseistä. 1990-luvun puolivälistä Stallman on kuitenkin käyttänyt valtaosan ajastaan poliittiseen vaikuttamiseen ja vapaiden ohjelmistojen puolesta puhumiseen. Hän on myös vastustanut ohjelmistopatentteja ja tekijänoikeuslain laajennuksia.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stallman tutustui tietokoneisiin ensi kerran 1960-luvulla ollessaan vielä koulussa. Päästyään töihin IBM:lle Stallman kirjoitti ensimmäisen tietokoneohjelmansa. Vaikka Stallmanilla oli lahjoja tutkimustyöhön (hän työskenteli jonkin aikaa Rockefeller Universityn biologian laitoksella), jatkoi hän tietokoneiden parissa ja lähti opiskelemaan Harvardin yliopistoon. Ensimmäisenä opiskeluvuonnaan 1971 hänet palkattiin MIT:n tekoälylaboratorioon.[3] Myöhemmin hän oli työnvuokrausyrityksen palkkalistoilla, jossa tapasi asianajaja Eben Moglenin.
1980-luvulla Stallmanille tärkeä hakkeriyhteisö MIT:ssä alkoi hajota. Tietokonevalmistajat alkoivat sulkea ja patentoida lähdekoodiaan estääkseen sen käytön kilpailijoiden tietokoneissa. MIT:n tekoälylaboratorion väki siirtyi vähitellen kaupallisiin, keskenään kilpaileviin yhtiöihin. Stallmanilta edellytettiin MIT:ssä salassapitosopimusta, jonka hän hylkäsi periaatteidensa vastaisena 1983. Välirikon seurauksena hän erosi seuraavan vuoden alussa omistautuen täysipäiväisesti GNU-projektille, jonka oli perustanut syyskuussa 1983.
Vuonna 1985 Stallman julkaisi GNU-manifestin, jossa hän esitti tarpeen luoda vapaa käyttöjärjestelmä nimeltä GNU. Järjestelmän oli tarkoitus olla yhteensopiva Unixin kanssa. Pian syntyi Free Software Foundation -yhdistys, joka alkoi ajaa Stallmanin asettamia tavoitteita. Vuonna 1989 Stallman loi käsitteen copyleft, joka on lakitekninen tapa suojata vapaiden ohjelmistojen levitysoikeutta tekijänoikeuslaeilla. Valmiiksi saadut työkalut ja niiden levityslisenssi GPL takasivat kaikille ohjelmoijille mahdollisuuden kirjoittaa vapaita ohjelmistoja. Vapaus oli kuitenkin näennäistä, sillä epävapaita osia tarvittiin yhä toimivan kokonaisuuden aikaansaamiseksi.
Suuri osa uudesta GNU-käyttöjärjestelmästä oli 1990-luvun vaihteessa jo lähes valmis, vain ydin puuttui. GNU-projekti keskitti ponnistuksensa HURD-nimisen ytimen kehitystyöhön, mutta Linus Torvaldsin alulle panema Linux valtasi sille varatun paikan GNU-ohjelmissa. Yhteenliittymän tuloksena oli ensimmäinen vapaa käyttöjärjestelmä, jonka nimestä on kiistelty. Stallman ja hänen kannattajansa ovat tarkkoja siitä, että kokonaisuutta kutsutaan nimellä GNU/Linux, vaikka suuren yleisön ja valtamedian keskuudessa Linux ilman GNU-etuliitettä on käytännössä vakiintunut. Pahasti myöhästynyt HURD oli vuonna 2006 käyttökelpoinen, mutta se ei ole päihittänyt Linux-ydintä vakaudessa tai suosiossa.
Poliittiset mielipiteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stallman ei ole kapitalismin vastustaja, mutta hän on sitä mieltä, että valtioiden pitäisi estää yrityksiä kasvamasta liian suuriksi ja tekemästä ikäviä asioita, joihin hänen mielestään kuuluu suljetun koodin ohjelmien tekeminen ja myyminen. Vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa hän kannatti Bernie Sandersia.[4]
Vuonna 2019 Stallman luopui Free Software Foundationin johtajuudesta mutta jatkaa GNU-projektin johdossa.[5] Stallman oli puolustanut edesmennyttä Marvin Minskyä, jota syytettiin yhteyksistä Jeffrey Epsteiniin, mistä johtuen hän joutui cancelloiduksi.[6]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2023 Stallman kertoi sairastuneensa imukudossyöpään (lymfooma).[7]
Stallman käyttää Thinkpad x200 -kannettavaa, jossa on vapaa käynnistysohjelma libreboot ja Trisquel GNU/Linux -käyttöjärjestelmä.[8]
Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stallmanille myönnettiin Grace Murray Hopper -palkinto vuonna 1990[9] ja vuonna 1996 kunniatohtorin arvonimi ruotsalaisessa Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa.[10] Vuonna 1990 Stallman sai MacArthur Fellowship -tunnustuksen.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nikkanen, Tuula: Linuxin tarina. Satku, 2000. ISBN 951-762-990-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ William L. Hosch: Richard Matthew Stallman Encyclopaedia Britannica. Viitattu 7.9.2019. (englanniksi)
- ↑ POSIX 1003.1 Frequently Asked Questions (FAQ Version 1.16) Open Group. Viitattu 8.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Nikkanen 2000, s. 201.
- ↑ Political notes from 2015: March – June stallman.org. (englanniksi)
- ↑ FSF and GNU fsf.org. 6.10.2019. Viitattu 10.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Richard Stallman resigns from Free Software Foundation after defending Jeffrey Epstein behavior ZDNET. Viitattu 19.4.2023. (englanniksi)
- ↑ https://www.mikrobitti.fi/uutiset/avoimen-koodin-isa-sairastui-vakavasti-richard-stallmanilla-verisyopa/7c28b3ef-ca07-4573-af99-f44f08de17f4
- ↑ https://stallman.org/stallman-computing.html
- ↑ Grace Murray Hopper Award ACM, Inc. Arkistoitu 25.4.2013. Viitattu 17. huhtikuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Nikkanen 2000, s. 204.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hakkeriyhteisö ja eettisyys. 2002. Richard M. Stallmanin haastattelu
- Sam Williams: Free as in Freedom 2.0 2010, Stallmanin elämäkerta (englanniksi)
- Garfinkel, Simson. Computerworld. 1990
| ||||||||||||||||||||||||||
