Rinnat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Naisen rinnat.

Rinnat ovat naisen nisät,[1][2] jotka sijaitsevat vierekkäin rintakehän päällä. Rinta koostuu rasvakudoksesta ja maitorauhasesta. Rinnat kehittyvät murrosiässä estrogeenin vaikutuksesta.

Rinnoista erittyy rintamaitoa, ja nainen voi imettää rinnoillaan. Rinnoilla on monissa kulttuureissa myös seksuaalinen merkitys, ja ne ovat herkkätuntoinen ja erogeeninen alue.

Rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Läpileikkauskuva naisen rinnasta
1. rasvakudosta
2. ja 3. maitorauhasia
4. sidekudosta.
5. ja 6. maitotiehyet

Rinta koostuu rasvakudoksesta ja maitorauhasesta, jossa on 15–25 erillistä pikkurauhasta eli lohkoa. Rasvakudos ja maitorauhanen kiinnittyvät sidekudoksen avulla rintakehän seinämään rintalihaksen päälle. Rauhasrakkuloissa eli alveoleissa muodostuu maitoa. Lohkojen rauhastiehyet yhtyvät maitotiehyiksi, jotka avautuvat rinnan päässä olevaan nänniin maitopoukaman kautta. Nänniä ympäröi nännipiha ja sitä tavallinen iho. Nännissä ja nännipihassa on melanosyyttejä, hikirauhasia, talirauhasia sekä nännipiharauhasia, jotka ovat hikirauhasten ja maitorauhasten välimuoto.[3] Nännipihassa on myös sileää lihaskudosta, joka supistuu tahdosta riippumatta esimerkiksi viileässä, mutta myös imetysaikana.[4][5]

Koko ja muoto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintojen koon ja muodon ratkaisevat ensisijaisesti kehon rasvaprosentti sekä perintötekijät. Naisilla, joilla on suuret rinnat, on yleensä korkeampi estrogeenitaso.[6]

Rinta painaa keskimäärin noin puoli kiloa, ja sen tilavuus on noin 560 millilitraa. Rintojen keskimääräinen kokoero on noin 40 millilitraa. Kuukautiskierron aikana rinnan tilavuus vaihtelee noin 14 prosenttia nesteen kertymisen ja solujen kasvun johdosta.[7]

Rinnat ovat yleensä erikokoiset ja epäsymmetriset. Sydämen päällä oleva rinta on useimmiten suurempi. Joskus rintojen välinen kokoero voi olla jopa kolminkertainen tai useita kuppikokoja.[8]

Rintaliivien koko voidaan ilmoittaa monella eri tavalla. Suomessa kokomerkintä koostuu luvun ja kirjaimen yhdistelmästä. Luku kuvaa rintojen alta mitattua ympärysmittaa senttimetreinä, ja se ilmoitetaan viiden senttimetrin välein. Kirjain kuvaa kuppikokoa A:sta alkaen.[9]

Pienillä rinnoilla voi imettää yhtä hyvin kuin isoillakin. Pienillä rinnoilla on joitain terveyshyötyjä isoihin nähden. Ne eivät aiheuta niska-hartiakipuja, ja niistä on helpompi havaita kyhmyt kuin isoista. Myös rintasyöpäriski on niissä pienempi kuin isoissa rinnoissa.[10]

Kehitys ja muuttuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tytöillä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinnat kehittyvät murrosiässä, ja rintojen kehityksen alku onkin usein tytön murrosiän alkamisen ensimmäinen merkki. Rintarauhanen alkaa kehittyä useimmilla tytöillä 8–13 vuoden iässä. Tämä rinnan kehityksen alkuvaihe eli nuppuaste ilmaantuu suomalaisilla tytöillä keskimäärin 10,8-vuotiaana.[11] Yhdysvalloissa rintojen kasvun keskimääräinen alkamisikä vuonna 1997 oli valkoisilla tytöillä 9,8 vuotta ja afroamerikkalaisilla tytöillä 8,8 vuotta. Ikä pienenee länsimaissa koko ajan, osaksi ylipainon yleistymisen johdosta.[12] Rintojen murrosiän kasvuprosessi kestää 3–5 vuoden ajan.[11] Rintojen kasvun aikataulun ja niiden lopullisen muodon määräävät perintötekijät. Rintojen kasvun saa aikaan lähinnä estrogeenihormoni.[13]

Aluksi nännien alle ilmaantuvat kovat hernemäiset kyhmyt, jotka alkavat turvota rinnoiksi, kun rintarauhaskudos lisääntyy. Nännit ja nännipiha nousevat omaksi kummukseen. Samalla nännit tummenevat ja kasvavat. Rinnat saattavat kasvuvaiheen aikana olla eripariset ja muistuttaa pieniä päärynöitä. Rintojen kasvaessa nännipihakumpu laskee nänniä lukuun ottamatta takaisin muun rinnan tasolle.[14][15]

Aikuisilla naisilla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raskaus suurentaa rintoja väliaikaisesti.

Kuukautisten ja raskausajan voimakas estrogeenien eritys kasvattaa maitorauhasten käytäviä ja niitä ympäröivää rasvakudosta. Lisäksi ehkäisypillereissä ja muissa ehkäisyvalmisteissa oleva estrogeeni voi kasvattaa rintoja. Muita maitorauhasen kasvuun vaikuttavia hormoneja ovat esimerkiksi progesteroni, glukokortikoidit, insuliini ja kasvuhormoni.[13] Estrogeenit aiheuttavat maitorauhasten ja rintojen rasvakudoksen lisääntymistä. Progesteroni kasvattaa ja kypsyttää maitorauhasten toimintavalmiutta. Aivolisäkkeen etulohkon prolaktiini on kuitenkin välttämätön maidonerityksen alkamiseksi. Aivojen hypotalamuksen erittämä oksitosiini aikaansaa rintojen lihassolujen eli myoepiteliaalisolujen supistumista ja täten maidon tuloa rauhasiin. Prolaktiinin erittymisen aiheuttaa esimerkiksi imetyksen aiheuttama tuntoaistimus.[4]

Naisen elämän aikana hänen rintojensa koko ja muoto voivat vaihdella suurestikin. Varsinkin vanhetessa rinnat voivat alkaa riippua, mikä johtuu sidekudoksen vähäisyydestä[4]. Vaihdevuosien jälkeen rauhasrakkulat häviävät ja rauhastiehyet vähenevät.[16]

Pojilla ja miehillä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pojilla ja miehillä ei juurikaan ole maitorauhasrakkuloita.[13] Monilla nuorilla miehillä rintojen kasvua kuitenkin esiintyy lievänä ja ohimenevänä normaalina ilmiönä. Miehen rintojen kasvua kutsutaan gynekomastiaksi. Aikuisella miehellä se liittyy yleensä erilaisiin hormonituotantoon vaikuttaviin sairauksiin tai lääkkeisiin. Vanhoilla miehillä rintojen kasvun syynä on usein testosteronin tuotannon väheneminen.[17]

Miehet eivät useimmissa tapauksissa kykene imettämään, mutta nännien hyväily, stressi tai nääntyminen voivat laukaista maidontuotantoa lisäävän prolaktiinin erittymisen. On olemassa joitakin varmentamattomia tapauksia, joissa miehen kerrotaan menestyksekkäästi ruokkineen lasta täysimetyksellä.[18]

Intersukupuolisilla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niillä intersukupuolisilla ihmisillä, joilla on Y-kromosomi, mutta joiden keho ei reagoi androgeeneihin, kasvaa rinnat murrosiässä testosteronin muuttuessa estrogeeniksi.[19]

Transsukupuolisilla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naiseksi sukupuoltaan korjaavalla transsukupuolisella ihmisellä rintojen kasvu alkaa vähitellen sen jälkeen, kun estrogeenihoito on aloitettu. Naisesta mieheksi korjaavan ihmisen leikkaushoito aloitetaan usein rintarauhasten poistolla.[20]

Evoluutio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Imetettävä lapsi kiinni nännissä.

On esitetty useita teorioita siitä, miksi rinnat ovat ihmislajilla kehittyneet suurentuneiksi ja ulkoneviksi ruumiinosiksi. Jotkin teoriat korostavat rintojen biologista merkitystä ja toiset seksuaalista merkitystä, ja näiden on myös katsottu voivan toimia yhteisvaikutuksessa. Yhden biologisen teorian mukaan rintojen rasvakudos toimii vararavintona, joka auttaa kestämään raskauden ja imetyksen rasitukset kylmässä ilmastossa. Toisen teorian mukaan vauvan on helpompi syödä karvattoman ihmisnaaraan rintarangasta erillään olevasta rinnasta kuin pelkästä nännistä, joka on kiinni kylkiluussa. Kolmannen teorian mukaan ihmisvauvan litteät ja kuonottomat kasvot vaativat ulkonevan rinnan, jotta imetys onnistuisi. On myös arveltu, että koska ihmisvauva ei pysty kannattelemaan omaa päätään, reilusti ulkoneva rinta helpottaa vauvan syöttämistä. Seksuaalisuuteen liittyvän teorian mukaan rinnat ovat kehittyneet naisen seksuaalisen kypsyyden ja hedelmällisyyden merkeiksi, joiden perusteella miehet arvioivat potentiaalisia pariutumiskumppaneita.[21]

Toisinaan tavataan myös ektooppisia rintarauhasia, jotka yleensä ovat niin sanotun maitolinjan alueella kainalossa tai rinnan alapuolella. Ilmiö on vaaraton, jossain määrin perinnöllinen ja sen katsotaan johtuvan siitä, että kädellisetkin ovat eläimiä, joilla voi olla monta imetettävää kerralla, eikä maitolinja katoakaan aina yksilönkehityksen aikana.[22][23][24]

Vaivoja ja sairauksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinta voi joskus tulehtua etenkin imetyksen aikana. Tulehtunut rinta on arka, punoittava ja kuumoittava. Rintatulehdus on yleensä vain toisessa rinnassa kerrallaan. Rintatulehdukseen liittyy usein korkeaa kuumetta ja flunssaista oloa. Rintatulehdus paranee yleensä itsestään mutta joskus se saattaa pitkittyä. Kuumeiseen rintatulehdukseen käytetään antibioottihoitoa, mutta yleensä imetystä ei tarvitse keskeyttää.[25]

Rintoihin ja nänneihin saattaa ilmaantua ihottumaa. Nännistä voi tihkua eritettä muulloinkin kuin raskauden tai imetyksen aikana. Hormonivaihtelut, huonosti istuvat rintaliivit, ruokavalio tai painonnousu voivat aiheuttaa rintoihin kipuja ja turvotusta. Rinnoissa esiintyy usein nesteen täyttämiä rakkuloita, rasvapatteja tai muita hyvänlaatuisia kyhmyjä. Tapaturman seurauksena rintoihin voi muodostua arpikudosta.[26]

Vakavin rintojen terveysongelma on rintasyöpä. Se on yleisin naisten syöpä, ja Suomessa siihen sairastuu joka kahdeksas nainen. Rintasyövästä parantumisen 5-vuotisennuste on nykyisin noin 90 %. Hoitona on lähes aina leikkaus, jossa joskus poistetaan koko rinta.[27] Rintasyöpä voi paljastua mammografiassa eli rinnan röntgenkuvauksessa, tai sen voi havaita nainen itse omatarkkailulla.[28]

Moni urheileva tyttö lopettaa urheilun murrosiässä, kun hänelle kasvaa rinnat. Suurin osa teini-ikäisistä tytöistä sanoo rintojensa haittaavan urheilemista. Yleisin vaiva on rintojen pomppiminen juostessa, mikä johtuu siitä, että rinnoissa ei ole sisäistä tukirakennetta. Pomppimisen estämiseksi jotkut naiset käyttävät urheillessaan urheiluliivejä.[29]

Korjausleikkaukset ja proteesit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa rintojen korjausleikkaus voidaan maksaa julkisista varoista siinä tapauksessa, että rintojen epäsymmetria aiheuttaa fyysistä vaivaa. Myös vaivoja aiheuttavat suuret rinnat voi pienennyttää julkisen terveydenhuollon kautta. Jos nainen haluaa suuremmat rinnat, ne voi suurentaa leikkauksella.[10] Lisäksi voidaan käyttää sisäisiä ja ulkoisia proteeseja, joista edelliseen tarvitaan kirurginen operaatio[30].

Seksuaalinen merkitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Namibialaisen himba-heimon paljasrintainen nainen. Afrikassa naisten yläosattomuus on tavallista joissain kulttuureissa, koska rintoja ei aina pidetä seksuaalisena ruumiinosana.[31]

Rinnoilla on toissijaisena sukupuolitunnusmerkkinä rooli sekä seksuaalisessa mielihyvässä että suvunjatkamisessa.[32] Miehet tyypillisesti pitävät rintoja viehättävinä,[33] ja tämä pätee monissa erilaisissa kulttuureissa.[6][34][35] Naisen rinnat ovat erogeeninen alue, ja ne voivat olla herkkätuntoisemmat kuin naisen muut ruumiinosat. Esimerkiksi nännien stimulointi välittyy samalle aivoalueelle kuin häpykielen stimulaatio[36]. Naisen nännit ovat herkemmät kuin miehen nännit. Monet miehet hyväilevät naisen rintoja seksin aikana ja kiihottuvat siitä. Naisten suhtautuminen omien rintojensa hyväilyyn vaihtelee: jotkut pitävät siitä ja voivat saada siitä jopa orgasmin, mutta toiset eivät pidä siitä lainkaan. Naisen kiihottuessa hänen rintansa suurenevat, nännipihat paisuvat, nännit jäykistyvät sekä rintojen suonikuviot korostuvat. Orgasmin jälkeen rinnat palautuvat normaaliksi.[37]

Vuonna 2016 prahalaisten yliopistotutkijoiden tekemässä monikansallisessa valokuviin perustuvassa kyselyssä miehet suosivat kiinteitä rintoja. Tämä ideaali päti kaikissa neljässä tutkitussa ryhmässä. Enemmistö miehistä piti eniten keskikokoisista rinnoista, mutta vastaajien mieltymyksissä oli yksilöllisiä eroja. Tutkijat selittivät tuloksia seksuaalivalinnalla, sillä rinnan kiinteys vähenee iän myötä ja jälkeläisten määrän kasvaessa. Mieltymykset rintojen suhteen kertoisivat siten pyrkimyksestä löytää mahdollisimman hedelmällinen kumppani.[6]

Länsimaissa rinnoille annetaan suuri esteettinen ja seksuaalinen merkitys, suuret rinnat assosioidaan naisellisuuteen ja ne on julkisilla paikoilla tapana peittää. Kulttuureissa, joissa rintoja ei pidetä eroottisesti latautuneena ruumiinosana, rintojen paljastaminen voi olla täysin tavanomaista.[31] Antropologi Katherine Dettwylerin mukaan useimmissa ihmiskulttuureissa rinnoilla ei ole eroottista merkitystä eikä niiden hyväily tai koskettelu kuulu seksuaaliseen kanssakäymiseen.[38] Dettwyler sanoo, että koska suurista rinnoista ei ole ilmeistä hyötyä lisääntymisessä, niistä kiihottuminen lienee kulttuurisesti opittua.[38]

Kulttuurihistoriaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paljaista rinnoista on Ranskassa tullut vallankumouksen symboli. Eugène Delacroix, Vapaus johtaa kansaa, 1830.

Suhtautuminen rintoihin on vaihdellut länsimaisessa kulttuurissa ihanteiden ja siveyskäsitteiden mukaan.[39] Esihistoriallisena aikana rinta ja imetys edustivat pyhyyttä, elämää ja luontoa, ja tuolta ajalta tunnetaan isorintaisia naisia esittäviä ja hedelmällisyyttä edustavia veistoksia. Kreikkalaisissa veistoksissa näkyy paikallinen ”omenarintojen” kauneusihanne. Kreikkalaiset naiset kuitenkin yleensä peittivät rintansa. Kreikkalaisten tarujen amatsonit olivat soturinaisia, jotka leikkasivat toisen rintansa pois pystyäkseen käyttämään aseita paremmin. Raamatussa on kohtia, joissa naisen rintoja ylistetään, mutta samalla siinä kehotetaan naisia peittämään kehonsa muilta kuin aviomiehensä katseilta.[40]

Keskiajan taiteessa rinnat olivat melko näkymättömissä. Imettävä Neitsyt Maria ilmestyi maalaustaiteeseen aiheeksi 1300-luvun alussa. Varhaisrenessanssin aikana ihailtiin pieniä ja pyöreitä rintoja. Renessanssin aikana naisten pukeutuminen vapautui ja he alkoivat korostaa rintojaan aikaisempaa rohkeammin kohottamalla niitä korseteilla tai liiveillä. Italialaiset kurtisaanit saattoivat kulkea rinnat lähes paljaina. Myös renessanssin taiteessa paljaita rintoja esiintyy runsaasti. Pieniä ja kiinteitä rintoja pidettiin yläluokkaisuuden merkkinä, suuria ja maitoa tuottavia alemman luokan merkkinä.[41]

Imetykseen ja kookkaisiin rintoihin alettiin suhtautua myönteisesti Alankomaissa 1600-luvulla, ja aihe yleistyi myös taiteessa. Naiset käyttivät Euroopassa 1700-luvulla rintoja korostavia korsetteja etenkin rokokoon aikaisessa Ranskan hovissa. Rintansa paljastaneesta naisesta tuli Ranskan vallankumouksen symboli, ja imettämisestä tehtiin maassa kansalaisvelvollisuus. Viktoriaanisessa Englannissa 1800-luvulla rinnat piilotettiin, vaikka miehille tarkoitettu rintoja esittelevä pornografinen kuvasto samaan aikaan yleistyikin.[42]

Naisten asujen kaula-aukot ovat kautta historian vaihdelleet hyvin avonaisista korkealle napitettuihin sen mukaan, kuinka paljon rintojen muotoja on kulloinkin haluttu paljastaa.[43] Rintaliivit keksittiin 1900-luvun taitteen aikoihin Euroopassa, ja 1930-luvulla rintaliiveistä oli kehitetty niin mukavat, että naiset omaksuivat ne laajasti käyttöön alusvaatteina. Sen jälkeen rintaliivien tuotekehitys on tuottanut erilaisia malleja ja toppauksia, joilla rinnat saadaan näyttämään kauniimmilta tai suuremmilta.[43]

1900-luvulla rintavia naisia esittävät pin-up-kuvat yleistyivät, ja isorintaisista elokuvatähdistä tuli suosittuja. Toisaalta etenkin 1920-luvulla ja 1960-luvulla pienirintaisuus oli muotia. Rinnat politisoituivat 1960-luvulta alkaen, kun naisten vapautusliikkeen kannattajat polttivat rintaliivejään ja esiintyivät yläosattomissa uimarannoilla. 2000-luvulla paljasrintaisuutta on käyttänyt poliittisena keinona esimerkiksi ukrainalainen Femen-aktivistiryhmä.[44]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kaarnalehto, Annika: Rinnat: Kaikki mitä niistä tulee tietää. Helsinki: Minerva, 2014. ISBN 978-952-492-849-6

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ rinta. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ Veijo Saano ym. (toim.): Lääketieteen termit. (”rinta 1. vartalon yläosan etupuoli; ks. pectus; 2. ks. rintakehä; 3. ks. nisä” (s. 1073). ”Nisä mamma la, (female) breast e, (kvinno)bröst -et r naisen rinta | nisäkkään maitorauhanen sitä ympäröivine side- ja rasvakudoksineen; vrt. maitorauhanen” (s. 858)) Helsinki: Kustannus OY Duodecim, 2016.
  3. ↑ Kaarnalehto 2014, s. 11.
  4. ↑ a b c W. Nienstedt, O. Hänninen ja A. Arstila: ”Imetys”, Ihmisen fysiologia ja anatomia, 2. painos, s. 259–260. Turku: Sairaanhoitajien koulutussäätiö, WSOY, 1971. ISBN 951-0-06054-2
  5. ↑ Miksi nännit kovettuvat treenatessa ja mitä asialle voi tehdä? MTV Uutiset. 24.9.2015. Viitattu 19.10.2021.
  6. ↑ a b c Havlíč, Jan; Třebický, Vít; Valentova, Jaroslava Varella; Kleisner, Karel; Akoko, Robert Mbe; Fialová, Jitka; Jash, Rosina; Kočnar, Tomáš; Pereira, Kamila Janaina; Štěrbová, Zuzana; Varella, Marco Antonio Corrêa; Vokurková, Jana; Vunan, Ernest & Roberts, S. Craig: Men's preferences for women's breast size and shape in four cultures. Evolution and Human Behavior, maaliskuu 2017, 38. vsk, nro 2, s. 217–226. ScienceDirect. Viitattu 16.6.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Kaarnalehto 2014, s. 18.
  8. ↑ Kaarnalehto 2014, s. 13.
  9. ↑ Kaarnalehto 2014, s. 59.
  10. ↑ a b Kaarnalehto 2014, s. 13–14.
  11. ↑ a b Hannu Jalanko: Murrosiän kehitysongelmat tytöillä terveyskirjasto.fi. 17.12.2014. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 20.6.2019.
  12. ↑ Kaarnalehto 2014, s. 49.
  13. ↑ a b c Kaarnalehto 2014, s. 11–12.
  14. ↑ Kaarnalehto 2014, s. 52–53.
  15. ↑ Rinnat vaestoliitto.fi. Arkistoitu 10.4.2018. Viitattu 11.1.2017.
  16. ↑ Kaarnalehto 2014, s. 12.
  17. ↑ Pertti Mustajoki: Rintojen kasvu miehellä (gynekomastia) Duodecim terveyskirjasto. 10.4.2019. Viitattu 21.6.2019.
  18. ↑ Uro, Jarkko: Voisiko mies imettää? VAU.fi, 14.12.2009. Viitattu 5.8.2021. (englanniksi)
  19. ↑ Stephanie Dutchen: The Body, The Self Harvard Medical School. Viitattu 4.6.2021.
  20. ↑ Aila Tiitinen, Sinikka Suominen ja Matti Holi: Transseksuaalien hoito Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2003. Viitattu 4.6.2021.
  21. ↑ Kaarnalehto 2014, s. 10–11.
  22. ↑ Johanna Rytkönen: 11 asiaa, joita et tiennyt rinnoista Ilta-Sanomat. 10.1.2012. Viitattu 19.10.2012.
  23. ↑ Kalevi Laitinen: Crohn-potilaan kainalon kipeytyminen raskauden aikana Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2005;121(7):779-81. Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 19.10.2021.
  24. ↑ Pam Stephan; tark. Paul Doru: What Are Milk Lines? verywellhealth.com. 1.9.2020. Viitattu 19.10.2010. (englanniksi)
  25. ↑ Rintatulehdus terveyskirjasto.fi. 9.10.2016. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 11.1.2017.
  26. ↑ Kaarnalehto 2014, s. 14–17.
  27. ↑ Kaarnalehto 2014, s. 125–129.
  28. ↑ Kaarnalehto 2014, s. 134–135.
  29. ↑ Rachel Grumman Bender: The Surprising Reason Why Teen Girls Quit Sports Yahoo!. 4.5.2016. Viitattu 8.3.2023.
  30. ↑ Tietoa rintaproteesin hankkimisesta Potilasohje. 14.12.2020. Tays. Viitattu 19.10.2021.
  31. ↑ a b Kaarnalehto 2014, s. 20–21.
  32. ↑ Lehmiller, Justin: The Psychology of Human Sexuality, s. 74–75. John Wiley & Sons Ltd., 2018. ISBN 9781119164739
  33. ↑ Buss, David: Evolutionary Psychology: The New Science of the Mind. Routledge, 2019. ISBN 9780429590061 Teoksen verkkoversio (viitattu 18.7.2021).
  34. ↑ Barnaby J Dixson, Paul L Vasey, Katayo Sagata, Nokuthaba Sibanda, Wayne L Linklater, Alan F Dixson: Men's preferences for women's breast morphology in New Zealand, Samoa, and Papua New Guinea. Archives of Sexual Behavior, 2011, nro 40(6), s. 1271–1279. doi:10.1007/s10508-010-9680-6 ISSN 0004-0002
  35. ↑ Frank W. Marlowe: Mate preferences among Hadza hunter-gatherers. Human Nature, 2004, nro 15(4), s. 365–376. doi:10.1007/s12110-004-1014-8
  36. ↑ Surprise finding in response to nipple stimulation - CBS News www.cbsnews.com. 5.8.2011. Viitattu 3.1.2024. (englanti)
  37. ↑ Heusala, Kari: Rintojen erogeenisyys 13.7.2010. MTV3 Helmi. Viitattu 17.6.2019.
  38. ↑ a b Dettwyler, Katherine A.: Breasts (infants vs. sex objects). The International Encyclopedia of Human Sexuality, John Wiley & Sons, Inc. 2015. Viitattu 16.6.2021. (englanniksi)
  39. ↑ Kaarnalehto 2014, s. 20–22.
  40. ↑ Kaarnalehto 2014, s. 30–33.
  41. ↑ Kaarnalehto 2014, s. 33–37.
  42. ↑ Kaarnalehto 2014, s. 38–39.
  43. ↑ a b Kaarnalehto 2014, s. 41–47.
  44. ↑ Kaarnalehto 2014, s. 39–41, 46.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rinnat&oldid=22806952”